Lähtökohdat

Erikokoisten ja eri tavoilla toimintansa järjestävien synnytysyksiköiden kustannuksista Suomessa on esitetty arvioita, mutta varsinaisia kustannuslaskelmia synnytystoiminnasta ei ole tehty.

Menetelmät

Tutkimukseen koottiin tiedot HUS-alueeseen kuuluvien Naistenklinikan, Kätilöopiston sekä Jorvin ja Hyvinkään sairaaloiden synnytysyksiköiden toiminnoista ja niiden kustannuksista vuodelta 2011. Keskeisiä toimintolukuja ja synnytystoiminnan kokonaiskustannuksia tarkasteltiin syntynyttä lasta kohden. Erityistä huomiota kiinnitettiin erikokoisten ja eri tavoin toimintonsa järjestäneiden yksiköiden kustannusrakenteessa ilmeneviin eroavuuksiin.

Tulokset

Hoidon vaativinta eli tertiääritasoa edustavan Naistenklinikan kustannukset olivat selvästi korkeimmat, kun taas muiden yksikköjen väliset kustannuserot olivat vähäisemmät. Yksiköiden toimintakulttuuri oli hyvin samankaltainen, joskin vähäinen ero hoitoon otettavien ennenaikaisten synnytysten viikkorajoissa on huomioitava. Hyvin suuren (> 5 700 synnytystä vuodessa) yksikön kokonaiskustannukset syntynyttä lasta kohti olivat hieman alemmat kuin suuren (> 3 400 synnytystä), mutta kaikkein alimmat ne olivat keskisuuressa synnytysyksikössä (> 1 600 synnytystä). Kustannusrakenne eri yksiköissä oli samantapainen. Synnytystapahtumaan liittyvien DRG-tuotteiden osuus kokonaiskustannuksista oli keskimäärin alle 60 %.

Päätelmät

Keskisuurten ja suurten synnytysyksiköiden välillä ei ollut tertiääritasoa lukuun ottamatta merkittäviä eroja kokonaiskustannuksissa syntynyttä lasta kohti, mutta kustannusprofiileissa esiintyi poikkeamia. On ilmeistä, että tämän suuruusluokan yksiköissä on löydettävissä olosuhteisiin sopiva, resursseja maltillisesti ja kustannustehokkaasti käyttävä toimintamalli. Merkittävä osa raskauden seurannan ja synnytysten kustannuksista jää synnytystapahtumaan liittyvien DRG-tuotteiden ulkopuolelle, joten ne eivät anna todellista kuvaa synnytystoiminnan kokonaiskustannuksista erikoissairaanhoidolle.