Väärä diagnoosi yleisin potilasvahingon syy
Lasten säärimurtumat tarkastelussa

Säärimurtuma on tavallisin kasvuikäisten alaraajamurtuma ja kolmanneksi yleisin pitkien luiden murtumista. Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää, kuinka paljon ja minkälaisia potilasvahinkoja näiden murtumien hoidossa tapahtuu ja arvioida, miten vahinkoja voitaisiin jatkossa välttää sekä hoidon laatua kehittää.

Sauli Palmu, Reijo Paukku, Mervi K. Mäyränpää, Jari Peltonen, Yrjänä Nietosvaara

Lasten rinovirusinfektiot

- Rinovirusinfektioita esiintyy ympäri vuoden, mutta eniten syksyllä ja keväällä. Lukuisat eri rinovirustyypit kiertävät samanaikaisesti.

Ville Peltola

Akuutin rintakipupotilaan kliininen tutkiminen

- Jokaisen akuutin rintakipupotilaan tutkimisen lähtökohta on potilaalta, saattajilta tai omaisilta saatu anamneesi ja välittömän hoidon tarpeen nopea tunnistaminen yksinkertaisten perustutkimusten avulla.

Raimo Kettunen, Taisto Talvensaari

Onko tietokone vastaanoton aikavaras?

Tietokoneesta on tullut lääkärille välttämätön työkalu. Sen katsotaan kuitenkin vievän kohtuuttoman paljon aikaa. Tutkimuksessa mitattiin, kuinka suuri osa potilaalle varatusta ajasta menee tietokoneen käyttöön.

Ilkka Winblad, Hannele Hyppönen, Sinikka Salo, Katariina Reinikainen, Jarmo Reponen

Työyhteisön sosiaalinen pääoma edistää terveyttä

Sosiaalisella pääomalla tarkoitetaan luottamusta, yhteisiä arvoja ja normeja sekä verkostoja, jotka edistävät yhteistyötä. Vaikka työssä käyvät viettävät merkittävän osan valveillaoloajastaan työyhteisössä, siellä kertyvää sosiaalista pääomaa on toistaiseksi tutkittu vähän. Tämän väitöskirjatyön tavoitteena oli selvittää työyhteisön sosiaalisen pääoman ja koetun terveyden sekä masennuksen yhteyttä. Aineisto koostui Työterveyslaitoksen Kuntasektorin henkilöstön seurantatutkimuksesta, johon osallistui yli 35 000 kunta-alan työntekijää. He vastasivat kahdesti kyselyihin työyhteisön sosiaalisesta pääomasta ja terveydestä vuosien 2000 ja 2004 välillä.

Tuula Oksanen

Siklosporiinin farmakokinetiikka munuaisensiirron saaneilla lapsilla

Siklosporiini on keskeinen hyljinnänestolääke lasten elinsiirtojen jälkeisessä hoidossa. Lääkityksen suurin ongelma on siklosporiinin kapea terapeuttinen leveys. Erityisesti munuaistoksisuuden vuoksi suuria siklosporiinipitoisuuksia elimistössä olisi vältettävä, mutta samalla immunosuppression takaamiseksi on huolehdittava, että annos on riittävä. Sopivan annoksen löytämistä vaikeuttaa huomattavasti siklosporiinin vaihteleva imeytyminen ja metabolia. Tässä väitöskirjassa pyrittiin tuottamaan uutta tietoa tekijöistä, jotka lapsilla vaikuttavat siklosporiinin imeytymiseen, jakautumiseen elimistössä ja erittymiseen, sekä selvittämään, miten annostusta voitaisiin lapsilla optimoida.

Samuel Fanta

Uusia menetelmiä aivokasvaimien magneettikuvaukseen

Suuri osa aivoista lähtöisin olevista kasvaimista voidaan hoitaa leikkauksella. Tavoitteena leikkauksessa on poistaa niin paljon kasvainkudosta kuin mahdollista vaurioittamatta tervettä aivokudosta ja toiminnallisia aivokeskuksia. Jos esimerkiksi raajojen liikkeestä huolehtiva aivojen osa vaurioituu, voi seurauksena olla halvaus.

Salla-Maarit Kokkonen

Alaraajalaskimoiden vajaatoiminnan hoitomenetelmiä

Alaraajojen laskimoiden vajaatoiminta on tavallisimpia sairauksia länsimaissa: sen esiintyvyys aikuisväestössä on keskimäärin 30-40 % ja lieviä muutoksia voidaan todeta jopa 80 %:lla. Sairauden tärkein piirre on laskimoiden takaisinvirtaus, joka johtuu pinnallisten laskimoiden seinämän laajentumisesta ilman osoitettavaa syytä tai aiemman syvän laskimotukoksen aiheuttamasta syvien laskimoläppien vauriosta (posttromboottinen oireyhtymä). Laskimoiden takaisinvirtaus johtaa ajan myötä laskimopaineen kohoamiseen, joka pitkään jatkuessaan saattaa aiheuttaa laskimon laajentumia eli suonikohjuja, turvotusta, kipua sekä säären ja nilkan alueen ihomuutoksia, kuten laskimoperäisen säärihaavan.

Annamari Oinonen

B-solujen reseptorivälitteinen apoptoosi

Ohjelmoituneeseen solukuolemaan eli apoptoosiin johtavien solunsisäisten signalointiteiden tutkimus on tärkeää, koska tietoa voidaan tulevaisuudessa käyttää esimerkiksi uusien syöpälääkkeiden kehittelyyn. Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin reseptorivälitteisen apoptoosin solunsisäisiä mekanismeja follikulaarilymfoomasoluissa.

