Glatirameeriasetaatti ensilinjaan MS-taudin hoidossa

Tuore PreCISe-tutkimus nostaa glatirameeriasetaatin beetainterferonin rinnalle MS-taudin ensilinjan hoitoon. Tarpeeksi varhain aloitettu glatirameeriasetaattihoito pidensi aikaa kliinisesti varman MS-taudin diagnoosiin potilailla, joilla oli kohonnut riski saada MS-tauti. Glatirameeriasetaatti vähensi MS-taudin riskiä 45 % verrattuna lumelääkkeeseen seuranta-ajankohtana.

Jaana Suhonen

Haittojen raportoinnissa parantamisen varaa

Korkeatasoisissa lehdissä julkaistujen satunnaistettujen tutkimuksien tuloksissa esitellään hoitoihin liittyviä haittoja lähes aina (88,7 %), mutta kaikissa julkaisuissa ei kerrota vakavista haitoista (27,1 %) tai minkä haitan takia potilaat keskeyttivät tutkimushoidon (47,4 %).

Sirkku Jyrkkiö

Ei nitrofurantoiinia alkuraskauden aikana?

Sulfonamidien ja nitrofurantoiinin käyttöön raskauden aikana näyttää liittyvän lisääntynyt epämuodostumien riski. Vaikka nyt tehty tutkimus ei osoitakaan yksiselitteisesti nitrofurantoiinia syypääksi, voisi varovaisuus olla paikallaan. Meikäläinen Käypä hoito -suositus ehdottaa nitrofurantoiinia raskauden aikaisen bakteriurian ja kystiitin hoitoon.

Heikki Arvilommi

Hoitoresistentille verenpaineelle kyytiä

Korkea verenpaine ja sen hoito tuottaa edelleen ongelmia harmillisen monelle suuren riskin potilaalle. Tavoitetasoa ei aina saavuteta edes usean lääkkeen yhdistelmällä. Endoteliinireseptorin antagonisteista bosentaani on jo osoittanut tehonsa (keuhko)valtimopaineen hoidossa, nyt on selektiivisen endoteliinireseptori A:n estäjän darusentaanin vuoro.

Marko Vesanen

Yhdistelmälääkitys avuksi sydäntapahtumien ehkäisyssä

Yhdistelmälääkitys näyttää nyt tehdyn havainnoivan tutkimuksen mukaan tuottavan lisähyötyä sydäninfarktin ja aivohalvauksen ehkäisyssä.

Tiina Laatikainen

Milloin on syytä epäillä Parkinsonin tautia?

- Parkinsonin tauti on monimuotoinen motorisin ja ei-motorisin oirein ilmenevä liikehäiriösairaus, jota epäiltäessä on syytä selvittää kumpiakin oireita.

Mikko Kärppä

Systeemisten sidekudossairauksien neurologiset ilmentymät

- Systeemistä sidekudossairautta sairastavilla potilailla esiintyy runsaasti neurologisia oireita, joiden tausta on moninainen. Oireet voivat johtua sidekudossairaudesta mutta myös infektiosta tai muusta sairaudesta tai ne voivat olla lääkityksen komplikaatioita.

Tom Pettersson, Leena Valanne, Aki Hietaharju

Miten tutkin nielemisvaikeutta?

- Nielemisvaikeutta selvitettäessä päästään oikeaan diagnoosiin usein pelkkien tarkkojen esitietojen perusteella.

Perttu Arkkila, Leena-Maija Aaltonen

STAN-menetelmän lisähyöty synnytyksenaikaisessa sikiövalvonnassa

Vaikuttavuus: Kardiotokografiaan (KTG) verrattuna STAN ei helpota sikiön voinnin seuraamista.

Kehitysvammaoireyhtymät ja käyttäytymisfenotyyppi

- Käyttäytymisfenotyypillä tarkoitetaan oireyhtymään liittyvää suurentunutta todennäköisyyttä tietyille persoonallisuuden, käyttäytymisen ja älyllisten toimintojen piirteille tai suurentunutta alttiutta tietyille psykiatrisille häiriöille.

Terhi Koskentausta

Kielihäiriön vaikutus jokapäiväiseen elämään

Kielihäiriö (kielenkehityksen erityisvaikeus, dysfasia) on yksi lapsuusiän yleisimmistä kehityshäiriöistä. Se on neurobiologinen häiriö, johon alttius periytyy. Kielihäiriöisellä lapsella on huomattavia ongelmia puheen tuotossa tai ymmärtämisessä, vaikka hän on normaaliälyinen eikä hänellä ole todettavissa muuta tunnettua syytä kielellisiin vaikeuksiin. Myöhempiä häiriön ilmentymiä ovat mm. oppimisvaikeudet ja käyttäytymisen ja tunne-elämän häiriöt.

