Maanjäristysten terveysvaikutukset

Maanjäristykset voivat aiheuttaa ehkä vaikeimmin ennakoitavia luonnonkatastrofeja.

Asko Aalto

Koulutus- ja tutkimusyhteistyö Satakunnan ja Varsinais-Suomen terveyskeskusten ja Turun yliopiston välillä

Terveyskeskukset osallistuvat lääkärikoulutuksessa perusopetuksen, perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen sekä yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen toteuttamiseen. Lääketieteen opetusta hajautetaan aikaisempaa laajemmin yliopistokaupunkien ulkopuolelle.

Ulla Saxén, Pekka T. Jaatinen, Raimo Isoaho, Sirkka-Liisa Kivelä

Hidasvirtauksisten perifeeristen verisuoniepämuodostumien suonensisäinen hoito

8.1.2005 Tampereen yliopisto

Riitta Rautio

Verisuonten endoteelin kasvutekijät ateroskleroosissa ja geeniterapia restenoosin ja sydänlihasiskemian hoidossa

15.1.2005 Kuopion yliopisto

Juha Rutanen

Pienten keskosten kasvu, kehitys ja keuhkojen toiminta kouluiässä

21.1.2005 Helsingin yliopisto

Suvi Mieskonen

Masennuspotilaat usein monihäiriöisiä

21.1.2005 Helsingin yliopisto

Tarja Melartin

Ksantiinioksidoreduktaasin ilmentyminen ja säätely

11.2.2005 Helsingin yliopisto

Nina Linder

Lyhyesti: Mäkikuismauute on tehokas mielialalääke

Mäkikuismauute on yksittäisissä tutkimuksissa osoittautunut lumetta tehokkaammaksi lievän ja keskivaikean masennuksen hoidossa. Saksalaiset tutkijat vertasivat kuusi viikkoa kestäneessä kontrolloidussa kaksoissokkokokeessa mäkikuismauutteen (WS 5570) ja paroksetiinin tehoa keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta sairastavan avohoitopotilaan hoidossa. Mäkikuismauutteen päiväannos oli aluksi 900 mg, ja se voitiin kaksinkertaistaa. Paroksetiinin päiväannokset olivat 20 mg ja 40 mg. Tulos oli yllättävänkin selkeä: mäkikuismauutetta saaneet toipuivat paremmin, mutta heillä oli vähemmän lääkityksen aiheuttamia sivuvaikutuksia. Tutkijat toteavatkin, että mäkikuismauute on depression hoidossa vähintäänkin yhtä tehokas ja paremmin siedetty kuin paroksetiini. Tutkimuksen tulosten arviointia vaikeuttaa lumeryhmän puuttuminen. Joka tapauksessa on hyvä muistaa, että mäkikuisma on potentti aine, ja sillä voi olla yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Inhalaatiosteroidi tehokas tuoreen astman hoidossa

Uudella mantereella verrattiin matalaa flutikasoniannosta (250 µg/pv, n = 18), montelukastia 10 mg/pv (n = 19) sekä lumelääkettä (n = 13) astmaatikoilla, joita ei vielä oltu hoidettu steroideilla ja joilla oli vähintään 3,5 % eosinofiilejä indusoidussa ysköksessään. Flutikasoni laski yskösten eosinofiliaa parhaiten (ero montelukastiin p = 0,04 ja lumelääkkeesen p = 0,002). Hoito kesti kahdeksan viikkoa. Steroidin vaste tuli nopeammin ja kesti myös paremmin seurannan aikana. Myös kliinisissä ja ventilaatiofunktioparametreissa flutikasoni oli muita parempi. Huomattava on kuitenkin, että kohteena olivat nimenomaan eosinofiileja ysköksissään omanneet.

Hannu Puolijoki

Ihon paikallishoidon immunomodulaattorit vertailussa

Atooppinen ekseema on yleistynyt viime vuosikymmeninä länsimaissa. Sitä sairastaa jo 15-30 % lapsista ja 1-3 % aikuisista. Takrolimuusi- ja pimekrolimuusivoiteiden oltua nyt muutaman vuoden markkinoilla näiden voiteiden tehon ja sivuvaikutusten vertailu atooppisen ekseeman hoidossa on mielenkiintoinen.

Sirkku Peltonen

Miten sairaalabakteeri leviää?

Chigacolaisessa tehohoitoyksikössä seurattiin, miten VRE (vankomysiiniresistentti enterokokki) siirtyy potilaista tai heidän ympäristöstään hoitohenkilökunnan välityksellä. Tarkkailija rekisteröi hoitohenkilökunnan kontaktit 22:een VRE:tä kantavaan potilaaseen tai ympäristöön aamurutiinien aikana. Sitten tehtiin bakteeriviljelyt kaikista kosketuista kohdista ja henkilökunnan hanskoista. Löydetyt VRE-kannat tyypitettiin myös molekyylimenetelmin tartuntaketjujen todistamiseksi.

Heikki Arvilommi

Aivoverenvuotoon hyydytyshoito?

Intraserebraalisen verenvuodon ennuste on huonompi kuin muiden aivoverenkierron häiriöiden ennuste. Verenpurkauman tilavuus ja vuodon jälkeen ensimmäisten tuntien aikana tapahtuva hematooman kasvu ovat merkittävät ennusteeseen vaikuttavat tekijät.

