Statiinit vähentävät toimenpidekomplikaatioita

Statiinit vähentävät merkittävästi suuriin leikkauksiin ja sepelvaltimoiden pallolaajennushoitoon liittyvää sydäninfarktin vaaraa, ilmenee tuoreesta meta-analyysista.

Juhani Airaksinen

Raskaushepatoosi aukenee

Intrahepaattisen kolestaasin (ICP) eli raskaushepatoosin syntymekanismista on saatu uutta näyttöä. Pahimmillaan raskaushepatoosi aiheuttaa sikiön kuoleman, mutta sitä on vaikea ennakoida.

Pertti Kirkinen

Eturauhassyöpään sairastunut tarvitsee tietoa ja tukea
Valtakunnallinen tutkimus hoidosta ja potilaiden kokemuksista

Eturauhassyövän hoidot aiheuttavat fyysisiä haittoja sekä psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia, jotka vaikuttavat potilaiden elämänlaatuun. Tutkimuksen tavoitteena oli kerätä yleistettävät tiedot suomalaisten eturauhassyöpäpotilaiden kokemuksista sairastumis- ja hoitovaiheessa, hoitoihin liittyvistä haitoista sekä potilaiden hyvinvoinnista.

Ulla-Sisko Lehto, Sanni Helander, Arpo Aromaa

Myeloomapotilaiden uudet lääkkeet

- Myelooman hoitoon jo tulleet ja tulossa olevat uudet lääkkeet parantavat taudin hoitomahdollisuuksia.

Esa Jantunen

Miehen myöhäsyntyinen hypogonadismi

- Pienelle osalle vanhenevia miehiä kehittyy ns. myöhäsyntyinen hypogonadismi (late-onset hypogonadism, LOH), johon liittyy diffuuseja seksuaalisia, fyysisiä ja psyykkisiä oireita.

Ilpo Huhtaniemi

Lääkärivaje hidastaa hoitoonpääsyä terveyskeskuksissa

Vuonna 2005 potilaiden oikeus kiireettömään hoitoon turvattiin hoitotakuuta koskevalla lainsäädännöllä. Hoitoonpääsyn toteutumista on siitä lähtien seurattu puolivuosittain. Samaan aikaan terveyskeskuksissa on ollut lääkärivajetta, jonka on oletettu vaikuttavan hoitoonpääsyyn. Tässä selvityksessä tutkittiin lääkäritilanteen ja hoitoonpääsyn välistä yhteyttä sekä sitä, miten muut terveyskeskukseen liittyvät tekijät vaikuttivat hoitoonpääsyyn perusterveydenhuollossa.

Piitu Parmanne, Sanna-Mari Saukkonen, Juho Ruskoaho, Satu Vuorio

Ohjelmoituneen solukuoleman säätely munasarjoissa

Sikiökehityksen aikana munasarjassa kehittyy lähes 7 miljoonaa munasolua, mutta niistä vain noin 1 miljoona selviytyy syntymään asti. Syntymän jälkeenkin munasolujen määrä jatkuvasti vähenee, kunnes menopaussiin tultaessa munarakkulareservi ehtyy ja munasarjojen toiminta hiipuu. Naisen hedelmällisen iän aikana vain noin 400 munasolua saa mahdollisuuden hedelmöitymiseen ja loput surkastuvat ohjelmoituneen solukuoleman eli apoptoosin mekanismilla. Tätä valtavaa munasolukatoa pidetään yhtenä muotona munasolujen laatukontrollista: vain hyvät ja laadukkaat munasolut selviytyvät ja heikommat ohjautuvat solukuolemaan. Munasolujen lisäksi ohjelmoitunutta solukuolemaa tapahtuu paljon myös munasarjan somaattisissa soluissa, erityisesti kasvavien munarakkuloiden granuloosasoluissa.

