Aiheuttaako lasten univaje psyykkisiä oireita?

Lasten keskimääräinen yöunen pituus on lyhenemässä, mikä on merkittävä kansanterveydellinenkin ongelma.

E. Juulia Paavonen, Tarja Stenberg, Taina Nieminen-von Wendt, Lennart von Wendt, Fredrik Almqvist, Eeva T. Aronen

Sytokromi P450 -entsyymit ja geeniaktivointi ateroskleroosin ehkäisyssä ja regressiossa

Sytokromi P450-entsyymit ovat välttämättömiä solujen kolesterolitason fysiologisessa ylläpidossa. Kolesterolitason noustessa P450-entsyyymit indusoituvat endogeenisesti ja aktivoivat kolesterolia poistavat ja valtimoita ateroskleroosilta suojaavat mekanismit, kun taas P450-geenin mutaatio johtaa aterogeneesiin.

Pauli V. Luoma

Kunnallisten työterveysyksiköiden määrä vähenemässä

Kunnallinen työterveyshuolto on rakenteellisessa murroksessa.

Mia Fagerlund, Jani Lappi, Pirjo Pulkkinen-Närhi, Pirjo Manninen, Matti Lamberg, Ritva Partinen

Käypä hoito -suositusten juurruttaminen terveydenhuoltoon voi parantaa huomattavasti kustannusvaikuttavuutta

Käypä hoito -suosituksista on tehty kustannusvaikuttavuusanalyysi silloin, kun se on ollut mahdollista. Kohonneen verenpaineen Käypä hoito -suositus ilmestyi vuonna 2002, ja kustannusvaikuttavuusanalyysin tekeminen käynnistettiin pian sen valmistuttua.

Minna Kaila, Marjukka Mäkelä, Neill Booth, Pasi Aronen, Antti Jula, Katriina Kukkonen-Harjula, Antti Reunanen, Pekka Rissanen, Harri Sintonen

Palladiini, uusi aktiinitukirangan proteiini

Palladiini on hiljattain tunnistettu aktiinitukirangan proteiini, joka yhdessä myotiliinin ja myopalladiinin kanssa muodostaa uuden proteiiniperheen. Yhteinen piirre perheen jäsenille on rakenteellinen yksikkö, IgC2-domeeni; näitä domeeneja on myotiliinissa kaksi, myopalladiinissa viisi ja palladiinissa kolmesta viiteen. Myotiliini ja myopalladiini ilmentyvät pääasiassa poikkijuovaisessa lihaksessa, palladiinin ilmentyminen sen sijaan on laajaa käsittäen sekä epiteliaaliset että mesenkymaaliset kudokset, sydänlihaksen ja keskushermoston.

Mikko Rönty

Pelkkä pitkä imetys ei suojaa lasta allergialta

Allergisten sairauksien puhkeamiseen johtava kehitys riippuu perimästä ja alkaa jo varhaislapsuudessa, mutta siihen vaikuttavat tekijät tunnetaan vielä puutteellisesti. Tässä tutkimuksessa selvitettiin yksinomaisen, pitkäkestoisen rintaruokinnan vaikutusta allergisten sairauksien kehittymiseen sekä etsittiin muita vauvaiän tekijöitä, jotka liittyvät myöhemmän iän allergisiin sairauksiin. Aineistona on 200 suomalaisen terveen vastasyntyneen ryhmä, jota on seurattu syntymästä 20 vuoden ikään saakka. 42 % osallistujista oli allergiaperheiden lapsia.

Maria Pesonen

Mielenterveyden häiriöt ja elämänlaatu

Elämänlaadun merkitys terveydenhuollon päämääränä on korostumassa. Tämä johtuu potilaiden omien arvostusten painoarvon kasvusta sekä väestön ikääntymisestä seuraavasta kroonisten sairauksien suhteellisesta yleistymisestä. Elämänlaatumittaus mahdollistaa erilaisten tautien ja hoitojen vertailun, mikä voi osoittautua hyödyllisiksi priorisoinnin, näyttöön perustuvan lääketieteen ja terveyspolitiikan kannalta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli verrata eri kroonisten sairauksien vaikutusta terveyteen liittyvään elämänlaatuun yksilö- ja väestötasolla.

Samuli Saarni

Toistuva laihduttaminen ja tupakointi

Jo yli puolet länsimaiden väestöstä on ylipainoisia ja viidennes lihavia. Varsinkin nuorilla ylipainon lisääntyminen on ollut nopeaa. Lihavuus ja tupakointi ovat kehittyneiden maiden tärkeimpiä ehkäistävissä olevia kuolinsyitä. Samanaikaisesti ylipainon kanssa laihduttaminen ja jopa terveydelle haitalliset laihdutusmenetelmät, kuten tupakointi painonhallintakeinona on tullut yhä yleisemmäksi. Nopeaan painonpudotukseen tähtäävällä laihduttamisella on usein terveydelle haitallisia seurauksia, kuten painon nousu yli alkuperäisen painon ja kehon rasvajakauman muuttuminen epäterveellisemmäksi. Kolme neljännestä merkittävästi laihduttaneista kertoo painon nousseen takaisin. Tupakoinnin ja toistuvan laihduttamisen vaikutukset ylipainon ja lihavuuden kehittymiselle kytkeytyvät toisiinsa.

Suoma Saarni

Probiooteista ei apua vaikeaan haimatulehdukseen

Probiootteja ei pidä antaa vaikeaa haimatulehdusta sairastaville potilaille. Hollannissa tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että probiootteja saaneilla oli suurempi kuolleisuus kuin lumeryhmällä, eikä probiooteilla todettu olevan vaikutusta infektiokomplikaatioihin.

