Lyhyesti: Aiheuttaako polkupyöräily impotenssia?

Polkupyörän satulassa istumisen on arveltu aiheuttavan painetta pudendaalikanavassa kulkeviin hermoihin ja verisuoniin ja sillä mekanismilla erektion heikkoutta. Perineumin tunnottomuutta on pidetty pyöräilyyn liittyvän erektionheikkouden esiasteena... Hermoverisuonipunokseen kohdistuvaa kompressiota on yritetty välttää satuloita muotoilemalla sekä varustamalla niitä geelipehmustein. Asiaa selvitettiin 436 vähintään 21-vuotiaan, potentin, sukupuolisesti aktiivisen amatööripolkijan avulla. Tutkittavat osallistuivat pyöräilytapahtumaan, jossa poljettiin minimissään 320 km. Kumulatiivinen erektiohäiriön insidenssi oli viikon kuluttua suorituksesta 4,2 % ja kuukauden kuluttua 1,8 %. Asiaan vaikuttavien tekijöiden analyysin perusteella kävi ilmi, että pitkänmatkan pyöräilijän paras keino välttää erektio-ongelmat on ajaa maantiepyörää maastopyörän asemesta, pitää ohjaustangon taso satulan tason alapuolella ja välttää reijitettyä satulaa, jos perineumin puutumista esiintyy.

Ossi Lindell

Korjaako kantasoluhoito sydäninfarktivauriota?

BOOST-tutkimuksessa satunnaistettiin 60 ST-nousuinfarktipotilasta onnistuneella pallolaajennuksella aikaansaadun reperfuusion jälkeen pelkkään optimaaliseen sydäninfarktin hoitoon tai saamaan sen lisäksi kantasoluinfuusion vaurioalueelle. Kantasolut saalistettiin suoliluun harjasta otetusta luuydinaspiraatista keskimäärin neljä päivää pallolaajennuksen jälkeen ja ruiskutettiin samana päivänä vauriopaikalle sepelvaltimohaaraan viedyn pallokatetrin kautta.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Kokousesitelmästä hoitokäytäntöön?

Kokousesitelmien julkaisuprosentti on tärkeä kokouksen tason mitta. Kaikkialta maailmasta osanottajia houkutteleva Amerikan urologiyhdistyksen (AUA) vuosikokous on urologien ykköskokouksen maineessa. On kunniakasta päästä esittämään tutkimuksensa tulokset tällaisessa kokouksessa. Kuitenkin vasta esitelmän julkaiseminen asiantuntijoita käyttävässä tieteellisessä sarjassa takaa menetelmien ja tulosten luotettavuuden. Vuosien 1998, 1999 ja 2000 AUA:n kokouksiin hyväksytyistä yhteensä 4302 abstraktista julkaistiin 37,8%, useimmat kahden vuoden kuluessa kokouksesta, harvat enää yli 30 kuukauden kuluttua. Vastaava luku Pohjois-Amerikan lapsiortopedeilla on 45 %, oftalmologeilla 66 % ja kardiologeilla 50 %. Koska esitelmistä julkaistaan vain noin puolet, kokouksessa saatuun informaatioon on syytä suhtautua kriittisesti.

Ossi Lindell

Lyhyesti: Furosemidista apua hengenahdistukseen COPD:ssa

Inhaloitavan furosemidin on osoitettu inhiboivan kokeellisesti aiheutettua yskää ja hengenahdistusta sekä estävän keuhkoputkien supistumista astmaatikoilla. Keuhkoahtaumataudissa hengenahdistus on keskeinen elämää rajoittava ongelma. Nyt tehdyssä tutkimuksessa verrattiin furosemidia ja lumelääkettä 19 vähintään keskivaikeaa COPD:tä sairastavan potilaan hoidossa rasitustestin yhteydessä. Furosemidin inhaloiminen nosti FEV1- ja FVC-arvoja merkitsevästi (absoluuttiset muutokset toki pieniä) toisin kuin lumelääke. Samoin hengenahdistukseen saatiin apua aktiivista lääkkeestä (visual analog scale). Tulokset ovat mielenkiintoisia ja poikinevat lisäselvityksiä.

