Veren peptiditasot muuttuvat lihavuudessa Lihavuuden ja metabolisen oireyhtymän seurauksena elimistössä tapahtuvia hormonaalisia muutoksia ei vielä täysin tunneta. Osittain siksi lihavuuden ja siitä aiheutuvien haittojen hoito on nykyisellään vaikeaa. Rasvakudoksesta ja suoliston alueelta on löydetty useita verenpainetta, ravinnonottoa, tulehdusta ja insuliiniherkkyyttä sääteleviä peptidejä. Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin elimistön tuottamien kolmen peptidin, apeliinin, oreksiini A:n ja greliinin, toimintaa lihavilla ja painoaan pudottaneilla. Miika Heinonen Väitös 23/2009 Kommentteja
Diabetekseen liittyvän autoimmuniteetin tausta Tässä väitöskirjatutkimuksessa tutkittiin varhaislapsuuden virusinfektioiden, lehmänmaitopohjaisen äidinmaitovastikkeen ja geneettisen alttiuden merkitystä tyypin 1 diabetekseen liittyvän autoimmuniteetin syntymisessä. Johanna Lempainen Väitös 23/2009 Kommentteja
Reumapotilaiden elämänlaatu Nivelreumalla ja muilla tulehduksellisilla nivelsairauksilla on selvä vaikutus potilaiden elämänlaatuun heti sairauden alkuvaiheessa. Lisäksi nivelsairaus aiheuttaa huomattavia kustannuksia sekä potilaalle että yhteiskunnalle. Hoidon kehittymisen myötä keskeiseksi on tullut hoidon aloittaminen sairauden alkuvaiheessa, yhdistelmähoitojen käyttö ja ns. biologisten täsmälääkkeiden, mm. tulehduksen välittäjäaineiden (TNF-alfa) vaikutusta estävien lääkkeiden käyttö. Karin Laas Väitös 23/2009 Kommentteja
Tyypin II kollageeni luunmuodostuksessa Tyypin II kollageeni on rustokudoksen tärkein rakennusaine. Vaikka tyypin II kollageenia esiintyy luussa vain vähäisiä määriä, sillä on tärkeä merkitys luuston sikiökautisessa kehityksessä. Sen merkitystä luun aineenvaihdunnassa ei tarkasti tunneta, mutta sitä säätelevän Col2a1-geenin mutaatioiden on osoitettu aiheuttavan altistumista luuston kehityshäiriöille ja sairauksille. Jyrki Nieminen Väitös 23/2009 Kommentteja
Raskausmyrkytys ja sydänriski Raskausmyrkytykseen sairastuu noin 5 % raskaana olevista naisista. Viime vuosina on käynyt myös ilmi, että raskausmyrkytyksen sairastaminen lisää naisen kuolleisuusriskin sydän- ja verisuonitauteihin noin kaksinkertaiseksi, mutta syytä ei tarkkaan tiedetä. Näillä taudeilla on kuitenkin yhteisiä riskitekijöitä, ja lisäksi raskausmyrkytyksen taudinkuva muistuttaa metabolista oireyhtymää. Myös verisuonen sisäpinnan toiminnan häiriöt, jotka ovat keskeinen osa valtimonkovettumistaudin kehittymisessä, ovat nykykäsityksen mukaan raskausmyrkytyksen oireiden taustalla. Katja Lampinen Väitös 23/2009 Kommentteja
Miesten syömishäiriöt ja tyytymättömyys vartaloon Väitöstutkimuksen tavoitteena oli lisätä tietämystä poikien ja miesten syömishäiriöistä. Aineistona olivat Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitoksen kaksostutkimuksen kaikki Suomessa vuosina 1983-87 syntyneet kaksoset (noin 2 000 poikaa ja 2 000 tyttöä) ja vuosina 1974-79 syntyneet kaksoset (noin 2 000 miestä ja 2 000 naista) FinnTwin12- ja FinnTwin16-kohorteista. Heitä arvioitiin postikyselyin ja osaa vuosina 1974-79 syntyneistä myös diagnostisen haastattelun avulla. Anu Raevuori Väitös 23/2009 Kommentteja
