Lehti 17: Terveydenhuolto 17/2010 vsk 65 s. 1535 - 1544

Kipukuntoutuksen varhentaminen parantaa tuloksia

Lähtökohdat

Kehittämishankkeen tavoitteena oli käynnistää kipukuntoutus aikaisempaa varhemmin kokeilemalla verkostoitunutta toimintamallia terveydenhuollon, Kelan ja Kuntoutus ORTONin kesken. Hankkeeseen liitetyn tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia verkostoituneen kuntoutusmallin vaikuttavuutta ja verrata sitä aikaisemmin toteutettuun malliin.

Menetelmät

Tutkimuksessa oli 191 kuntoutujaa, joista 98 oli vanhassa kaksijaksoisessa ja 93 uudessa kolmijaksoisessa verkostomallisessa kipukuntoutuksessa. Vanhassa kuntoutusmallissa naisia oli 59 % ja uudessa 65 %. Kuntoutujien keski-ikä vanhassa mallissa oli 45 ja uudessa 44 vuotta. Tulosmittareina käytettiin 15D-elämänlaatumittaria, Oswestry-kipuhaittakyselyä, Beckin depressioasteikkoa (BDI), Beckin ahdistuneisuuskyselyä (BAI), TAS-20-aleksitymiakyselyä, liikkumisen pelkoa kuvaavaa TSK-kyselyä sekä liikuntakyselyä ja kävelytestejä.

Tulokset

Masennusdiagnoosi lähetteessä sekä alkutilanteen masennus ennustivat molemmat myönteistä elämänlaatumuutosta tilastollisesti merkitsevästi. Uuden kuntoutusmallin kuntoutujien masennus lievittyi merkitsevästi. Kipukuntoutujien alkuvaiheen ahdistuksen voimakkuus ennusti elämänlaadun osalta huonoa kuntoutustulosta. Kuuden ja 12 kuukauden seurannassa ryhmien ahdistuspisteiden keskiarvot olivat tilastollisesti merkitsevästi pienempiä uuden mallin ryhmässä. Uuden kuntoutusmallin ryhmässä liikkumisen pelko väheni merkitsevästi 12 kuukauden seurannassa. Molemmissa ryhmissä kuntoutujien liikunta lisääntyi merkitsevästi ja viiden minuutin kävelytestitulos parani.

Päätelmät

Pitkittyneeseen kipuun liittyy usein masennus, jonka hoitaminen ja johon puuttuminen johtaa myönteiseen tulokseen. Moniammatillinen kipukuntoutus todennäköisesti vaikuttaa masennukseen moniulotteisena terapeuttisena interventioketjuna. Kipupotilaiden ahdistuksen seulonta ja kipuun liittyvän ahdistuksen tehostettu hoito on tarpeellista. Liikkumisen pelkoa vähensivät todennäköisimmin kuntoutujien asenteisiin vaikuttaminen, tieto, vertaistuki ja eri liikuntamuotojen kokeilu. Kipupotilaiden elämänlaadun mittarina 15D ei vaikuta herkältä.

Timo PohjolainenTage OreniusHeikki HurriMaija Haanpää

Suomessa kipukuntoutuksen kehittäminen on aloitettu Kuntoutus ORTONin ja Kelan yhteistyönä vuonna 1994. Tätä ennen kipupotilaiden ryhmämuotoista kuntoutusta on toteutettu mm. Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa. Kipukuntoutus on tarkoitettu henkilöille, joilla on hankalia kroonisia kipuja ja kivusta…

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat