Herkät troponiinitestit nopeuttavat infarktin diagnostiikkaa

Uudet herkät troponiinitestit tarkentavat sydäninfarktin diagnostiikkaa merkittävästi, todetaan kolmessa juuri julkaistussa laajassa tutkimuksessa. Diagnostiikka tarkentuu varsinkin niiden potilaiden osalta, jotka hakeutuvat hoitoon alle 3 tunnin kuluessa rintakipujen alusta, todetaan kaikissa tutkimuksissa yhtäpitävästi. Testien tarkkuus oli myös parempi kuin muiden sydänlihaskuoliota osoittavien testien, mm. myoglobiinin määrityksen.

Juhani Airaksinen

Likvorin biomarkkereista osviittaa Alzheimeriin

Likvorin biomarkkeritestit saattavat osoittautua kohtalaisen poissulkevaksi seulontatestiksi Alzheimerin tautiin jo sen varhaisessa vaiheessa. Varhaisdiagnoosin avulla päästäisiin tutkimaan taudin ennaltaehkäisyä ja hoitoa riittävän ajoissa, ennen kuin aivomuutokset ovat edenneet liikaa. Lievän kognitiivisen heikkenemisen (MCI) ja erityisesti sen amnestisen muodon tiedetään altistavan Alzheimerin taudille (AT), mutta MCI-potilaistakin vain noin 10-15 %:n tauti etenee vuosittain Alzheimerin taudiksi.

Kaisu Pitkälä

Mitä kaukomatkailijoiden kuumeen taustalta löytyi?

Kaukomatkailun lisääntyessä sairaaloiden päivystykseen lähetetään yhä useammin potilaita matkan jälkeisen infektio-oireilun vuoksi. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää Meilahden sairaalan päivystyspoliklinikalle vuonna 2005 lähetettyjen kuumeilevien kaukomatkailijoiden oireiden etiologiaa.

Annikaisa Kettunen, Katariina Kainulainen, Sakari Jokiranta, Heli Siikamäki

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 36/2009 Kommentteja

Suomen- ja ruotsinkielisten erot elintavoissa ja koetussa terveydessä

Elintavoilla on keskeinen merkitys kansantautien synnyssä ja terveyden edistämisessä. Suomessa tiedetään, että ruotsinkielinen väestö on suomenkielistä terveempi ja pitkäikäisempi. Tutkimuksessa selvitettiin, eroavatko kieliryhmät myös elintavoiltaan ja esiintyvätkö mahdolliset erot asuinalueesta riippumatta.

Satu Helakorpi, Sakari Suominen, Elina Laitalainen, Bengt Lindström, Antti Uutela, Pekka Puska

Vaikeahoitoisen epilepsian etiologia ja immunologiset merkkiaineet

Asianmukaisesta lääkityksestä huolimatta 25-30 %:lla epilepsiapotilaista esiintyy kohtauksia. Vaikeahoitoista epilepsiaa sairastavien potilaiden epilepsioiden syistä on kuitenkin ollut vain vähän tutkimustietoa. Aiempien tutkimusten perusteella osalla epilepsiapotilaista on viitteitä elimistön immuunijärjestelmän aktivoitumisesta, mutta tietämys hyvin tutkituista vaikeahoitoista epilepsiaa sairastavista potilaista on ollut riittämätöntä. Väitöskirjatyön tavoitteena oli tutkia vaikeahoitoisen epilepsian kliinisiä piirteitä hyvin tutkituilla potilailla. Tarkoituksena oli arvioida vaikeahoitoisen epilepsian syyn vaikutusta ennusteeseen. Toisena keskeisenä tavoitteena oli tutkia vaikeahoitoisen epilepsian immunologisia merkkiaineita, joiden avulla voitaisiin löytää potilaat, joiden epilepsiassa immunologisilla tekijöillä saattaa olla kliinistä merkitystä.

