Lehti 43: Terveydenhuolto 43/2010 vsk 65 s. 3497 - 3502

Astman sairaalahoito ja päivystyskäynnit laadun indikaattoreina

Lähtökohdat

Vuonna 2008 on aloitettu kansallinen allergiaohjelma, jonka tavoitteena on terveydenhuollon voimavarojen kohdentaminen vaikeiden allergioiden hoitoon ja niiden pahenemisen estämiseen sekä allergisten sairauksien aiheuttamien kustannusten vähentäminen. Kansainvälisessä arviossa on kiinnitetty huomiota astmapotilaiden sairaalahoitojaksojen suureen määrään Suomessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka käyttökelpoisia astman päivystyskäyntejä ja sairaalahoitojaksoja kuvaavat luvut ovat astman hoidon laatuindikaattoreina.

Aineisto ja menetelmät

Astman ja anafylaksian päivystyskäyntimäärät kerättiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hoitoilmoitusrekisteristä (HILMO) koko maan alueelta vuosien 1998-2007 ajalta. Lisäksi kerättiin tiedot astman ja anafylaksian hoitojaksoista sairaanhoitopiireittäin vuonna 2007 käyttäen ikäryhmiä 5-39-, 40-64- sekä vähintään 65-vuotiaat. Lukumäärät suhteutettiin 10 000 asukasta kohti.

Tulokset

Päivystyskäynnit astman vuoksi ovat vähentyneet vuodesta 1998 lähtien kaikissa ikäryhmissä, kun taas anafylaksian aiheuttamat päivystyskäynnit ovat hiukan lisääntyneet. Yli 65-vuotiailla oli astmasta johtuvia päivystyskäyntejä enemmän kuin 5-39- ja 40-64-vuotiailla yhteensä. Alueellinen vaihtelu astmaan ja anafylaksiaan liittyvissä päivystyskäyntien sekä hoitojaksojen määrissä oli suurta.

Päätelmät

Astman esiintyvyyslukujen kansainvälistä vertailua vaikeuttaa sairaanhoitojärjestelmien erilaisuus, mikä muuttaa käytäntöjä, vaikka varsinaiset diagnostiset ja hoidolliset kriteerit olisivatkin samat. Sairaalahoitojemme runsasta määrää muihin OECD-maihin verrattuna voi erityisesti vanhemmassa ikäluokassa selittää diagnostisten tai kirjaamiskäytäntöjen erilaisuus. Suomen lukuja astman hoidosta on vaikea verrata muihin OECD-maihin ilman diagnoositietoa samanaikaisesta kroonisesta keuhkoahtaumataudista. Tältä osin astman hoitojaksojen lukumäärä on huono laatuindikaattori. Suuret alueelliset erot viittaavat hoitojärjestelmän epätasaiseen käyttöön eri puolella Suomea. Indikaattori ei kuitenkaan anna vastausta siihen, miten päivystyskäyntien ja hoitojaksojen määrää voitaisiin vähentää.

Paula KauppiMiika LinnaPäivi HämäläinenTari Haahtela

Kansallinen astmahanke 1994-2004 on osoittanut, kuinka toimintoja ohjaamalla ja terveydenhuollon henkilöstöä kouluttamalla yhdessä hyvän lääkehoidon kanssa voidaan saada aikaan merkittäviä tuloksia. Sairaalahoidon, sairauseläkkeiden ja astmakuolemien määrät sekä potilaskohtaiset lääkekustannukset…

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat