Hapen hyödyt ja haitat vastasyntyneellä

Raskauden aikana sikiön hapen saanti tapahtuu istukan kautta. Kehittyvän sikiön valtimoveren happiosapaine on niin pieni, että se syntymän jälkeisten kriteerien mukaan edustaisi vaikea-asteista hypoksemiaa. Silti sikiö ylläpitää normaalia aerobista aineenvaihduntaa ja sen lisäksi kasvaa huomattavaa vauhtia. Syntymän jälkeen tapahtuu nopea ja perusteellinen fysiologinen muutos, kun hengitys ja hapetus keuhkojen kautta käynnistyvät samalla kun keuhkoverenkierto moninkertaistuu. Yleensä lapsilla tämä muutos sujuu hämmästyttävän nopeasti ja häiriöittä, mutta poikkeustapauksissa joudutaan hoitamaan hengityksen tai verenkierron vajauksesta johtuvaa hypoksemiaa tai kudoshypoksiaa. Tällöin ensimmäinen toimenpide on yleensä hapen anto. Hapetusongelmat ovat erityisen yleisiä pienillä keskosilla, ja heillä myös happihoitoon liittyvät vaarat korostuvat.

Kari Raivio

Elimistön sopeutuminen hypoksiaan

Hypoksian vaikutusten tunteminen on edellytys selvitä äkillisistä vaaratilanteista ilmailussa tai alppikiipeilijöiden tavoitellessa ylimpien vuorten huippuja. Korkean paikan leirit taas ovat tuttuja urheilijoiden valmistautuessa merkittäviin arvokilpailuihin. Andeilla yli 4 000 metrin korkeudella asuvilta alkuasukkailta on saatu paljon suoraa tietoa ihmiselimistön sopeutumismekanismeista krooniseen hypoksiaan. Tässä kirjoituksessa keskitytään hypoksian vaikutuksiin ja siihen sopeutumiseen sikäli kuin se on yleensä mahdollista tai tunnettua.

Seppo A. Sipinen

Hypoksemia leikkauksen yhteydessä

Hypoksemian varhainen toteaminen ja hoito leikkauksen aikana, ennen kuin hypoksemia aiheuttaa häiriöitä elintoimintoihin, ovat merkittävimpiä anestesian turvallisuutta parantaneita edistysaskeleita. Leikkauksen jälkeinen hypoksemia on kuitenkin yhä suurelta osin ratkaisematon ongelma. Siihen näyttää liittyvän sydänlihaksiskemiaa ja sen myötä leikkaustulosta heikentäviä sydänkomplikaatioita. Postoperatiivisen hypoksemian mekanismit ja riskitekijät ovat samat kuin uniapneaoireyhtymässä. Provosoivana tekijänä on lisäksi opioidikipulääkitys. Vähemmän invasiivinen kirurgia ja opioidien kokonaisannosta vähentävät kivunhoitomenetelmät saattavat osoittautua hyödyllisiksi leikkauksen jälkeisen hypoksemian ehkäisyssä.

Markku Salmenperä

Vapaiden happiradikaalien kardiovaskulaarinen toksisuus

Vapaita happiradikaaleja syntyy elimistössä jatkuvasti, ja monet radikaalireaktiot ovat välttämättömiä elimistön normaalille toiminnalle. Osa happiradikaaleista sen sijaan on toksisia kudosrakenteille. Toistaiseksi ei kuitenkaan tiedetä, mikä radikaalireaktioista johtaa eri tautitiloissa haitallisiin kudosvaurioihin ja miten vauriot voitaisiin parhaiten estää. Antioksidanttihoidon hyödyllisyydestä kliinisissä iskemiatilanteissa on viitteitä, mutta selvyyttä siitä, milloin antioksidanttien anto on tarpeen, ei vielä ole.