Suvi Liimatainen

Trombiininestäjät sydänkirurgiassa

Sydän-keuhkoneen käyttö ja kirurginen vamma käynnistävät elimistössä tulehdus- ja hyytymisjärjestelmän voimakkaan aktivaation. Avosydänleikkauksissa sydän pysäytetään ja sen verenkierto estetään toimenpiteen ajaksi. Lisäksi sydän-keuhkokoneen käytön aikainen poikkeava verenkierto voi johtaa muidenkin elinten kuten suolen ja keuhkojen toimintahäiriöön. Erityisesti elinten verenkierron palautumisvaiheeseen, ns. reperfuusiovaiheesen, liittyy paikallinen nopea tulehdus- ja hyytymismekanismin monimutkainen ja osin toisiinsa liittyvä aktivoituminen, jossa trombiinilla näyttäisi olevan keskeinen asema. Trombiinilla tiedetään olevan myös apoptoosia aktivoivia ominaisuuksia.

Mikko Jormalainen

Immuunipuutos munuaisten vajaatoiminnassa

Munuaisten vajaatoiminta on diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien yleistymisen takia lisääntymässä. Munuaisten vajaatoiminnassa glomerulusfiltraatio (GFR) heikentyy. Munuaiset säätelevät myös kalsiumin, fosfaatin ja D-vitamiinin aineenvaihduntaa ja vaikuttavat punasolutuotantoon tuottamalla erytropoietiinia. Myös immuunipuolustus on heikentynyt, jolloin infektioiden riski kasvaa. Infektiot ovat dialyysipotilaiden toiseksi yleisin kuolemansyy sydän- ja verisuonisairauksien jälkeen. Immuniteettia heikentävät puolustuskykyä tukevien tulehdusvälittäjäaineiden puute, toksiset aineenvaihduntatuotteet ja verikontakti vieraiden materiaalien kanssa hemodialyysihoidossa. Fosfaatin kertymiseen liittyvä sekundaarinen lisäkilpirauhasen liikatoiminta eli hyperparatyreoosi on immuunisoluille toksista. Kalsitriolin eli aktiivisen D-vitamiinin puute voimistaa hyperparatyreoosia. Terveillä kalsitrioli hillitsee immuunivastetta, ja D-vitamiininpuutokseen liittyy lisääntynyt riski mm. autoimmuunitauteihin ja pahanlaatuisiin sairauksiin. Vaurioitunut munuainen ei kykene muuntamaan kalsitriolin esiastetta kalsitrioliksi, josta seuraa D-vitamiininpuutos. Se ei myöskään kykene tuottamaan riittävästi erytropoietiinia (Epo), ja tämä johtaa anemiaan.

Päivi Hannula

Eturauhassyöpään yhä pitkä hormonihoito

Sädehoidon ja pitkäkestoisen hormonihoidon yhdistelmä on tehokkain hoito niille eturauhassyöpäpotilaille, joilla tauti on paikallisesti levinnyt ja joilla ei ole kontraindikaatioita, osoittaa nyt tehty tutkimus. Lyhyempää hormonihoitoa on kuitenkin kaivattu, koska yli kaksi vuotta jatkunut hormonihoito voi heikentää potilaan elämänlaatua ja mm. lisätä sydäninfarktin riskiä.

Ossi Lindell

Hysteroskooppinen sterilisaatio on nopea ja turvallinen toimenpide

Kohtuontelon tähystyksessä tehtävä sterilisaatio on uusin vaihtoehto laparoskooppiselle sterilisaatiolle ja pysyvää ehkäisyä haluaville naisille. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kohtuontelon tähystyksessä tehtävän sterilisaation onnistumista, komplikaatioita, esilääkityksen ja toimenpiteen aikaisen kipulääkityksen riittävyyttä sekä potilastyytyväisyyttä.

Heini Savolainen, Sirpa Ikonen, Jaana Fraser

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 35/2009 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030