Voiko masennusta hoitaa puhelimitse?

Puhelimitse annettu kognitiivinen terapia voi olla merkittävä apu masennuspotilaille. Yhdysvalloissa tutkittiin satunnaistetussa asetelmassa, voidaanko puhelimitse annetulla kognitiivisella terapialla parantaa masennuspotilaiden sitoutumista hoitoon verrattuna normaaliin vastaanotolla annettavaan kognitiiviseen terapiaan ja miten tämä vaikuttaa hoidon lopputulokseen eli depression vaikeusasteeseen.

Kaisu Pitkälä

Kinaasin estäjät - uusi lääkeryhmä nivelreumaan

Janus-kinaasin estäjä tofasitinibista on kahdessa tuoreessa tutkimuksessa saatu lupaavia tuloksia nivelreumapotilaiden hoidossa. Tutkimuksiin saatiin hyvin aktiivista nivelreumaa sairastavia potilaita ja aika ilman tehokasta lääkitystä lumeryhmissä pyrittiin minimoimaan.

Satu Vehkavaara

Hodgkinin lymfooman TT-seurannasta vähän hyötyä

Solunsalpaaja- ja sädehoidon jälkeen Hodgkinin lymfooman sairastanutta potilasta seurataan hoitavassa yksikössä useiden vuosien ajan. Potilaille on tapana tehdä useita TT-kuvauksia seurannan aikana mahdollisen taudin uusiutumisen varhaiseksi toteamiseksi. Rutiininomaisesta kuvantamisesta ei ole voitu osoittaa elinaikahyötyä, ja siitä voi olla nuorille potilaille jopa haittaa.

Sirkku Jyrkkiö

FINRISKI-tutkimus:
Väestön kolesterolitaso on vuosikymmenien laskun jälkeen kääntynyt nousuun

Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä on seurattu väestötasolla Suomessa vuodesta 1972 alkaen viiden vuoden välein. Tässä artikkelissa kuvataan kolesterolitason muutokset vuodesta 1982 vuoteen 2012.

Erkki Vartiainen, Katja Borodulin, Jouko Sundvall, Tiina Laatikainen, Markku Peltonen, Kennet Harald, Veikko Salomaa, Pekka Puska

Tuhkarokon paluu keväällä 2011

Euroopan huonontunut tuhkarokkotilanne on heijastunut myös Suomeen. Viimeisen 15 vuoden aikana tuhkarokkotapauksia on ollut 0−5 vuodessa, ilman yhtään kotimaista tartuntaa ennen vuotta 2011. Vuoden 2011 heinäkuun loppuun mennessä tuhkarokkotapauksia oli jo 20.

Irja Davidkin, Eeva Ruotsalainen, Liisa Kalliokoski, Juha Salonen, Jaana Syrjänen, Hannele Kotilainen, Eeva Salo, Teija Korhonen, Mia Kontio, Eeva Pekkanen, Outi Lyytikäinen

Onko ärtyvän suolen oireyhtymän ruokavaliohoito selkiytymässä?
Fermentoituvien hiilihydraattien rajoituksella lupaavia tuloksia

Ärtyvän suolen oireyhtymän oireet liittyvät usein ruokailuun, ja potilaat yhdistävät oireiden ­pahenemisen tiettyihin ruoka-aineisiin.

Reijo Laatikainen, Markku Hillilä

Raskausdiabeteksen riskiryhmä käyttää runsaasti vitamiini- ja mineraalivalmisteita

Suomalaisten naisten raskauden aikaisesta lääkkeiden käytöstä on kertynyt runsaasti tutkimustietoa, mutta heidän vitamiini- ja mineraalivalmisteiden käytöstään tietoa on vähemmän. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää vitamiini- ja mineraalivalmisteiden käytön yleisyyttä ja muutoksia raskauden aikana erityisesti raskausdiabeteksen riskiryhmään kuuluvilla naisilla.

Päivi Kolu, Jani Raitanen, Miia Artama, Riitta Luoto

Korkeat ja kovat äänet saavat aivot säpsähtämään

Satunnaiset toistuvista ärsykkeistä poikkeavat kuuloärsykkeet aiheuttavat aivokuorella sähköisen muutoksen, herätevasteen, jo ennen kuin ne tulevat tietoisuuteen. Ilmiötä voidaan tutkia mittaamalla aivosähkökäyrästä poikkeavuusnegatiivisuus.

Sirkku Saura

Lastenreuma ja siihen liittyvät muut autoimmuunitaudit

Tutkimukset eri puolilta maailmaa ovat vahvistaneet, että normaaliväestöön verrattuna autoimmuunitauteja on enemmän sekä lastenreumaa sairastavilla potilailla että heidän sukulaisillaan.

Heini Pohjankoski

Behandling av akut förgiftning med intravenös lipidemulsion - djur- och humanstudier

Medicinöverdos är den vanligaste orsaken till förgiftning som kräver sjukhusvård. Förgiftningstillstånd kan också uppkomma vid regionalanestesi ifall lokalbedövningsmedlet oväntat injiceras direkt i blodomloppet eller absorberas ovanligt snabbt. Svåra förgiftningsfall kan leda till patientens död trots den bästa behandling. Baserat på uppmuntrande resultat från djurförsök och fallbeskrivningar har man nyligen velat lansera en ny vårdmetod som går ut på att snabbt injicera en stor dos intravenös fettemulsion. Den tänkta mekanismen är att fettemulsionen binder fettlösliga läkemedel i en fettreservoar som bildas av fettemulsionen i plasma.