Hannu Toivonen

Happi kroonisten keuhkosairauksien hoidossa

Kroonista ahtauttavaa keuhkosairautta sairastavalle on ominaista keuhkojen toiminnan ja hemodynamiikan vähittäinen huononeminen. Lopulta seurauksena saattaa olla valtimoveren happikyllästeisyyden väheneminen eli hypoksemia ja sen seurauksena kudosten hapenpuute, hypoksia. Krooniseen hypoksemiaan voivat liittyä mm. keuhkovaltimopaineen kohoaminen, sekundaarinen polysytemia, neuropsykologisten toimintojen heikkeneminen sekä erityisesti öiseen aikaan esiintyvät sydämen rytmihäiriöt. Kotona annettavaa happihoitoa on parin viime vuosikymmenen aikana lisääntyvästi käytetty vaikea-asteisen kroonisen ahtauttavan keuhkosairauden hoidossa, ja tutkimusten mukaan sen avulla saadaan hypokseemisille potilaille keskimäärin 3,5 vuotta lisää elinaikaa. Muiden kroonisten keuhkosairauksien hoidossa on kotona annettavaa happihoitoa käytetty satunnaisesti, eikä sen hyödyllisyydestä näissä tilanteissa ole kertynyt tutkimuspohjaista tietoa.

Aarne Lahdensuo

Happea kuljettavat keinotekoiset liuokset

Verensiirtoihin liittyvät ongelmat ovat herättäneet kiinnostuksen korvaavien, happea kuljettaviin liuosten kehittelyyn. Huolimatta vuosikymmenten tutkimustyöstä edistyminen lupaavilta vaikuttaneiden hemoglobiiniliuosten ja happea liuottavien fluorokarboniliuosten kehittelyssä on kuitenkin ollut suhteellisen hidasta. Vaikka nykyiset hemoglobiiniliuokset on saatu kemiallisesti muuntelemalla tai geneettisesti manipuloimalla stabiilimmiksi ja paremmin kudoksiin happea luovuttaviksi, niiden lyhyt pysyvyys verenkierrossa rajoittaa huomattavasti kliinisiä sovellutusmahdollisuuksia. Tavallista suurempaa hengitysilman happiosapainetta vaativat, retikuloendoteliaaliseen järjestelmään hakeutuvat ja myös kovin rajallisen ajan suonistossa pysyvät fluorokarbonit ovat toistaiseksi olleet pettymys. Varsin turvallisiksi saaduilla uusilla valmisteilla saattaisi olla kuitenkin käyttöä lähinnä iskeemisten kudosten perfuusiossa tai massiivisen vuodon ensiavussa ennen kuin verivalmisteita on saatavissa. Myös Jehovan todistajien vaikean anemian tai vuodon hoidossa fluorokarboneista voisi olla hyötyä.

Heikki Mäkisalo

Ylipainehappihoito

Ylipainehappihoitoa voidaan käyttää joko sairaustilan päähoitomuotona, kuten sukeltajantaudissa, vaikeassa häkämyrkytyksessä ja Clostridium-bakteerin aiheuttamissa kaasukuolioissa, tai muiden hoitojen lisänä, kuten esimerkiksi vaikeissa nekrotisoivissa pehmytkudosinfektioissa kirurgisen, antibiootti- ja tehohoidon lisänä. Vaikka Suomessa on käytetty ylipainehappea yli 20 vuotta valikoiduissa sairaustiloissa hyvin tuloksin, eivät kaikki lääkärit ole vielä tietoisia tämän hoitomuodon tarjoamista mahdollisuuksista. Ainoa ympärivuorokautisesti maassamme toimiva kliininen ylipainekammio on TYKS:n kirurgian teho-osastolla, jonne ylipainehappihoitoa tarvitsevat potilaat tulisi toimittaa hoitoon.

Juha Perttilä, Jorma Klossner

Normobaarinen hypoksia ja hyperoksia urheiluvalmennuksessa ja niiden mahdollisuudet lääketieteellisessä kuntoutuksessa