Liukenevia stenttejä sepelvaltimoihin? Elimistössä vähitellen hajoavista stenteistä saadut ensimmäiset kokemukset vaikuttavat lupaavilta. Juhani Airaksinen Lääketieteen maailmasta 21-22/2009 Kommentteja
Metabolinen hoitovaste ennakoi lymfooman taudinkulkua Hoitovaste voidaan arvioida luotettavasti TT-PET-tutkimuksen avulla matalan ja keskikorkean riskin Hodgkinin taudissa muutaman ensimmäisen hoitokuurin jälkeen. Sen sijaan diffuusissa suurisoluisessa B-solulymfoomassa varhaisen hoitovastetutkimuksen merkitys on tuoreen meta-analyysin mukaan epäselvä. Sirkku Jyrkkiö Lääketieteen maailmasta 21-22/2009 Kommentteja
Masennuslääkkeen valinnalla on väliä Essitalopraami ja sertraliini osoittautuivat nyt tehdyssä meta-analyysissa sekä tehokkuutensa että siedettävyytensä kannalta parhaiksi vaihtoehdoiksi akuutin unipolaarisen masennuksen hoidossa. Raimo K. R. Salokangas Lääketieteen maailmasta 21-22/2009 Kommentteja
Liikunnan lisääminen kannattaa keski-iässäkin Liikunta on ihmiselle monella tavoin hyödyksi, mutta kannattaako liikunnan aloittaminen vähän kypsemmässä iässä? Ruotsalaistutkimuksessa seurattiin yli 35 vuoden ajan 2 205 miestä, jotka olivat osallistuneet terveystutkimukseen 50-vuotiaina 1970-luvun alussa. Miehet tutkittiin uudelleen 60, 70, 77 ja 82 vuoden iässä. Katariina Korkeila Lääketieteen maailmasta 21-22/2009 Kommentteja
8-sikiöinen raskaus herätti viranomaiset säätelytoimiin Los Angelesissa IVF-hoidolla aikaansaatu kahdeksansikiöinen raskaus on lisännyt sekä lääkärijärjestöjen että viranomaisten mielenkiintoa hoidon ongelmiin. Usean alkion siirto parantaa kalliin hoidon onnistumismahdollisuuksia, mutta tuo mukanaan monisiköisen raskauden suuret riskit, erityisesti vaikean keskosuuden ongelmat. Pertti Kirkinen Lääketieteen maailmasta 21-22/2009 Kommentteja
Skitsofreniapotilaat tarvitsevat yhä paljon sairaalahoitoa Sairaalahoidon määrä on tärkeä skitsofrenian hoitoa ja hoidon kustannuksia kuvaava kriteeri. Runsas sairaalahoito voi olla merkki riittämättömästä tai tehottomasta avohoidosta. Raimo K. R. Salokangas, Mika Helminen, Anna-Maija Koivisto, Helena Rantanen, Hannu Oja, Sami Pirkola, Kristian Wahlbeck, Matti Joukamaa Avoin artikkeli Alkuperäistutkimus 21-22/2009 Kommentteja
Kallonsisäiset verenvuodot vaativat nopeaa arviointia ja hoitoa - Spontaanissa intraserebraalivuodossa tärkeimmät potilaan ennusteeseen vaikuttavat tekijät ovat tajunnan taso, vuodon määrä ja sijainti. Nopea diagnoosiin pääsy on olennaista, koska oireiden eteneminen ensimmäisten tuntien aikana on tavallista. Jaana Autere, Tero Niskakangas, Juha Öhman Katsausartikkeli 21-22/2009 Kommentteja