Erik Litonius

Eteisvärinää sairastavien naisten aivohalvausriski suurempi kuin miesten

Eteisvärinäpotilaiden aivohalvausriski on viisinkertainen valtaväestön riskiin verrattuna. Eteisvärinää sairastavilla naisilla riski on noin kaksinkertainen miesten riskiin nähden. Naisten vähäisemmän antikoagulanttien, erityisesti varfariinin, käytön on aiemmin arveltu olevan yksi riskiä lisäävä tekijä. Quebecissa Kanadassa selvitettiin eteisvärinän ennustetta ja varfariinin käyttöä.

Kaisu Pitkälä

Määrätietoinen alkuhoito voi pysäyttää valkojäkälätaudin

Miehen valkojäkälätaudin (lichen sclerosus, BXO) on arveltu saavan alkunsa ihomuutoksista esinahan alueella, leviävän sitten glansiin ja uretran ulkosuulle ja myöhemmin syvemmälle virtsaputkeen. Seurauksena on ahtauma, joka on sitä hankalammin hoidettavissa, mitä proksimaalisemmin se sijaitsee. Amerikkalaistutkimuksessa haluttiin selvittää, pystytäänkö nopeasti tulokseen pyrkivällä alkuvaiheen hoidolla pääsemään taudin edelle ja estämään sen eteneminen.

Ossi Lindell

Liikuntaan ohjaaminen tuottaa tuloksia

Liikuntasuositusten mukaan aikuisten tulisi harrastaa kestävyysliikuntaa, kuten reipasta kävelyä, ainakin 2,5 tuntia viikossa. Englannissa tehdyssä systemaattisessa katsauksessa perusterveydenhuollossa toteutettavilla interventioilla saavutettiin vaikutusta osallistujien liikunta-aktiivisuuteen.

Helena Liira

Synnyttämättömyys lisää syöpäriskiä

Synnyttämättömyys lisää naisten rintasyövän, munasarjasyövän ja kohtusyövän riskin 2-3-kertaiseksi. Vahva näyttö tästä on saatu tutkittaessa meistä eksoottiseltakin vaikuttavaa naisryhmää, katolisia nunnia. Nämä naiset ovat sitoutuneet elinikäiseen selibaattiin, useat heistä jo varhaisesta fertiili-iästä alkaen.

Pertti Kirkinen

Kansantauti uniapnea - pitäisikö sitä seuloa?

Terveys 2000 -kyselytytkimuksen perusteella täysi-ikäisistä suomalaisista noin 8 % sairastaa ­todennäköisesti obstruktiivista uniapneaa.

Sari-Leena Himanen, Esa Rauhala, Tarja Saaresranta

Vaginaaliset verkkokorjaukset lantionpohjan laskeumien hoidossa

Tässä järjestelmällisessä katsauksessa arvioitiin emättimen kautta asetettavan verkon ­vaikuttavuus, turvallisuus ja kustannukset lantionpohjan primaarisen tai uusiutuneen laskeuman hoidossa verrattuna toimenpiteeseen ilman verkkoa.

Pentti Kiilholma, Matti Kairaluoma, Pirjo Räsänen, Jaana Isojärvi, Sirpa-Liisa Hovi

Hajanaisista käytännöistä yhtenäisiin suosituksiin CP-lasten kuntoutuksessa

CP-vammaan liittyvän kuntoutustoiminnan kansallinen kehittäminen ja kuntoutusvasteen ­systemaattinen arviointi ei ole toistaiseksi ollut mahdollista arviointi- ja hoitokäytäntöjen ­hajanaisuuden takia.

Helena Mäenpää, Tarja Varho, Wivi Forsten, Ilona Autti-Rämö, Helena Pihko, Leena Haataja

Edistysaskelia Alzheimerin taudin varhaisessa toteamisessa ja seurannassa

Alzheimerin tauti on tavallisin dementiaa aiheuttava sairaus ja yleistyy väestön ikääntyessä. Tauti alkaa aivoissa jopa parikymmentä vuotta ennen ensimmäisenkään oireen havaitsemista, mikä tuottaa ongelmia niin tutkimuksessa kuin lääkehoidossakin. Kun ensimmäiset oireet havaitaan, hermosoluja on tuhoutunut jo mittava määrä eikä niitä voida enää palauttaa.

Toni Seppälä

Ylipaino altistaa nuoren miehen polvivammalle

Polvivammat ovat yleisiä erityisesti alle 30-vuotiailla miehillä, mutta sairaalahoitoa vaativien polvivammojen ilmaantuvuudesta ja riskitekijöistä ei ole esitetty tarkkaa tietoa.

Paavo-Ilari Kuikka

Uutta tietoa mitokondrioiden toimintahäiriöistä

Mitokondriotaudit johtavat puutteelliseen soluhengitykseen ja siten solujen energia-aineenvaihdunnan häiriöön. Mitokondriotauteja esiintyy kaikenikäisillä ihmisillä ja kaikissa elinjärjestelmissä. Nämä taudit voivat periytyä äitilinjassa, autosomaalisesti vallitsevasti, autosomaalisesti peittyvästi tai X-kromosomaalisesti. Mitokondriaalisen DNA:n haploryhmät kuvaavat mitokondrioiden perimän väestötason vaihtelua. Mitokondrioiden ominaisuudet voivat olla erilaisia haploryhmien välillä, ja haploryhmien ajatellaan vaikuttavan muun muassa pitkäikäisyyteen ja erilaisten sairauksien riskeihin.

Mika Martikainen