Jonna Eeva

Vakava päävamma johtaa usein epilepsiaan

Posttraumaattinen epilepsia on yleinen komplikaatio päähän kohdistuneen vamman jälkeen. Mitä vakavampi vamma on, sitä suurempi on epilepsiaan sairastumisen riski. Noin 39-57 % päävammapotilaista saa epilepsian myöhemmällä iällä. Kohtaukset alkavat yleensä viikkojen tai vuosien kuluttua päänvamman jälkeen. Mekanismit, jotka johtavat epilepsian syntyyn, ovat kuitenkin huonosti tunnettuja.

Irina Kharatishvili

Diabeettisen munuaistaudin taustatekijöitä

Diabeettinen munuaistauti on edelleen munuaisten vajaatoiminnan loppuvaiheen tärkein syy. Diabeettisen munuaistaudin synty ja taudin eteneminen ovat liitetyt perimän ja diabeettisen ympäristön yhteisvaikutukseen, jonka seurauksena 15-40 %:lle tyypin 1 diabeetikoista kehittyy tämä elinmuutos. Diabeettinen munuaistauti liittyy vahvasti sydän- ja verisuonitauteihin ja samalla ennenaikaiseen kuolleisuuteen myös sydäntautien kautta. Pienten ja suurten verisuonten ongelmien on ehdotettu ilmaantuvan yhteisen tekijän, kuten matala-asteisen tulehdusprosessin ja myötäsyntyisen immuunijärjestelmän aktivoitumisen kautta.

Markku Saraheimo

Nuoren aikuisen diabetesriski

Tutkimuksessa selvitettiin diabeteksen ilmaantuvuutta 15-39-vuotiailla suomalaisilla vuosina 1992-2001. Tiedot uusista tapauksista saatiin yhdistämällä tietoja Kelan erityiskorvausoikeus- ja lääkekorvausrekistereistä sekä Stakesin ylläpitämästä sairaalapoistorekisteristä. Diabeteksen tyyppi määritettiin käyttämällä diagnoosi- ja lääkitystietoja, ja tämän lisäksi tyyppi varmistettiin tarvittaessa lääkärinlausunnoista.

Niina Lammi

Vedellä ja saippualla saa kädet puhtaiksi

Tämä on ajankohtaista! Käsidesi tuntuu tehokkaalta, mutta vesi ja saippua hävittää patogeenit käsistä paremmin.

Heikki Arvilommi

Bipolaarihäiriöisten vanhempien lapset tarvitsevat hoitoa

Bipolaarista häiriötä sairastavien vanhempien lapsista valtaosa näyttää nyt tehdyn tutkimuksen mukaan kärsivän itsekin jostain psykiatrisesta häiriöstä.

Raimo K. R. Salokangas

Denosumabista apua eturauhassyöpäpotilaiden luukatoon

Kaksi kertaa vuodessa annosteltu denosumabidi lisää kirurgisella tai kemiallisella kastraatiolla hoidettujen eturauhassyöpäpotilaiden luun tiheyttä murtumalle alttiissa kohdissa. Vaikutus on selvä ja se ilmaantuu nopeasti. Myös luunmurtuman riski ainakin selkärangan alueella vaikuttaa lääkkeen vaikutuksesta vähenevän. Denosumabi ei vielä ole markkinoilla.

Ossi Lindell

Liikunta ehkäisee Alzheimerin tautia

Jo useissa pitkittäistutkimuksissa on liikunnan osoitettu olevan hyödyllistä Alzheimerin taudin ehkäisyssä. Lisäksi useat satunnaistetut, kontrolloidut tutkimukset viittaavat siihen, että liikunnalla voidaan parantaa kognitiota. Nyt tehdyssä tutkimuksessa liikunnan ehkäisevä vaikutus saa vahvistusta. Myös ruokavaliolla näyttää olevan merkitystä.

Kaisu Pitkälä

Sädehoitovolyymin pienennys vähentää sekundaarisyövän riskiä

Ylävartalon imusolmukealueiden laaja sädehoito eli ns. manttelisädehoito aiheutti Hodgkinin taudin sairastaneille naisille lähes kolminkertaisen rintasyöpäriskin verrattuna nykyaikaiseen pienen sädehoitovolyymin tekniikkaan.

Sirkku Jyrkkiö

Lasten ja nuorten MS-tauti

- Lasten MS-tauti on hyvin harvinainen, HUS:n alueella diagnosoidaan 1-2 alle 16-vuotiasta vuosittain.

Tuula Lönnqvist

Myasthenia gravis: raskaus, synnytys ja imetys

- Myasthenia gravis on hermo-lihasliitoksen sairaus, joka puhkeaa usein hedelmällisessä iässä oleville naisille. Suomessa on noin 700 myasteniapotilasta.

Irina Elovaara, Ritva Matell

Nuorten dissosiaation arvioiminen

- Dissosiaatio on yleistä nuoruusiässä ja kuuluu jossakin määrin myös normaaliin nuoruusiän kehitykseen. Voimakas dissosiaatio on kuitenkin yhteydessä monenlaiseen psykopatologiaan ja ongelmakäyttäytymiseen.

Tommi Tolmunen, Päivi Maaranen, Soili Lehto, Eila Laukkanen, Jukka Hintikka