Urheilijat käyvät harjoittelemassa vuoristossa hypoksiaolosuhteissa lisätäkseen punasolumassaansa ja parantaakseen maksimaalista hapenottoaan ja suorituskykyään. Vuoristoharjoittelu ei kuitenkaan ole aina parantanut meren pinnan tason maksimaalista hapenottokykyä tai suorituskykyä. Vuoristoharjoittelun vaikutusten aikaansaamisessa akklimatisaatio eli sopeutuminen hypoksiaan näyttäisi olevan tärkeämpi tekijä kuin harjoittelu hypoksiassa ilman samanaikaista akklimatisaatiota. "Living high, training low" -yhdistelmä näyttäisi antavan hypoksia-akklimatisaation hyödyn samalla, kun voidaan harjoitella normoksiassa ja välttää vuoristoharjoitteluun liittyvät ongelmat. Alppimajainnovaatio, ts. matalan happipitoisuuden luominen meren pinnan tasolla olevaan huoneistoon typpilaimennusmenetelmällä, on mahdollistanut sitä koskevat tutkimukset Suomessa.

Heikki Rusko, Heikki Tikkanen

Yhdysvaltojen terveydenhuolto keskellä historiansa suurinta mullistusta Osa 1. Säännelty hoito (managed care) ja vakuuttamattomuuden ongelma

Suurimman osa amerikkalaisten sairauskuluista maksaa työnantajan ottama vakuutus. Tästä alunperin pienestä palkanlisästä on paisunut merkittävä kustannus, jolle nyt halutaan asettaa rajat säännellyn hoidon avulla. Noin 40 miljoonan ilman minkäänlaista vakuutusturvaa olevan hoito on sattumanvaraista ja sitä saa vain vaikeimmissa sairaustapauksissa. Hoito kustannetaan viime kädessä korotettuina vakuutusmaksuina. Säännelty hoito ei näytä ainakaan lyhyellä aikavälillä tuovan parannusta Yhdysvaltojen terveydenhuollon suurimpaan ongelmaan, joka on täyden kattavuuden puute.

Kimmo Räsänen

Suhtautuminen potilaiden seksuaalisuuteen mielisairaalahoidossa

Laitospotilaiden seksuaalisuutta ja henkilökunnan suhtautumista siihen on käsitelty ja tutkittu vähän. Seksuaalisuudesta sinänsä on uskallettu puhua avoimesti jo parin vuosikymmenen ajan ja asenteet siihen ovat vapautuneet. Pohjoismaita pidetään yleisesti muita maita vapaamielisempinä suhtautumisessa seksuaalisuuteen. Meiltä ei kuitenkaan juuri löytynyt tutkimuksia mielisairaalapotilaiden seksuaalisuudesta (1). Ammattilaisten asenteet laitospotilaiden väliseen seksuaaliseen toimintaan osoittautuivat ristiriitaisiksi ja vielä vähemmän tutkituiksi (2).

Heikki Vartiainen

Asiakastyytyväisyystutkimukset psykiatriassa

Terveydenhuollon palvelujen laadun yhtenä mittarina on yhä enemmän alettu käyttää asiakkaan tyytyväisyyttä. Tämän taustalla on toisaalta asiakaslähtöisyyden korostaminen myös terveydenhuollossa, toisaalta asiakkaiden kasvava kiinnostus palvelujen laatua kohtaan. Asiakastyytyväisyys-tutkimuksissa on tosin menetelmällisiä ongelmia, mittarit vaihtelevat ja kato on usein suuri. Kun tutkitaan psykiatristen potilaiden tyytyväisyyttä palveluihin, on huomioon otettava myös esimerkiksi potilaan diagnoosi ja hoidon kesto.

Hannu Koponen, Arja Veijalainen, Hannakaisa Laitinen, Jarmo Kontunen

Sisäilman radon ja keuhkosyöpävaara

Sisäilman keskimääräinen radonpitoisuus on Suomessa suuri (3,3 pCi/l) verrattuna moniin muihin maihin. Radonatomit hajoavat emittoiden alfapartikkeleita, jotka lisäävät lähinnä keuhkojen säteilyaltistusta. Kaivostyöläisillä, jotka altistuvat hyvin suurille radonpitoisuuksille, on lisäksi todettu lisääntynyt keuhkosyöpävaara, mutta asuntojen sisäilman radonin aiheuttaman keuhkosyöpävaaran suuruudesta on olemassa ristiriitaisia tutkimustuloksia.