Tuula Pirttilä

Lenalidomidi - myelodysplasian uusi lääke

Talidomidi on kokenut varsinaisen renessanssin mm. myelooman hoidossa. Myös myelodysplastisessa syndroomassa (MDS) sitä käytetään, sillä talidomidi kykenee palauttamaan punasolutuotannon n. viidesosalle MDS-potilaista. Talidomidin haitoista parhaiten tunnettu on sen teratogeeninen vaikutus, mutta lisäksi se aiheuttaa väsymystä ja hankalaa neuropatiaa. Talidomidin parannettu painos on nimeltään lenalidomidi, joka ei kuulemma näitä haittoja aiheuta.

Robert Paul

Lyhyesti: Nopea siedätys ASA-allergiaan?

Asetyylisalisyylihapon (ASA) käyttö suojaa sepelvaltimointerventioissa vaarallisilta hyytymäkomplikaatioilta. Valitettavasti ASA-allergia voi estää lääkkeen käytön. Pariisilaiset kollegat päättivät altistaa 16 siitä kärsivää potilasta nopealle desensitisaatiolle ennen pallolaajennusta antamalla heille 30 min välein 5-8 suurenevaa annosta ASA:aa. Hoito aloitettiin 1-5 mg annoksilla päätyen noin 3 tunnin kuluessa terapeuttiseen 100 mg annokseen. Yksi potilas sai vaikean astmakohtauksen annostelun aikana ja yhdellä ilmeni limakalvoturvotuksia 3 tuntia myöhemmin, muut sietivät annostuksen hyvin. ASA-hoito onnistui sittemmin hyvin, eikä ongelmia ilmennyt keskimäärin 13 kuukauden seurannan aikana. Nopea siedätys tarkassa valvonnassa näyttää siis mahdolliselta. Tutkijat varoittavat kuitenkin siedätyksen tehon häviävän jo muutamassa päivässä hoidon keskeytyessä.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Koska plakki repeää?

Olemme pitkään ajatelleet, että potilas saa välittömästi valtimoplakin repeämän jälkeen rintakipukohtauksen. Tämän käsityksen virheellisyys tuli hyvin esille hollantilaisessa tutkimuksessa, jossa saalistettiin imulaitteen avulla sepelvaltimotautikohtauksen takia pallolaajennukseen tulevilta potilailta sepelvaltimosta trombimassaa analyyseja varten. Rintakipuoireen alusta oli kaikilla potilailla kulunut alle 6 tuntia. Osoittautui kuitenkin, että trombimassa oli organisoitunutta ja sisälsi vähintään päivien, ellei viikkojenkin vanhaa hyytymää yli puolella potilaista. Tutkimus selittää osaltaan liuotushoidon puutteellisen vaikutuksen osalla sydäninfarktipotilaista. Näyttää siltä, että hauraiden plakkien repeämiä tapahtuu riskiryhmien potilaiden valtimoissa melkoisen usein ja vain osa niistä johtaa kliinisiin tapahtumiin.

Juhani Airaksinen

Kolorektaalisyövän leikkaushoidon tulokset Kanta-Hämeen keskus-sairaalassa vuosina 1988-2001

Kolorektaalisyöpiä hoidetaan leikkauksilla useimmissa kirurgisissa yksiköissä yliopistoklinikoista aluesairaaloihin. Kotimaisia hoitotuloksia on kuitenkin raportoitu niukasti, eikä yliopistoklinikoiden ulkopuolelta ole käytettävissä kuin yksi hoitotuloksia käsittelevä julkaisu.

Pekka Kuusanmäki, Outi Lindström, Timo Tomminen, Esa Könönen, Mauri Iivonen, Hannu Paimela

C- JA B-hepatiitin uudet hoitolinjat

Suomessa ilmaantuu uusia C-hepatiittitapauksia vuosittain n. 1 200, ja akuuteista C-hepatiitti-infektioista kroonistuu 50-80 %.

Martti Färkkilä

Lastenkirurgin rooli sikiön epämuodostumien hoidossa

Diagnostiikan ja hoitomenetelmien kehitys on tehnyt mahdolliseksi hoitaa sairauksia jo sikiöaikana.

Kari Vanamo

Riskiryhmiin kohdistuva tuberkuloosin torjunta Asiantuntijaryhmän suositus

Tuberkuloosin ilmaantuvuuden pienetessä uudet tapaukset keskittyvät yhä enemmän erilaisiin riskiryhmiin, joihin aktiiviset torjuntatoimet tulisikin erityisesti kohdistaa.

Iiris Rajalahti, Marja-Leena Katila, Pekka Kirstilä, Rauni Ruohonen Petri Ruutu, Ilmi Rönnemaa, Eeva Salo, Hanna Soini, Marianna Tala-Heikkilä, Tuula Vasankari, Kari Liippo

Lääkärivaje Satakunnan ja Varsinais-Suomen terveyskeskuksissa Syitä, seurauksia ja parannusehdotuksia

Helmikuussa 2003 käynnistettiin Turun yliopiston yleislääketieteen opetuksen ja tutkimuksen hajauttaminen Satakuntaan. Tämän hajauttamisen eli Satakunnan opetusterveyskeskukset ESR -projektin tavoitteena on parantaa lääkärityövoiman saatavuutta kyseisellä alueella.

Ulla Saxén, Pekka T. Jaatinen, Raimo Isoaho, Sirkka-Liisa Kivelä