Oikaisu: Psykodynaamiset yksilöterapiat tänään

Psykoterapian rahoituksessa on viime aikoina tapahtunut paljon muutoksia, ja niinpä katsauksessamme Psykodynaamiset yksilöterapiat tänään (Suom Lääkäril 2005; 60:2331-7) oli väärä tieto Kelan kuntoutusvaroin rahoitettavasta psykoterapiasta. Toisin kuin artikkelissa (s. 2336) todetaan, myös 16-25-vuotiailta edellytetään diagnoosin asettamisen jälkeen vähintään 6 kuukautta kestävää psykiatrista hoitoa ennen kuin Kelan kuntoutuspsykoterapiaa voidaan hakea. Pahoittelemme virhettä. (Lähde: www.kela.fi)

Pirjo Saarinen, Timo Tuovinen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 25-26/2005 Kommentteja

Lasten astman miniohjelma toteutuu tyydyttävästi

Astma tai sen epäily on yksi tavallisimmista lähetteen aiheista lastenpoliklinikoille. Valtakunnallisen astmaohjelman täydennykseksi laati lastenlääkäreistä koostuva asiantuntijaryhmä Lasten astman miniohjelman. Se sisältää muistilistat lapsipotilaita koskevasta astmalähetteestä, seurantakäynnin sisällöstä, hoitopalautteesta ja omahoito-ohjeesta. Tutkimme, toteutuuko miniohjelma ja voidaanko kevyellä koulutusinterventiolla parantaa sen toteutumista.

Merja Nermes, Timo Vanto Varpu Elenius, Anne Pietinalho, Minna Kaila, Jussi Mertsola, Marja-Riitta Ståhlberg

Antenataalisesti saadusta glukokortikoidista ei juuri haittoja

Äidille annettua glukokortikoidihoitoa on käytetty hyvällä menestyksellä yli 30 vuoden ajan vähentämään keskosuuteen liittyviä keuhko-ongelmia. Kyseessä on paljon käytetty ja voimakkaasti vaikuttava hoito, jolla voisi odottaa olevan pysyviä jälkiseurauksia. Asia on nyt selvitetty verrattaessa 253:n sikiökaudella beetametasonialtistuksen saaneen henkilön ja 281 lumehoitotasoisen kortisoniasetaattiannoksen saaneen henkilön terveydentilaa 30 vuoden iässä. Koko, lipiditasot, verenpaine, plasman kortisoli, diabeteksen esiintyvyys ja sydän- ja verisuonisairaudet olivat ryhmissä samat. Sokerirasituskokeen yhteydessä oli plasman insuliini beetametasonia saaneilla korkeampi ja 2 tunnin verensokeritaso matalampi. Löydös voi merkitä heidän taipumustaan aikuisiän insuliiniresistenssiin, mutta sen merkitys lienee kliinisesti varsin vähäinen.

Pertti Kirkinen

Neulahoito auttaa migreenissä

Saksalaisessa satunnaistetussa monikeskustutkimuksessa selvitettiin akupunktion tehoa migreenissä. Tutkimuksessa oli kolme ryhmää; neulahoito perinteisiin migreenin akupisteisiin (n = 145), neulahoito muualle kuin migreenin akupisteisiin (n = 81) ja odotuslistalle jäävät potilaat (n = 76). Akupunktion ja lumeakupunktion vaikutuksessa ei ollut eroa, mutta molemmissa ryhmissä päänsärkypäivien määrä väheni merkittävästi lähtötilanteeseen nähden ja verrattuna odotuslistalla oleviin potilaisiin. Akupunktioryhmässä päänsärkypäivien määrä väheni vähintään puoleen 51 %:lla potilaista, lumeakupunktioryhmässä 53 %:lla ja odotuslistalla olevista potilaista 15 %:lla 12 viikon kuluttua hoidon alusta verrattuna hoitoa edeltävään aikaan. Puutteistaan huolimatta tutkimus on huolella suunniteltu ja suoritettu. On tärkeää, että myös muiden kuin lääkehoitojen tehoa pyritään selvittämään kontrolloiduissa tutkimuksissa. Tutkimus viittaa siihen, että neulottelu sinänsä auttaa migreenissä, mutta sen vaikutusmekanismit jäävät avoimeksi. Kyse voi olla lumevaikutuksesta, mutta se on selvästi suurempi kuin lääketutkimusten lumeryhmän hoitovasteet.

(Tp)

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030