Lähtökohdat

Lääkkeet ovat astman ja allergian hoitokustannuksista suurin erä ja ainoa, joka on kasvanut 2000-luvulla.

Menetelmät

Tarkastelemme Fimean lääkemyyntitilastojen avulla astma- ja allergialääkkeiden kulutusta ja vähittäismyyntilukujen kehitystä 2000-luvun alusta alkaen ja erityisesti kansallisen allergiaohjelman aikana vuosina 2008-2013.

Tulokset

Vuonna 2000 astma- ja allergialääkkeiden kustannukset olivat 154 miljoonaa euroa. Vuonna 2010 ne olivat 28 % suuremmat (197 milj. €). Sen jälkeen kustannukset kääntyivät laskuun ja olivat 10 % pienemmät vuonna 2013 (179 milj. €). Allergiaohjelman aikana 2008-2013 siedätyshoitovalmisteiden kustannukset kasvoivat 74 %, mutta ne ovat vain pieni osa (2 %) kaikista lääkekustannuksista. Samaan aikaan antihistamiinien (+ 21 %) ja astmalääkkeiden (+ 14 %) kulutus on jatkanut kasvuaan, mutta hintojen halpenemisen vuoksi kustannukset vähenivät 10 %. Allergiaan tarkoitettujen silmätippojen kustannukset vähenivät samoin hintamuutosten takia 10 % ja ihottumavoiteiden 9 %. Allergian itsehoitolääkkeiden kulutus kasvoi 48 % ja myynnin arvo 24 % antihistamiinien itsehoitokäytön lisääntyessä. Euromääräisen vähittäismyynnin perusteella arvioituna silmätipoista jo 77 %, antihistamiineista 53 % ja nenäsumutteista 11 % myytiin ilman reseptiä vuonna 2013.

Päätelmät

Astma- ja allergialääkkeiden kustannukset seurasivat kaikkien lääkkeiden kustannuskehitystä vuosina 2000-2010. Sen jälkeen ne kuitenkin lähtivät laskuun, vaikka kaikkien lääkkeiden kustannukset pysyivät ennallaan. Koska kulutus edelleen kasvoi, astma- ja allergialääkkeiden kustannusten pienenemisen tärkein syy oli hintasääntely ja kilpailu. Kansallisen allergiaohjelman painopisteet, vaikeat tautimuodot ja sietokyvyn parantaminen, näkyivät ainakin siedätyskustannusten lisääntymisenä.