IgA-glomerulonefriitin ennustetekijät

Väitöskirjatyössä tutkittiin maailman yleisimmän primaarisen munuaiskerästulehduksen, IgA-glomerulonefriitin, uusia ennusteellisia tekijöitä. IgA-glomerulonefriitti kuvattiin ensimmäisen kerran 1960-luvun lopulla, mutta huolimatta intensiivisestä tutkimuksesta taudin syy tai optimaalinen hoito ei ole vielä selvinnyt. Nykykäsityksen mukaan IgA1-molekyylissä todetut useat poikkeavuudet johtavat sen saostumistaipumukseen munuaisissa ja sitä kautta munuaisvarioon. Taudin diagnoosi perustuu munuaiskoepalaan, jossa tyyppilöydöksenä todetaan mesangiaalista IgA-saostumaa immunofluoresenssinäytteessä, valomikroskooppinen löydös voi olla hyvinkin vaihteleva.

Kati Kaartinen

Vuorovaikutustaidot näkyvät antibioottireseptien määrässä

Vuorovaikutustaitoihin panostaminen vähentää antibiootin käyttöä alahengitystieinfektioiden hoidossa yhtä paljon kuin CRP-pikatesti, todetaan Hollannissa tehdyssä tutkimuksessa.

Katariina Korkeila

Yhdistelmälääkitys auttaa Alzheimer-potilasta

Asetyylikoliiniesteraasin estäjien (AKE:n estäjien) donepetsiilin, galantamiinin ja rivastigmiinin säännöllisellä käytöllä voidaan viivästyttää Alzheimer-potilaan joutumista pysyvään laitoshoitoon. Voidaanko kolinergiseen lääkehoitoon yhdistetyllä pitkäaikaisella antiglutamaattilääkityksellä (memantiini) vielä tehostaa tätä vaikutusta?

Jaana Suhonen

Katso elintapoja tarkemmin raskausdiabeteksen jälkeen

Raskausdiabetes ja tyypin 2 diabetes yleistyvät kaikkialla. Tilojen välinen yhteys vahvistui laajassa meta-analyysissa jo aikaisemmin.

Pertti Kirkinen

Musiikki rytmittää sydäntäkin

Sydämen syke, verenpaine ja hengitys vaihtelevat synkronisesti musiikin tahdissa, ilmenee tuoreesta italialaisesta tutkimuksesta.

Juhani Airaksinen

Elvytetyn potilaan jäähdytyshoito rutiiniksi?

Vain pieni osa elvytetyistä potilaista viilennetään, vaikka terapeuttinen hypotermia on ainoa potilaan neurologista selviämistä parantava hoito. Vähäinen käyttö johtunee osittain vuotoalttiuden lisääntymisen pelosta.

Sanna Hoppu

Lasten ja nuorten diabeteksen hoitotulokset paranevat

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on käyttänyt vuodesta 2000 lähtien diabetespotilaiden seurantaan tarkoitettua Prowellness-rekisteriä, jonka avulla voidaan potilasmäärien lisäksi seurata mm. potilaiden hoitotasapainoa.

Marja-Terttu Saha, Päivi Keskinen

Käytöshäiriön ennusteeseen vaikutetaan parhaiten puuttumalla ongelmiin varhain

- Käytöshäiriöllä tarkoitetaan lapsuus- tai nuoruusiässä alkavaa pitkäkestoista ja toistuvaa epäsosiaalista käyttäytymistapaa, joka rikkoo muiden perusoikeuksia ja ikäkauteen kuuluvia sosiaalisia normeja.

Jaana Suvisaari, Marko Manninen

Viherlaser eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun hoidossa

- Viherlaservaporisaatio on nopeasti yleistynyt eturauhasen liikakasvun kirurginen hoito, jossa ahtauttavaa eturauhakudosta höyrystämällä tehdään ontelo höyläysleikkauksen tapaan.

Hannu Koistinen, Timo Marttila, Tuija S. Ikonen, Risto P. Roine

Vieläkö yöllä leikataan?

Tutkimme sairaaloiden päivystysleikkausten ajoittumista eri vuorokaudenaikoihin.

Intensium Laatukonsortion Tutkimusryhmän Puolesta, Riitta Marjamaa, Minna Niskanen, Timo Porkkala, Päivi Valta, Risto Kuosa, Markku Hynynen

Elinikä pitenee nopeammin kuin toimintakyky paranee 90-vuotiaiden ja sitä vanhempien toimintakyvyn muutokset vuosina 1996-2007

Suomessa on todettu alle 80-vuotiaiden toimintakyvyn kohentuneen. Sitä vanhemmista tutkimustietoa ei ole ollut, ei varsinkaan yli 90-vuotiaista. Tässä tutkimuksessa kuvataan 90-vuotiaiden ja sitä vanhempien toimintakyvyn muutoksia vuodesta 1996 vuoteen 2007.

Marja Jylhä, Merja Vuorisalmi, Tiina Luukkaala, Tytti Sarkeala, Antti Hervonen

Ikääntyneiden fyysisen toimintakyvyn kohentumiseen vaikuttavat useat eri tekijät

- Terveellisillä elintavoilla voidaan ehkäistä toiminnanvajauksien kehittymistä.

