Lähtökohdat

Tutkimuksemme tarkoitus oli yhden kunnan ja yhden ulkoistetun palvelutuottajan tapausesimerkin avulla tuottaa uutta tietoa palvelujen ulkoistamisen vaikutuksista poliittisen päätöksenteon tueksi. Koska Kouvolan terveyskeskuksen työntekijät ovat keväästä 2009 saakka järjestelmällisesti syöttäneet potilastietojärjestelmiin potilaskontaktien syyt ja toimenpidetiedot, kykenemme mittaamaan terveysasemien palveluiden kokonaistuotannon ja vertailemaan tuotantotapoja keskenään. Vertasimme kunnan ulkoistamien terveysasemien palvelutuotantoa oman tuotannon terveysasemiin sekä kuvasimme poikkeavien tuotantomallien käytön seurauksia.

Menetelmät

Ryhmittelimme syys-marraskuussa 2009 Kouvolan kuudella terveysasemalla käyneet potilaat avohoidon potilasryhmityksellä (APR) ja laskimme niiden palvelutuotannon terveyskeskuksen johdon APR-tietojärjestelmällä. Vertasimme kunnan omien ja ulkoistettujen terveysasemien keskimääräistä palvelutuotantoa suhteutettuna hoidettavan väestön määrään, sekä niiden vaikutuksia palveluiden laatuun.

Tulokset

Ulkoistetut terveysasemat tuottivat 44 prosenttia vähemmän vastaanottopalveluja, kuin kunnan oman tuotannon terveysasemat. Ulkoistetut vastaanotot tuottivat kunnan omia vastaanottoja vähemmän palveluja liki kaikissa potilasryhmissä, ja palvelut tuotettiin edullisemmalla työvoimalla. Vähäinen vastaanottopalvelujen tarjonta lisäsi ulkoistettujen terveysasemien päivystyskäyttöä ja potilasvalitusten määrää.

Päätelmät

Ulkoistuksia suunniteltaessa on hyvä tiedostaa, että ratkaisu voi tuottaa epätasa-arvoiset terveyspalvelut kunnan asukkaille. Ulkoistussopimuksissa olisikin määritettävä tarkasti väestölle tuotettavat palvelut, niiden määrä ja laatu. Potilastietojärjestelmiin syötettyjen perusluokituksien avulla voidaan automaattisesti ja jatkuvasti arvioida potilasryhmittelyyn ja palvelutuotannon mittaamiseen perustuvaa kokonaistuotantoa. Tällöin ulkoistetun toiminnan seuranta ja arviointi voi perustua muuhunkin kuin subjektiivisiin mielipiteisiin.