Eva Arkkila

Verenpainetaudin geenitausta

Essentielli verenpainetauti syntyy elämäntapojen, ympäristön ja geenien yhteisvaikutuksesta. Perimän vaikutuksesta ihmisen verenpainetaudin riskiin on esitetty arvioita välillä 20-50 %. Alttius kohonneeseen verenpaineeseen määräytyy useamman kuin yhden geenin vaikutuksesta. Ehdokasgeenejä ovat erityisesti reniini-angiotensiini-aldosteronijärjestelmää (RAA) säätelevät geenit, munuaisten suolaneritystä säätelevät geenit sekä syketasoon ja verisuonten tonukseen vaikuttavat geenit. Vaikka verenpainetaudin taustalla olevat geenit ovat pääosin selvittämättä, tunnetaan jo muutamia yksigeenisesti periytyviä harvinaisia verenpainesairauksia, joiden löytyminen on tuonut uusia näkemyksiä verenpaineen säätelyn molekyylitason tietämykselle. Esimerkiksi Liddlen taudissa mutaatio munuaisten epiteliaalisen natriumkanavan (ENaC) beeta- tai gamma-alayksikköä koodaavissa geeneissä johtaa kanavan yliaktiiviseen toimintaan ja kiihtyneeseen natriumin imeytymiseen munuaisissa, ja lopputuloksena on verenpaineen nousu.

Tuula Hannila-Handelberg

TNF:n salpaajat reumatautien hoidossa

Tulehtuneessa nivelessä tulehdussolujen ja nivelkalvon solujen tuottamat tulehdusvälittäjäaineet, mm. tuumorinekroositekijä α (TNFα), voimistavat niveltulehdusta ja johtavat nivelen vaurioitumiseen. Biologiset reumalääkkeet, TNF:n salpaajat adalimumabi, etanersepti ja infliksimabi eivät tehoa kaikilla potilailla ja niiden käyttöön liittyy haittavaikutuksia. Väitöskirjatutkimuksessa arvioitiin lääkehoidon onnistumista ja toteutumista infliksimabihoitoa saaneilla nivelreuma- ja spondyloartropatiapotilailla 6, 12 ja 24 kuukauden hoidon jälkeen sekä etanersepti- ja adalimumabihoitoa saaneilla potilailla 12 kuukauden jälkeen. Tutkimuksessa olivat mukana kaikki nivelreuma- ja spondylartropatiapotilaat, joille aloitettiin TNF-salpaajahoito TAYS:n Reumakeskuksessa vuosina 1999-2005.

Tiina Levälampi

Biohajoava implantti silmäkirurgiassa

Verkkokalvon irtauman kirurgisessa hoidossa käytetään usein silmän pinnalle ommeltavia silikonista valmistettuja implantteja. Implantin tarkoituksena on aiheuttaa silmän ulkopinnan paikallinen painauma, kunnes verkkokalvo on kiinnittynyt takaisin paikoilleen. Kun verkkokalvo on kiinnittynyt paikoilleen, ei implanttia useinkaan enää tarvittaisi. Pysyvät implantit voivat kuitenkin aiheuttaa ongelmia, ja ne voidaan joutua poistamaan. Väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli kehittää silmän pinnalle ommeltava, biohajoavasta poly-96L/4D-laktidimateriaalista (PLDLA) valmistettu implantti.

Satu Länsman

Varfariini lisää traumapotilaiden kuolemanvaaraa

Varfariinia ei pidä määrätä potilaalle varmuuden vuoksi. Nyt tehdystä tutkimuksesta ilmenee, että varfariini lisää traumapotilaan muilla riskitekijöillä vakioitua kuolleisuutta noin 70 %.

Juhani Airaksinen

Dreeni parantaa subduraalivuodon ennustetta

Postoperatiivinen dreeni ehkäisee kroonisen subduraalivuodon uusiutumista selvästi. Krooninen subduraalivuoto on perinteisesti poistettu kalloon tehtävän poranreiän kautta. Vuotoalueelle jätettävää dreeniä on käytetty vain hyvin harvoin. Vuoto uusii noin 5-30 %:lla potilaista.

Jaana Suhonen

Sinakalseetti avuksi primaariseen hyperparatyreoosiin

Tuoreessa seurantatutkimuksessa osoitetaan, että normokalsemia säilyy primaarista hyperparatyreoosia sairastavilla sinakalseettihoidon aikana ja että hoito on hyvin siedetty. Luuntiheys ei kuitenkaan parantunut hoidon aikana.

Camilla Schalin-Jäntti

Savuton ympäristö vähentää infarktiriskiä

Tupakansavualtistuksen väheneminen ympäristössä vähentää myös ei-tupakoivien riskiä sairastua sydäninfarktiin.

Tiina Laatikainen

Psykoosilääke vähentää kuolleisuutta skitsofreniassa

Mitä pidempään potilas käyttää psykoosilääkettä, sitä pienempi kuolemanriski hänellä on, ilmenee suomalaistutkijoiden julkaisemasta tutkimuksesta. Ero tuli merkitseväksi, jos lääkkeen käyttö oli jatkunut vähintään 2 vuotta.

Raimo K. R. Salokangas

Aikuisten nivustyrän diagnostiikka ja hoito

- Suurin osa nivustyristä voidaan hoitaa erittäin hyvin tuloksin Lichtensteinin tekniikalla, joka on nykyään yleisin avoleikkausmenetelmä.

Timo Heikkinen