Lähtökohdat

Asiakkaan kannalta parhaita ovat sellaiset mielenterveys- ja päihdepalvelut, jotka ovat saatavilla avohoidon lähipalveluna ympäri vuorokauden. Kansallinen Mieli 2009 -suunnitelma suosittaa näiden palvelujen lisäämistä avohoidossa ja peruspalveluissa, laitoshoidon vähentämistä sekä mielen­terveys- ja päihdepalvelujen yhdistämistä. Osana eurooppalaista mielenterveyspalvelujen rahoitusmalleja ja hoidon laatua tutkivaa hanketta selvitimme, miten aikuisväestön mielenterveys- ja päihdepalvelut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) kunnissa vastaavat kansallisia suosituksia.

Menetelmät

Tiedot HUS-alueen 26 kunnan järjestämisvastuulla olevista mielenterveys- ja päihdepalveluyksiköistä ja niiden toiminnoista kerättiin järjestelmällisesti vuodenvaihteessa 2011-2012. Toiminnot luokiteltiin ESMS-R-työkalulla (European service mapping schedule, revised).

Tulokset

HUS-alueella on 539 mielenterveys- tai päihdetoimintoa, joista 38 % on ympärivuorokautisia sairaala- tai asumispalveluja. Valtaosa henkilöstöresursseista on sidottu ympärivuorokautiseen laitoshoitoon. Vain alle 10 % toiminnoista on tarkoitettu sekä mielenterveys- että päihdeasiakkaille. Ympärivuorokautista psykiatrista avohoitoa on tarjolla ainoastaan sairaaloiden yhteydessä. Alueella ei juuri ole akuutteja päiväosastoja tai liikkuvia päivystyspalveluja, jotka toimisivat perinteisen sairaalahoidon vaihtoehtoina.

Päätelmät

HUS-alueen mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmä perustuu edelleen liikaa ympärivuorokautisiin sairaala- ja asumispalveluihin. Matalan kynnyksen avopalvelut, yhdistetyt mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä järjestetty päivätoiminta ovat harvinaisia. Sairaalahoidosta on siirrytty sisällöltään kirjaviin asumispalveluihin, jotka eivät riittävästi tue kuntoutumista itsenäiseen asumiseen. Erikoissairaanhoidon ja kuntien on otettava nykyistä vahvempi rooli avohoidon ja asumisen kehittämisessä. Palveluja on määrätietoisesti uudistettava Mieli 2009 -tavoitteiden mukaisesti.