Lasten lehmänmaitoallergia ja sietokyvyn kehittyminen

Lehmänmaitoallergiaa esiintyy 2-3 %:lla imeväisistä, mutta valtaosa alkaa sietää lehmänmaitoa 3-4 vuoden ikään mennessä. Tässä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin lehmänmaitoallergiaan ja sen paranemiseen liittyviä immunologisia ilmiöitä. Lisäksi tutkittiin, onko tietyillä immunologiaan liittyvillä perinnöllisyystekijöillä yhteys ruokavasta-aineiden muodostumiseen. Lehmänmaitoallergian hoitovalinnoissa olisi tärkeää kyetä ennustamaan, miten nopeasti potilas todennäköisesti paranee. Tähän ei toistaiseksi ole menetelmiä.

Emma Merike Savilahti

Peruselvytyksen laatua voidaan parantaa yksinkertaisin keinoin

Sydämenpysähdyspotilaan selviytymismahdollisuudet ovat parhaat, kun apua hälytetään välittömästi potilaan mentyä elottomaksi, tehokas paineluelvytys aloitetaan viipymättä ja sitä annetaan koko sydämenpysähdyksen ajan tehokkaasti, defibrillaattori saadaan paikalle nopeasti ja sydämen käynnistyttyä elintoiminnot vakautetaan ja mahdollinen jäähdytyshoito aloitetaan pikaisesti. Selviytymisketjussa aikaviiveitä on vaikea lyhentää, mutta sen sijaan peruselvytyksen laatua voi parantaa yksinkertaisin keinoin.

Helena Jäntti

Geenielementti MRSA:n resistenssin taustalla

Staphylococcus aureusta pidetään ihmisen tärkeimpänä stafylokokkilajina, ja yksi ongelmallisimmista piirteistä on metisilliinille resistenttien kantojen (MRSA) jyrkkä lisääntyminen sairaaloissa ja avohoidossa. Lisäksi kliinisistä koagulaasinegatiivisista stafylokokkikannoista (KNS) suurin osa on vastustuskykyisiä metisilliinille.

Salha Abdalah Ibrahem

Rytmihäiriöpotilas päivystäjän vastaanotolla

- Sydämen lisälyönnit ovat tervesydämisellä yleensä vaaraton kiusa, mutta runsas lisälyöntisyys voi johtua sydänsairaudesta.

Matti Viitasalo, Lasse Oikarinen

Milloin on syytä epäillä sydänvikaa lapsella?

- Jos sairaan vastasyntyneen happisaturaatio on huono, on tutkittava, onko lapsella sydänvika. Pienellä imeväisellä huonokuntoisuuden syynä voi olla sydänvika tai rytmihäiriö. Myös yleissairaalla isommalla lapsella yleistilan huononemisen syy voi olla sydänperäinen.

Anneli Eerola, Tuija Poutanen

Lasten ummetus

- Ummetus on tavallinen lasten vatsakivun syy.

Kaija-Leena Kolho, Juhani Grönlund, Marko Kalliomäki, Marja-Leena Lähdeaho, Tarja Ruuska

PCA3-geenitesti eturauhassyövän diagnostiikassa

Vaikuttavuus: Näyttö vaikuttavuudesta eturauhassyövän osoittamisessa, pois sulkemisessa tai aggressiivisuuden arvioinnissa on vähäistä. PCA3 ei yksinään ole riittävän herkkä eturauhassyövän merkkiaine kliiniseen käyttöön. Ei ole näyttöä, että testillä voitaisiin vähentää eturauhasbiopsioita.

ICP-ohjausjärjestelmän vaikuttavuus hoitoprosessissa Systemaattinen kirjallisuuskatsaus

- ICP (Integrated Care Pathway) on hoitoprosessin ohjausjärjestelmä, jonka tarkoituksena on standardoida hoitoa ja parantaa sen laatua.

Henrik Vänskä, Olli-Pekka Ryynänen, Risto P. Roine, Leena Setälä

Sikiön niskaturvotuksen mittaus on altis virheille

Odottaville äideille tarjottavassa sikiön niskaturvotuksen mittauksessa on usein laatuongelmia, ilmenee Yhdysvalloissa tehdystä tutkimuksesta.

Pertti Kirkinen

Pisteytys avuksi kriittisen sairauden tunnistamiseen

Pisteytysjärjestelmä saattaa nopeuttaa henkeä uhkaavan sairauden tunnistamista päivystystilanteissa ja helpottaa ensimmäisen hoitopaikan valintaa.

Katariina Korkeila

Kevytverkko voi heikentää sperman laatua

Molemminpuoleisen nivustyrän korjaaminen kevytverkolla huonontaa sperman liikkuvuutta. Etenkin nuorten miesten molemminpuoleisen tyrän korjauksessa löydöksellä lienee merkitystä.