Heikki Joensuu

Meta-analyysi tulehdus- kipulääkkeiden maha-komplikaatioista

Niin hyviä ja tarpeellisia kuin tulehduskipulääkkeet ovatkin, niihin liittyy tunnetusti gastrointestinaalivuodon ja -perforaation riski. Tulehduskipulääkkeiden mahakomplikaatioita voidaan vähentää käyttämällä samanaikaisesti jotain limakalvoa suojaavaa lääkettä, optimoimalla lääkeannos tai käyttämällä parasetamolia. Nyt julkaistaan maailmanlaajuista yhteistyötä edellyttänyt meta-analyysitutkimus, jossa on verrattu vakavien mahakomplikaatioiden esiintyvyyttä eri tutkimusten mukaan eri tulehduskipulääkkeillä. Vakavalla tarkoitetaan sairaalahoitoa vaatinutta vuotoa tai perforaatiota.

Robert Paul

Mikä tappoi Sergei Grinkovin?

Taitoluistelun ystävät muistanevat Sergei Grinkovin, pariluistelun kaksinkertaisen olympiakultamitalistin, joka kuoli vuosi sitten äkillisesti kesken harjoittelun. Ruumiinavauksessa todettiin kuolinsyyksi vaikea sepelvaltimotauti. Silti Grinkovilla ei ollut taudin tunnettuja riskitekijöitä: hän ei tupakoinut, liikkui takuulla riittävästi, veren rasvapitoisuus oli viitealueella, ei hypertensiota sen enempää kuin diabetestakaan. Huomionarvoista oli kuitenkin, että hänen isänsä kuoli sydäninfarktiin 52-vuotiaana.

Robert Paul

Aikuisten pahanlaatuisten aivokasvainten sädehoito

Keskushermostokasvainten esiintyvyys Suomessa on lisääntynyt viime vuosikymmenien aikana. Kasvaimia esiintyy kaikissa ikäluokissa, mutta tavallisimmin potilaat ovat 50-70-vuotiaita. Aggressiivisten aivokudoskasvainten hoitotulokset eivät ole oleellisesti parantuneet uusilla sädehoitomenetelmillä tai solunsalpaajien ja sädehoidon yhdistelmällä. Hoito on edelleenkin kasvaimen kirurginen poisto, jos mahdollista, ja täydentävä sädehoito. Ennusteeseen vaikuttavat etenkin potilaan ikä, yleiskunto ja kasvaimen histologinen kuva. TYKS onkologian klinikassa vuosina 1988-94 sädehoitoon ohjattujen 121 aivokudoskasvainpotilaan sairauskertomustietojen tilastollisissa analyyseissä nuorempi ikä, pitempi oireiston kesto, hyvä yleiskunto sädehoidon jälkeen, histologialtaan muu kuin graduksen IV kasvain, suurempi sädehoitoannos, kasvaimen laajempi resektio ja täysi hoitovaste merkitsivät parempaa ennustetta. Perinteisellä sädehoidolla saadut hoitotulokset ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia.

Joanne Nuutinen, Eeva Salminen, Eeva Nordman, Sakke Huhtala

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 30/1996 Kommentteja

Liikeanalyysi dynaamisen nilkkatuen vaikutuksesta CP-lapsen kävelyyn

Liikuntavammaiset lapset tarvitsevat paljon erilaisia apuvälineitä, ja vaikka potilasryhmä on pieni, apuvälineisiin kuluu huomattavia summia rahaa. Niinpä myös apuvälineiden vaikutusten arvioimiseen on syytä panostaa. Lastenlinnan sairaalassa on kokeiltu järjestelmää, jossa tietokoneohjelma analysoi videoitua liikettä. Dynaamista nilkkatukea käyttävien CP-lasten kävelyn liikeanalyysissä tarkasteltiin yhdeksää kävelyn kannalta keskeistä muuttujaa. Tutkijat uskovat, että tämäntyyppisellä yksinkertaisella liikeanalysointimenetelmällä on tulevaisuudessa tärkeä osa liikuntavammaisten potilaiden hoidossa ja seurannassa.

Lennart von Wendt, Krista Lehtonen, Sinikka Jäntti, Pirjo Tornikoski, Riitta Jaakkola

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 30/1996 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030