Perusterveydenhuollon lisäkoulutus uudistumisen tarpeessa Tuloksia kyselystä Helsingin seudun eurolääkäreille ja ohjaajille
Lähtökohdat
Perusterveydenhuollon lisäkoulutusjärjestelmä on toiminut maassamme jo kahdeksan vuotta. Käytännön koulutuksen rakenne ja sisältö ovat kuitenkin jääneet epäselviksi. Vuoden 2003 alusta astui voimaan uusi asetus, joka edellyttää yliopistolta vastuunottoa koulutuspaikkojen määrittämisessä ja koulutuksen valvomisessa.
Menetelmät
Pääkaupunkiseudun 12 terveyskeskuksen eurolääkäreille (n = 65) ja heidän ohjaajilleen (n = 33) suunnattiin postikysely, jossa tiedusteltiin mm. ohjaustilannetta ja -olosuhteita, työhön perehdytystä ja konsultointia.
Tulokset
Tutkimus osoitti, että valtaosalta eurolääkäreistä puuttui nimetty ohjaaja ja säännöllinen ohjaus. Lokikirjaa ei juurikaan käytetty. Yli kaksi kolmasosaa koulutettavista ilmaisi olevansa nykyjärjestelyyn osittain tai kokonaan tyytymätön.
Päätelmät
Perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen kehittämiseksi tarvitaan helposti hahmottuva koulutusrakenne oppisisältöineen ohjaajaresurssien kohdentamiseksi ja koulutettavien roolin selkiyttämiseksi.
Lääkärien perusterveydenhuollon kaksivuotinen lisäkoulutus on vaadittu vuoden 1995 alusta niiltä lääkäreiltä, jotka toimivat yleislääkäreinä Euroopan talousalueella sosiaaliturvajärjestelmän piirissä. Pätevöityminen lisäkoulutuksen avulla antaa lääkärille oikeuden toimia kliinisessä työssä…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