Hannu Puolijoki

Lääkärien ja sairaanhoitajien työn vaatimustekijät ja työuupumus yliopistollisessa sairaalassa

Kansainväliset, mutta myös suomalaiset tutkimukset osoittavat työuupumuksen ja stressin lisääntyneen terveysalalla. Kyselytutkimuksessa vertasimme saman sairaalan lääkärien (n = 99) ja sairaanhoitajien (n = 595) työn vaatimustekijöitä sekä tarkastelimme niiden yhteyttä työuupumusoireisiin.

Kirsi Honkalampi - Aija Koivu - Kaarina Savolainen, Heimo Viinamäki

Spironolaktoni sydämen vajaatoiminnassa - jäitä hattuun!

Vuonna 1999 ilmestyneen RALES-tutkimuksen tulosta referoitiin aikanaan innokkaasti. Tutkimuksen mukaan spironolaktonin lisääminen NYHA III-IV-luokan sydämen vajaatoimintaa sairastavien potilaiden lääkitykseen vähentää kuolleisuutta jopa 30 %. Tämän jälkeen spironolaktoni on päätynyt hoitosuosituksiin, myös meillä, mutta onneksi joka kohdassa on korostettu, että potilaan seerumin kaliumpitoisuutta on seurattava.

Robert Paul

Hyvät tulokset synnyttäjän ja vauvan varhaisesta kotiutuksesta

Synnytyksen jälkeisen sairaalahoidon lyhentämiseen liittyy epätietoisuutta lääketieteellisistä riskeistä, todellisista säästöistä ja siitä, kuinka perhe kokee lyhentyneen hoidon. Sveitsissä verrattiin näitä näkökohtia varhaisen kotiutuksen (normaalista synnytyksestä 24-48 tuntia ja keisarileikkauksesta 72-96 tuntia) ja perinteisen hoitoajan (96-120 tuntia ja 144-168 tuntia) ryhmissä. Varhaisen kotiutuksen ryhmässä kätilö kävi perheessä 10 päivän aikana perheen toivomin ajankohdin. Toisessa ryhmässä kätilö kävi vain, jos ilmeni kliinisiä ongelmia. Varhainen kotiutus johti 1 209 Sveitsin frangin nettosäästöön. Imetys onnistui paremmin varhain kotiutuneilla ja imetysohjauksen koettiin myös onnistuvan kotona paremmin. Äitien terveydentilassa ei ollut eroja, ei myöskään lasten terveydessä ensimmäisen kuukauden aikana. Kuitenkin 6 kuukauden iässä merkitsevästi useampi varhain kotiutunut lapsi oli tarvinnut tarkastusta tai hoitoa sairaalassa. Molemmat ryhmät olivat tyytyväisiä hoitoon.

Pertti Kirkinen

Eikö dementialääke lykkääkään laitoshoitoa?

Alzheimer-lääkkeiltä on toivottu paljon dementiapotilaiden hoidossa. Tähänastiset tutkimukset ovat yhtäpitävästi osoittaneet niiden parantavan potilaiden kognitiota, ja lisäksi ne näyttävät vaikuttavan edullisesti toimintakykyyn, käytösoireisiin sekä omaisten kuormittuneisuuteen. Englannissa tehty lääketehtaista riippumaton pitkän seurannan donepetsiilitutkimus on kylmä suihku näille toiveille. Alun perin 565 lievästi ja keskivaikeasti dementoitunutta satunnaistettiin kahteen ryhmään, joista toisessa potilaat saivat 5-10 mg donepetsiilia vuorokaudessa. Potilaita seurattiin yli kolme vuotta.

Kaisu Pitkälä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030