Tommi Sulander

Miten välttää sydänlääkkeiden haitallisia yhteisvaikutuksia vanhuksella?

- Vanhukset ovat alttiimpia lääkkeiden haitallisille yhteisvaikutuksille kuin nuoret.

Risto Vesalainen

Terveyskeskuksissa annettavan lääkärikoulutuksen laadun seurantaan on kehitettävä arviointi- ja palautejärjestelmä

Kaikki lääkärit osallistuvat ammatillisen jatkokoulutuksensa aikana koulutukseen terveyskeskuksessa. Arvioimme terveyskeskuksessa tapahtuvaa lääkärikoulutusta tavoitteena saada siitä kokonaiskuva Pirkanmaan sairaanhoitopiirin erityisvastuualueen terveyskeskuksissa ja kehittää työkalu jatkuvaan arviointiin.

Annikki Savolainen, Irma Virjo, Kari Mattila, Doris Holmberg-Marttila

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeetikoilla

Kolmasosalle tyypin 1 diabetesta sairastavista kehittyy liitännäissairauksia, syistä joita ei vielä täysin tunneta. Huonolla sokeritasapainolla, kohonneella verenpaineella ja ilmeisesti myös perintötekijöillä on vaikutusta liitännäissairauksien kehittymiseen.

Lena Thorn

Raskausdiabeteksen verenpainekomplikaatiot

Sekä raskauden- että synnytyksenaikaiset komplikaatiot ovat lisääntyneet diabeetikkojen raskauksissa. Verenpaineen kohoamiseen liittyvät ongelmat ovat yleisiä diabetesta sairastavilla naisilla, mutta raskausdiabetesta sairastavien tilanne on ollut epäselvä. Raskausdiabetesta sairastavien vastasyntyneillä epämuodostumat eivät ole lisääntyneet, mutta sikiön makrosomia ja vammautuminen synnytyksessä ovat uhkana.

Lauri Suhonen

Iskeemisen aivoinfarktin ennustekijät

Aivojen verenkierron estyessä kehittyvään iskeemiseen aivoinfarktiin sairastuu Suomessa vuosittain 16 000 ihmistä. Iskeemisen aivoinfarktin jälkeiseen selviytymiseen vaikuttavat useat tekijät, joista osa tunnetaan huonosti. Hoidon ja seurannan kohdentamiseksi oli tärkeää tunnistaa ne yksilöt, joilla on lisääntynyt vaara kuolla aivoinfarktin jälkeen.

Niku Oksala

Hermosoluvaurion merkit epileptisissä kohtauksissa

Kokeelliset tutkimukset ja myös kliiniset havainnot osoittavat, että epileptiset kohtaukset ainakin pitkittyessään voivat aiheuttaa hermosolujen vauriota. Esimerkiksi aivojen kiihdyttävien hermovälittäjäaineiden vapautuminen voi ylläpitää jatkuvaa sähköistä purkausta. Pitkittyneiden kohtausten on todettu aiheuttavan vaurioita erityisesti hippokampuksessa, muistitoiminnan kannalta tärkeässä aivorakenteessa. Tiedot lyhyen, komplisoimattoman kohtauksen vaikutuksista aivojen toimintaan ovat ristiriitaisia. Yksittäisen kohtauksen vaikutukset ovat todennäköisesti vastikään sairastuneilla erilaisia kuin pitkään vaikeahoitoista temporaaliepilepsiaa sairastavalla. Psykiatrisessa hoidossa käytettävä sähköhoito aiheuttaa aivoissa epileptistä kohtausta vastaavan sähköisen purkauksen. Sähköhoito voi aiheuttaa muistihäiriötä, joka voi ainakin pitkittyä. Sähköhoidon turvallisuuden kannalta on oleellista tutkia sen aivovaikutuksia.

Johanna Palmio

Nivelreumapotilaiden kuolemansyyt

Nivelreuma aiheuttaa nivelmuutoksia, mutta se myös lyhentää elinikää. Reumapotilaat kuolevat samoihin sairauksiin kuin väestö, mutta myös nivelreumaan. Vaikeassa reumassa toisinaan kehittyvä sekundaarinen amyloidoosi on tärkeä elinikää lyhentävä tekijä. Reumapotilaiden elinikä ei ole pidentynyt, toisin kuin väestön keskimääräinen elinikä. Tämän väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli selvittää reumapotilaiden lisääntyneeseen kuolleisuuteen vaikuttavia tekijöitä tutkimalla reumapotilaiden kuolemansyitä pitkän ajanjakson aikana, kuolemansyydiagnoosien tarkkuutta, reumalääkityksen vaikutusta kuolemansyihin ja sitä kuinka kattavasti amyloidoosi oli diagnosoitu.

Riitta Koivuniemi

Toistuvat istukan ennenaikaiset irtoamiset kertovat sukurasitteesta

Istukan ennenaikaisen irtoamisen suvuittaista esiintymistä on tutkittu ensimmäistä kertaa. Asiaa selvittänyt väitöstutkimus osoitti, että toistuvia istukan ennenaikaisia irtoamisia kokeneiden synnyttäjien sisarilla ja tyttärillä on myös keskimääräistä suurempi riski istukan ennenaikaiseen irtoamiseen.

Sari Toivonen