Minna Jääskeläinen

Alkoholinkäyttäjien mini-intervention jalkauttaminen terveydenhuoltoon

Mini-interventio on todettu vaikutuksiltaan tehokkaaksi ja kustannustehokkaaksi varhaisen puuttumisen keinoksi alkoholihaittojen ehkäisyssä. Sen tarkoituksena on tunnistaa alkoholin suurkulutus, antaa tietoa liiallisen alkoholinkäytön terveyshaitoista ja ohjata alkoholinkäyttöä maltillisempaan suuntaan, alle riskirajojen. Mini-intervention on todettu olevan terveydenhuollon rutiinikäyttöön sopiva hoitomuoto, se on helppo omaksua eikä vaadi paljon aikaa. Lupaavista tutkimustuloksista huolimatta mini-intervention käyttö on ollut vähäistä. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää mini-intervention jalkauttamista osaksi terveydenhuollon tavanomaista toimintaa.

Janne Kääriäinen

Uutta tietoa sydänsairauksiin johtavista geeneistä

Kardiomyopatiat voivat aiheuttaa monenlaisia oireita, kuten väsymystä, hengenahdistusta, sydämen vajaatoimintaa ja turvotuksia, jotka johtuvat sydämen toiminnan häiriöstä. Toisaalta usein ensioireena on sydänperäinen äkkikuolema. Kardiomyopatiat voivat olla perinnöllisiä tai esimerkiksi runsaasta alkoholinkäytöstä, lihavuudesta tai lääkkeiden käytöstä johtuvia hankinnaisia sairauksia. Vain pieni osa geenivirheistä eli mutaatiosta on toistaiseksi löydetty. Kardiomyopatioita tunnetaan useaa eri muotoa, ja yleisimpiä ovat sydäntä laajentava sairaus (dilatoiva kardiomyopatia), sydäntä paksuntava sairaus (hypertrofinen kardiomyopatia) ja sydäntä jäykistävä sairaus (restriktiivinen kardiomyopatia). Nykytiedon mukaan 30-50 % dilatoivista kardiomyopatioista on perinnöllisiä.

Karolina Rasi

Kollageeni XV silmän gliasolukon ja iskiashermon C-säikeiden kehityksessä

Väitöskirjatyössä tutkittiin kollageenien XV ja XVIII merkitystä silmän verkkokalvon verisuonituksen kehittymiselle sekä kollageenin XV ja laminiini α4:n merkitystä ääreishermon kehittymiselle ja toiminnalle käyttäen hyväksi muuntogeenisiä hiiriä. Lisäksi käytettiin in vitro -menetelmiä hyönteissoluissa yhdistelmä-DNA-tekniikalla tuotetun kollageenin XV toiminnan tutkimiseksi.

Merja Hurskainen

CYP3A-entsyymiin vaikuttavat aineet muuttavat oksikodonin pitoisuuksia

Yli puolet käytetyistä lääkeaineista poistuu elimistöstä maksassa tapahtuvan sytokromi P450 3A -entsyymivälitteisen aineenvaihdunnan kautta. Sytokromi P450 3A -entsyymin toiminnassa on suuria yksilöllisiä eroja. Samanaikaisesti käytettävät lääkeaineet, ravintoaineet sekä rohdosvalmisteet voivat kiihdyttää tai estää entsyymin toimintaa, mikä voi heikentää lääkevastetta tai lisätä sivuvaikutuksia.

Tuija Nieminen

Ennenaikainen adrenarke
Mitä tehdä, kun lapsen hiki haisee?

- Ennenaikainen adrenarke tarkoittaa lisämunuaiskuoren androgeenituotannon tavallista varhaisempaa käynnistymistä lapsuusiässä.

Pauliina Utriainen, Jarmo Jääskeläinen, Raimo Voutilainen

Lasten ja nuorten ylipainoepidemia on pysäytettävä - mutta miten?

- Lasten lihavuuden hoito on monesti tehotonta ja hankalaa, joten ehkäiseviä toimenpiteitä tarvitaan jo varhain lapsuudessa, ennen lihavuuden kehittymistä.

Jenni Vaarno, Johanna Leppälä, Harri Niinikoski, Minna Aromaa, Hanna Lagström

Sosiaalisten tilanteiden pelon ja masennuksen yhteys nuoruusiässä

- Sosiaalisten tilanteiden pelko on yleinen häiriö nuoruusiässä, mutta nuoret hakevat vain harvoin apua ongelmaansa eivätkä he kerro ongelmastaan, ellei siitä kysytä.

