Astman sairaalahoito ja päivystyskäynnit laadun indikaattoreina
Lähtökohdat
Vuonna 2008 on aloitettu kansallinen allergiaohjelma, jonka tavoitteena on terveydenhuollon voimavarojen kohdentaminen vaikeiden allergioiden hoitoon ja niiden pahenemisen estämiseen sekä allergisten sairauksien aiheuttamien kustannusten vähentäminen. Kansainvälisessä arviossa on kiinnitetty huomiota astmapotilaiden sairaalahoitojaksojen suureen määrään Suomessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka käyttökelpoisia astman päivystyskäyntejä ja sairaalahoitojaksoja kuvaavat luvut ovat astman hoidon laatuindikaattoreina.
Aineisto ja menetelmät
Astman ja anafylaksian päivystyskäyntimäärät kerättiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hoitoilmoitusrekisteristä (HILMO) koko maan alueelta vuosien 1998-2007 ajalta. Lisäksi kerättiin tiedot astman ja anafylaksian hoitojaksoista sairaanhoitopiireittäin vuonna 2007 käyttäen ikäryhmiä 5-39-, 40-64- sekä vähintään 65-vuotiaat. Lukumäärät suhteutettiin 10 000 asukasta kohti.
Tulokset
Päivystyskäynnit astman vuoksi ovat vähentyneet vuodesta 1998 lähtien kaikissa ikäryhmissä, kun taas anafylaksian aiheuttamat päivystyskäynnit ovat hiukan lisääntyneet. Yli 65-vuotiailla oli astmasta johtuvia päivystyskäyntejä enemmän kuin 5-39- ja 40-64-vuotiailla yhteensä. Alueellinen vaihtelu astmaan ja anafylaksiaan liittyvissä päivystyskäyntien sekä hoitojaksojen määrissä oli suurta.
Päätelmät
Astman esiintyvyyslukujen kansainvälistä vertailua vaikeuttaa sairaanhoitojärjestelmien erilaisuus, mikä muuttaa käytäntöjä, vaikka varsinaiset diagnostiset ja hoidolliset kriteerit olisivatkin samat. Sairaalahoitojemme runsasta määrää muihin OECD-maihin verrattuna voi erityisesti vanhemmassa ikäluokassa selittää diagnostisten tai kirjaamiskäytäntöjen erilaisuus. Suomen lukuja astman hoidosta on vaikea verrata muihin OECD-maihin ilman diagnoositietoa samanaikaisesta kroonisesta keuhkoahtaumataudista. Tältä osin astman hoitojaksojen lukumäärä on huono laatuindikaattori. Suuret alueelliset erot viittaavat hoitojärjestelmän epätasaiseen käyttöön eri puolella Suomea. Indikaattori ei kuitenkaan anna vastausta siihen, miten päivystyskäyntien ja hoitojaksojen määrää voitaisiin vähentää.
Kansallinen astmahanke 1994-2004 on osoittanut, kuinka toimintoja ohjaamalla ja terveydenhuollon henkilöstöä kouluttamalla yhdessä hyvän lääkehoidon kanssa voidaan saada aikaan merkittäviä tuloksia. Sairaalahoidon, sairauseläkkeiden ja astmakuolemien määrät sekä potilaskohtaiset lääkekustannukset…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



