Testosteroni lisää myös naisten seksuaalista halukkuutta

Testosteroni lisää postmenopausaalisten naisten seksuaalista halukkuutta. Tuoreessa tutkimuksessa 300 µg:n testosteronilaastari paransi postmenopausaalisten naisten seksuaalielämää ja vähensi seksielämän häiriöistä johtunutta henkistä ahdinkoa ilman, että positiiviseen vaikutukseen olisi tarvittu estrogeenihoitoa. Testosteronin pitkäaikaisvaikutuksista esimerkiksi rintarauhaseen ei kuitenkaan ole tietoja.

Pertti Kirkinen

Eteisvärinän katetrihoidon aiheet laajenemassa

Katetriablaatiolla tehtävää keuhkolaskimoiden eristystä käytetään enenevästi vaikeaoireisen eteisvärinän hoidossa muuten tervesydämisillä potilailla. Nyt tehdyn tutkimuksen tulokset osoittavat, että taitavissa käsissä katetrihoito on kehittymässä hyväksi vaihtoehdoksi vaikeaoireisen eteisvärinän hoidossa myös hyvin valikoiduilla sydämen vajaatoimintapotilailla. Tutkimuksen seuranta-aika tosin on vielä kovin lyhyt.

Juhani Airaksinen

ST-nousuinfarktin hoidossa on vielä parantamisen varaa
Tutkimus neljän sairaanhoitopiirin hoitokäytännöistä

ST-nousuinfarktin hoidoksi suositellaan sepelvaltimoiden välitöntä pallolaajennusta suonten avaamiseksi. Mikäli infarktin oireiden alusta on kulunut alle kolme tuntia, voidaan harkita liuotushoitoa pallolaajennuksen vaihtoehtona. Monissa maissa on kehitetty kattavia logistisia hoitoketjuja hoitoviiveiden minimoimiseksi.

Kjell Nikus, Markku Eskola, Matti Kotila, Kari Korpilahti, Raimo Kettunen, Virpi Nieminen, Kimmo Verho, Kenth Vikström, Marje Rein, Sirpa Rintala, Heini Huhtala, Kari Niemelä, Stemi-2005 Tutkimusryhmä

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 46/2008 Kommentteja

Somatisaatiossa aivojen poikkeavuuksia

Väitöstutkimuksessa selviteltiin aivojen kuvantamista vakavassa somatisaatiossa (somatisaatiohäiriö tai erilaistumaton somatoforminen häiriö). Somatisaatiopotilaat kärsivät oireistaan huomattavasti ja ovat terveyspalvelujen suurkuluttajia. Oireiden pitkäkestoisuus, alkuperän epäselvyys sekä selittävän patofysiologian puuttuminen johtavat potilaiden kohdalla toiveisiin lisätutkimuksista ja edelleen mahdollisesta hoidosta tulosten pohjalta. Oireilu saattaa johtaa myös ongelmiin potilas-lääkärisuhteessa esimerkiksi molemminpuolisena turhautumisena, väärinymmärryksenä ja edelleen lääketieteellisen avun hakemiseen useilta eri lääkäreiltä.

Mika Hakala

Hyperurikemia ja diabeteksen kehittyminen

In humans with a loss of uricase the final oxidation product of purine catabolism is uric acid (UA). The prevalence of hyperuricemia has been increasing around the world accompanied by a rapid increase in obesity and diabetes. Since hyperuricemia was first described as being associated with hyperglycemia and hypertension by Kylin in 1923, there has been a growing interest in the association between elevated UA and other metabolic abnormalities of hyperglycemia, abdominal obesity, dyslipidemia, and hypertension. The direction of causality between hyperuricemia and metabolic disorders, however, is unceartain. The association of UA with metabolic abnormalities still needs to be delineated in population samples.

Hairong Nan

Hyviä ja huonoja uutisia MS-taudin uusista lääkehoidoista

Alemtutsumabi on yksi uusista aaltomaisen MS-taudin hoitoon tarkoitetuista immunologista lääkkeistä. Kolmivuotisessa tutkimuksessa sen todettiin hidastavan toimintakyvyn heikkenemistä sekä vähentävän pahenemisvaiheiden ja magneettikuvassa todettujen T2-painotteisten muutosten määrää. Alemtutsumabi osoittautui beetainterferoni 1a:ta tehokkaammaksi sekä pahenemisvaiheiden määrän että uusien T2-painotteisten magneettikuvamuutosten vähenemisen osalta. Vakavat haittavaikutukset, kuten lisääntynyt infektioriski ja trombosytopeeninen purppura, kuitenkin himmentävät hyvien tulosten merkitystä.

Jaana Suhonen

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi lasten hoitotukia saaneet vuosina 2000-2007

Sekä lasten määrä kokonaisuudessaan että heidän saamiensa hoitotukien määrä on vähentynyt 2000-luvulla. Erityisopetukseen ohjattujen ja huostaanotettujen lasten määrä on puolestaan lisääntynyt. Lasten mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden muutoksista ei ole tarkkaa tietoa.

Ilona Autti-Rämö, Kaarlo Maaniemi, Raimo Raitasalo, Jaana Martikainen, Andre Sourander

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 45/2008 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030