Vaihtoehtoiset ja täydentävät hoitomuodot pohjoismaisessa lainsäädännössä
Tärkein tieto
Pohjoismaiden lainsäädännölliset linjaukset vaihtoehtoisten hoitojen säätelyssä vaihtelevat Suomen lähes nollatilanteesta Norjan ja Tanskan melko uusiin lakeihin.
Tanskan lain mukaan vaihtoehtoisten hoitomuotojen harjoittajien järjestöillä on suuri osuus toimitsijoiden rekisteröinnissä ja valvonnassa.
Ruotsissa on tehty selkeä ero sen välillä, mikä on ammattimaista, näyttöön perustuvaa toimintaa terveydenhuoltojärjestelmän sisällä ja mikä toiminta taas jää "vaihtoehtoiseksi tai täydentäväksi" ulkopuolelle.
Ulkopuolelle jäävien ammatinharjoittajien suhteen on niin Ruotsissa, Norjassa kuin Tanskassakin olemassa säädökset siitä, mihin potilas- ja tautiryhmiin toiminta ei saa kohdistua. Ruotsissa ammatinharjoittajien rekisteröinti ei ole ajankohtaista ainakaan lähivuosina.
Väestötutkimuksissa on käynyt ilmi, että Pohjoismaissa kuten monissa muissakin länsimaissa uskomukseen perustuvien "vaihtoehtoisten ja täydentävien hoitomuotojen" käyttö on varsin tavallista (1,2). Seuraavassa kuvaillaan näihin hoitomuotoihin liittyvän lainsäädännön kehitystä Ruotsissa, Norjassa ja…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
