Täyden ja osatyökyvyttömyyseläkkeen riskitekijöiden erot kuntatyöntekijöillä
Lähtökohdat
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen vaikuttavia riskitekijöitä ei ole aiemmissa tutkimuksissa tarkasteltu erikseen sen perusteella, jääkö työntekijä osatyökyvyttömyyseläkkeelle vai täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, poikkeavatko osa- ja täyden työkyvyttömyyseläkkeen sosiodemografiset, terveyskäyttäytymiseen, toimintakykyyn ja työoloihin liittyvät riskitekijät toisistaan.
Menetelmät
Tiedot riskitekijöistä saatiin vuosina 2000–2002 kootusta Helsinki Health Studyn peruskyselystä. Kyselytiedot Helsingin kaupungin työntekijöistä yhdistettiin Eläketurvakeskuksen työkyvyttömyyseläketietoihin. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä seurattiin kyselystä vuoden 2010 loppuun saakka, jolloin keskimääräinen seuranta-aika oli noin 8 vuotta. Analyysimenetelmänä käytettiin Coxin regressioanalyysia.
Tulokset
Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi seuranta-aikana 632 työntekijää, joista 155 (24 %) jäi osatyökyvyttömyyseläkkeelle ja 477 (76 %) täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle. Riski siirtyä osatyökyvyttömyyseläkkeelle oli suurentunut vanhimmilla työntekijöillä, naisilla, alemmassa sosioekonomisessa asemassa olevilla, vuokralla asuvilla, lihavilla, vähän liikkuvilla, uniongelmista kärsivillä, niillä joiden toimintakyky oli heikentynyt, kroonisista sairauksista kärsivillä sekä fyysisesti raskasta työtä tekevillä. Riski siirtyä täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle oli suurentunut vanhimmilla työntekijöillä, alemmassa sosioekonomisessa asemassa olevilla, vuokralla asuvilla, pienituloisilla, niillä joiden puoliso oli eläkkeellä, tupakoitsijoilla, ongelmajuojilla, lihavilla, vähän liikkuvilla, uniongelmista kärsivillä, niillä joiden toimintakyky oli heikentynyt, kroonisista sairauksista kärsivillä sekä fyysisesti ja psyykkisesti raskasta työtä tekevillä.
Päätelmät
Naisten riski siirtyä osatyökyvyttömyyseläkkeelle oli suurempi kuin miehillä. Muutoin molempien työkyvyttömyyseläkemuotojen riskitekijät olivat pääpiirtein samat. Kuntasektorin lisäksi tarvitaan tutkimuksia myös yksityissektorilta, jotta täyden ja osakyvyttömyyseläkkeen riskitekijöistä saadaan tarkempi kuva koko työvoimassa.
Työurien pidentäminen on tätä nykyä keskeinen yhteiskuntapoliittinen tavoite. Se on tärkeää sekä eläkkeiden rahoituksen että palvelujen turvaamisen kannalta. Työuria on mahdollista pidentää myös osa-aikaista työntekoa lisäämällä (1). Osatyökyvyttömyyseläkkeiden toimivuuden tarkastelun mukaan ne…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