Anne Juuti

D-vitamiinin puute altistaa skitsofrenialle

Raskaudenaikainen suhteellinen D-vitamiininpuutos näyttää altistavan syntyvän lapsen skitsofrenialle. Odottavien äitien D-vitamiinin saantiin tulisikin kiinnittää huomiota erityisesti silloin, kun raskaus sattuu talviaikaan.

Raimo K. R. Salokangas

Vihdoinkin otetta myelofibroosiin

Januskinaasin estolla on saatu lupaavia tuloksia myelofibroosin hoidossa. Kyseessä on toiveita herättävä uusi lääke tässä tautiryhmässä ja sitä on osattu odottaa siitä lähtien, kun myeloproliferatiivisten tautien mekanismia avaava JAK2-mutaatio löytyi. Kroonisen myelooisen taudin esimerkkiä seuraten voimme saada käsiimme lähiaikoina uuden täsmälääkkeen.

Marko Vesanen

Munasarja ikääntyy - mikä muuttuu?

- Munasarjan ikääntymistä voidaan tarkastella naisten oireilun ja terveysriskien tai hormonaalisten, anatomisten, solutason ja molekyylitason muutosten kannalta.

Varpu Jokimaa

Yli 40-vuotiaan naisen infertiliteetti

- Naisen hedelmällisyys alkaa heikentyä jo 30 vuoden iässä. Naisen reproduktiivinen ikääntyminen tarkoittaa munasarjojen ikääntymistä, johon liittyy munarakkuloiden määrän väheneminen ja munasolujen laadun heikkeneminen aneuploidian takia. Hedelmällisen ajan kesto vaihtelee naisilla huomattavasti.

Viveca Söderström-Anttila

Yli 40-vuotiaan naisen raskaus

- Hedelmällisyys alkaa heiketä ja keskenmenot lisääntyä merkittävästi jo 30 ikävuoden jälkeen.

Susanna Sainio, Reija Klemetti, Elina Hemminki, Mika Gissler

Vanhempien tupakointi äidin ensiraskaudesta lapsen 15 vuoden ikään

Vanhempien tupakointi altistaa lapsen tupakansavulle ja mallioppimiselle. Tutkimuksessa selvitettiin vanhempien tupakointikäyttäytymistä ja siihen liittyviä sosiodemografisia tekijöitä äidin ensimmäisestä raskaudesta esikoislapsen 15 vuoden ikään asti.

Piia Niemi-Mustonen, Kristiina Patja, Päivi Rautava, Minna Aromaa, Solja Niemelä, Matti Sillanpää

Tunnista sylkirauhasen kyhmy ajoissa

Pään ja kaulan alueen syövän hoitotulokset ovat oleellisesti paremmat, kun tautia päästään hoitamaan varhaisvaiheessa, joten tällä alueella esiintyvät kasvaimet kannattaa tutkia ja tunnistaa ajoissa. Sylkirauhasissa esiintyvistä kasvaimista noin 30 % on pahanlaatuisia. Väitöstutkimuksessa selvitettiin suhteellisen harvinaisen sylkirauhassyövän esiintyvyyttä, hoitotuloksia ja solukko-opillisia alatyyppejä sekä etsittiin uusia ennustetekijöitä.

Heikki Luukkaa

Mahdollinen merkkiaine glukokortikoidihoidon haittojen ennakointiin

Tuoreessa väitöstutkimuksessa selvitettiin mahdollisuutta optimoida tulehduksellisia suolisairauksia sairastavien lasten glukokortikoidihoitoa lääkityksen aikana. Mittareina käytettiin sekä glukokortikoidilääkkeen aktiivisuutta verestä mittaavaa määritysmenetelmää että lääkityksen säätelemiä, elimistön eri kudosten tuottamia merkkiaineita. Mittauksista saatuja tuloksia verrattiin ensimmäisen hoitokuukauden aikana ilmenneisiin glukokortikoidihoidon sivuvaikutuksiin sekä potilaiden saamaan hoitovasteeseen.

Marianne Sidoroff

Aivomuutokset skitsofreniapotilailla ja keskosena syntyneillä aikuisilla

Väitöskirjatutkimuksessa tarkasteltiin aivorakenteen muutoksia skitsofreniaan sairastuneilla henkilöillä sekä keskosena tai pienipainoisena syntyneillä terveillä aikuisilla 33-35 vuoden iässä. Aineisto perustuu Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohorttiin, joka on laaja väestöpohjainen seurantatutkimus (n = 12 058). Tutkittavien aivorakenne kuvattiin magneettikuvauksella Oulun yliopistollisessa sairaalassa vuosina 1999-2001.

Päivikki Tanskanen