Juha-Matti Väänänen, Klaus Ranta, Sari Fröjd, Mauri Marttunen, Riittakerttu Kaltiala-Heino

Vertailuanalyysi yhdenmukaisti muistipotilaiden ajoterveyden arviointia

- Lääkäreille tuli vuonna 2004 velvollisuus ilmoittaa poliisille potilaista, jotka ovat menettäneet ajoterveytensä. Ilmoitusvelvollisuutta koskeviin sosiaali- ja terveysministeriön soveltamisohjeisiin liittyy kuitenkin tulkintaongelmia muistipotilaiden ajokykyä arvioitaessa.

Terhi Rahkonen, Jaana Suhonen, Pertti Karppi, Tuula Pirttilä ‡

Mikrovaskulaarikielekkeet pehmytkudossarkooman hoidossa

Pehmytkudossarkoomista valtaosa ilmenee raajoissa. Hoito perustuu raajan säästävään kirurgiaan ja sädehoitoon. Uusiutumisen ehkäisemiseksi tarvitaan 2,5 cm:n tervekudosmarginaali, ja laajat luu- ja pehmytkudospuutokset vaativat usein korjaavan kirurgian menetelmiä. Kun paikalliset tai varrelliset pehmytkudoskielekkeet eivät riitä, voidaan käyttää vapaata mikrovaskulaarista kielekettä. Kielekkeen verenkierto palautetaan yhdistämällä sen verisuonet mikrokirurgista tekniikkaa käyttäen kohdealueen verisuoniin. Kun raajaa ei voida säästää, on amputaatio ainoa vaihtoehto. Proksimaaliset amputaatiot, kuten yläraajan, lapaluun ja osittainen solisluun poisto eli forequarter-amputaatio (FQA), ovat käytössä tarkoin valittujen potilaiden hoidossa. Amputaation tavoite on joko syövän parantaminen tai oireiden leivittäminen.

Ian Barner-Rasmussen

Neutropeenisten AML-potilaiden veriviljelytulokset

Akuutin myelooisen leukemian nykyaikainen solunsalpaajahoito otettiin käyttöön nelisenkymmentä vuotta sitten. Sairaus, joka aiemmin johti nopeasti kuolemaan, on tämän jälkeen ollut usein kokonaan parannettavissa. Huomattava osa potilaista kuitenkin edelleen kuolee joko leukemian itsensä tai siihen liittyvien infektioiden takia.

Urpo Kinnunen

Sydänkirurgiaan liittyvät riskitekijät aikuisilla

Kirurgiassa riskien tunteminen ja arvottaminen ovat keskeisiä asioita potilaan ennusteen ja resurssien suunnittelemisen kannalta. Sydänkirurgiassa riskitekijät muodostuvat potilaan aiemmista sairauksista, sydämen tilasta leikkaushetkellä ja toimenpiteen laajuudesta. Aikuisten sydänkirurgiassa riskipisteytykseen on vuosien saatossa luotu useita järjestelmiä. Näistä käytetyimmät tämänhetkiset järjestelmät ovat lähinnä Yhdysvalloissa käytössä oleva STS-pisteytys sekä eurooppalainen EuroSCORE.

Juha Nissinen

Haima-ohutsuoliliitos haiman pään poistoleikkausten jälkeen

Haiman pään poistoleikkaus on vaativimpia vatsakirurgisia toimenpiteitä. Leikkausta käytetään erityisesti haiman ja pohjukaissuolen alueen syövissä pyrittäessä parantavaan hoitoon. Haimasyövän ennuste on edelleen huono, mutta leikkaus antaa ainoan mahdollisuuden parantumiseen. Toinen tärkeä leikkauksen aihe on vaikea krooninen haimatulehdus.

Mickael Parviainen

Taittovirheleikkaus anisometropian ja lievän heikkonäköisyyden hoidossa

Nykykäsityksen mukaan ihmisen näköaivokuori on herkkä ärsykkeille vain noin 10 vuoden ikään asti. Tämän jälkeen aivokuori ei ole enää sopeutuvainen ja siksi kehittymättä jäänyttä näkökykyä ei saada aikuispotilaalle aikaiseksi, vaikka hermoradat olisivat kunnossa.

Elisa Vuori-Heikkilä