Tom Scheinin

Estrogeeni-progestiinihoito lisää rintasyövän uusiutumisriskiä

HABITS-tutkimuksen jatkoseuranta on vahvistanut alustavat tulokset, joiden mukaan hormonihoito lisää rintasyövän uusiutumisriskiä.

Johanna Mäenpää

Rasvaus auttaa atooppiseen ihottumaan varsinkin talvella

Atoopikon iho hyötyy kosteuttavan voiteen käytöstä erityisesti talvella. Lämpimänä vuodenaikana rasvaaminen ei paranna sarveiskerroksen toimintaa yhtä selkeästi. Suomen talvi on tavallisesti selvästi kylmempi kuin Japanin, jossa asiaa tutkittiin, joten rasvaamisen etujen olettaisi tulevan esiin meillä vähintään yhtä nopeasti.

Sirkku Peltonen

Crohnin taudin alkuvaiheen hoito muuttumassa nykyistä aktiivisemmaksi

Crohnin taudin alkuvaiheen hoito on muuttumassa nykyistä aktiivisemmaksi. Nyt tehty tutkimus viittaa siihen, että aktiivinen immunosuppressio heti alkuun on parempi vaihtoehto kuin steroidilla pelaaminen. Tilanne muistuttaa jossain määrin nivelreuman hoidon uutta suuntausta, jossa tauti pyritään nujertamaan heti alkuunsa.

Robert Paul

Haimasyövän kemosädehoidosta edelleen ristiriitaisia tuloksia

Kemosädehoidon asema haimasyövän hoidossa on edelleen epäselvä. Nyt tehdyssä tutkimuksessa oli mukana 451 potilasta, joiden haimasyöpä oli hoidettu kirurgisesti. Potilaat saivat joko fluorourasiilia ja sädehoidon tai fluorourasiilia, gemsitabiinia ja sädehoidon (50 Gy). Gemsitabiinia saaneessa ryhmässä elossaoloaika oli jonkin verran pidempi (20,5 kk vs. 16,9 kk), mutta ero ei ollut tilastollisesti merkittävä.

Sirkku Jyrkkiö

Munuaisverenvuodon embolisaatio - mitä siitä seuraa?

Selektiivinen embolisaatio on osaavissa käsissä munuaisperäisen verenvuodon paras hoito. Se pelastaa potilaan hengen ja säilyttää munuaisen toiminnan. Leikkaus on hoitovaihtoehtona täysin eri luokan toimenpide, ja parhaimmillaankin todennäköisesti johtaa embolisaatiota suurempaan toimivan munuaiskudoksen tuhoon ja vaikeimmillaan koko munuaisen menetykseen.

Ossi Lindell

Lasten pahoinpitelyepäilyjen selvitykset TYKS:n lastenklinikassa

Pienten lasten pahoinpitelyyn liittyy suuri vammautumisen ja jopa kuoleman vaara. Lasten pahoinpitelyepäilyt tutkitaan TYKS:n lastenklinikassa eri yksiköiden ja viranomaisten yhteistyönä. Ohjeiden mukaan kaikki epäillyt tapaukset otetaan lastenkirurgian osastolle tutkimuksiin.

Timo Hurme, Soile Alanko, Pirjo Anttila, Taina Juvén, Jouni Julin, Erkki Svedström

Virukset lääketieteen apuna

Viruksia on hyödynnetty monin tavoin lääketieteessä, ja niiden käyttö on monipuolistumassa uusien hoitotapojen kehittyessä.

Veijo Hukkanen, Kirsi Harila

Korvaako 64-rivitietokonetomografia kajoavan varjoainekuvauksen sepelvaltimotaudin diagnostiikassa?

Monirivitietokonetomografian diagnostinen osuvuus sepelvaltimoiden kuvantamisessa selvitettiin järjestelmällisellä kirjallisuuskatsauksella.

Heikki Ukkonen, Pentti Lohela, Eeva Mäkinen, Minna Kaila

Lääkäreillä vielä paljon sanottavaa sähköisistä potilaskertomusjärjestelmistä

Sähköiseen potilaskertomukseen liittyvän Päätöksentuki-hankkeen perustutkimuksena selvitettiin lääkärien odotuksia tietokoneavusteisesta päätöksentuesta. Laadullisessa tutkimuksessa nousivat esille keskeisenä haasteena nykyiset potilaskertomusjärjestelmät ja niiden vaikutus lääkärin työhön.

Tiina Kortteisto, Taina Mäntyranta, Jorma Komulainen, Minna Kaila

Lääkäri lastenneuvolassa: vaativaa työtä koko perheen parhaaksi

Suomen lastenlääkäriyhdistyksen avohoitopediatrian jaos ja Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistys ovat huolestuneita neuvolalääkärien toimintaedellytysten heikkenemisestä.

Elina Hermanson, Henrikka Aito, Jörn Elfving, Päivi Hiltula, Leena Isotalo, Kaarina Järvenpää, Sari Kurikka, Hillevi Krogius, Terhi Laatikainen, Kaisa Santala, Outi Strid, Minna Aromaa

Kroonisten tautien torjunta vahvistuu tulevaisuudessa WHO:ssa

Kroonisten tautien torjunta ja terveyden edistäminen ovat olennaisesti tulleet mukaan WHO:n työhön vasta viimeisten 10-20 vuoden kuluessa.

Pekka Puska