Transkraniaalinen magneettistimulaatio - Transkraniaalinen magneettistimulaatio (TMS) on kivuton diagnostinen tekniikka, jolla voidaan tutkia aivojen fysiologiaa, erityisesti laskevien pyramidiaaliratojen toimintaa kajoamattomasti. Esa Mervaala, Petro Julkunen, Sara Määttä, Mervi Könönen Katsausartikkeli 21-22/2009 Kommentteja
Ortogeriatria - hankkeesta käytäntöön Etelä-Pohjanmaalla - Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä käynnistettiin viisi vuotta sitten geriatrinen toiminta uutena erikoisalana. Lonkkamurtumapotilaiden moniammatillisen hoito- ja kuntoutusketjun kehittämishanke aloitti ortogeriatrisen yhteistyö. Maria Nuotio, Pekka Jokipii, Hanna Viitanen, Pirkko Jäntti Terveydenhuolto 21-22/2009 Kommentteja
Veren proteiinikoostumus ennakoi pre-eklampsiaa Tutkimuksessa löydettiin uusia merkkiaineita myöhemmin kehittyvälle raskausmyrkytykselle sekä saatiin keinoja sikiön hyvinvoinnin seurantaan istukan vajaatoiminnassa. Anna Girsén Väitös 21-22/2009 Kommentteja
Hiirimallilla borrelioosia vastaan Lymen borrelioosiin sairastuneista suurin osa paranee täysin terveeksi antibioottihoidon avulla. Kuitenkin jopa 10 % oireilee suositusten mukaisesta hoidosta huolimatta. Pitkittyneen oireilun on ajateltu johtuvan mm. infektion laukaisemasta autoimmuunitaudista tai pitkittyneestä infektiosta, mutta teorioiden tueksi ei ole kyetty esittämään kiistattomia todisteita. Todennäköisesti oireilun takana onkin useampia mekanismeja. Heta Yrjänäinen Väitös 21-22/2009 Kommentteja
Autoimmuunitaudit Venäjän Karjalassa ja Suomessa Useimpien autoimmuunitautien syntyä säätelevät sekä geneettiset että elinympäristöön liittyvät tekijät. Autoimmuunitaudeille altistavia geenejä on tunnistettu jo lukuisia, mutta ympäristötekijöistä ja niiden vuorovaikutuksista riskigeeninen kanssa tiedetään paljon vähemmän. Anita Kondrashova Väitös 21-22/2009 Kommentteja
Masennus, uupumus ja kyltymätön ruokahalu Vakavasti masentunut ihminen on usein ruokahaluton ja uneton. Osa vakavasti masentuneista kärsii kuitenkin unen tarpeen ja ruokahalun voimakkaasta lisääntymisestä, joka voi johtaa myös painonnousuun. Mieliala voi myös kohota hetkellisesti myönteisiksi koetuissa tilanteissa. Tätä vähän tutkittua tilaa kutsutaan epätyypilliseksi masennukseksi. Poikkeava oirekuva voi helposti johtaa siihen, että oireistoa ei tunnisteta masennukseksi. Epätyypillisen masennustilan tunnistamiseen ja hoitamiseen tulisikin kiinnittää enemmän huomiota. Soili Lehto Väitös 21-22/2009 Kommentteja
Mikä ennakoi huonoa selviytymistä aivoverenvuodosta? Huolimatta panostuksesta hoitoon ja tutkimukseen kuolleisuus aivoverenvuotoon on pysynyt suurena: 25 % potilaista menehtyy kahden ensimmäisen vuorokauden aikana ja jopa puolet lähikuukausien aikana. Täsmähoitoa ei ole pystytty kehittämään, eikä leikkaushoito ei ole tuonut ratkaisua huonoon ennusteeseen. Vuodon riskitekijöistä tärkein on verenpainetauti. Sami Tetri Väitös 21-22/2009 Kommentteja
Ammatinharjoittajat aloittavat Keski-Suomessa Terveydenhuolto Ammatinharjoittajat aloittavat Keski-Suomessa Ilkka Käsmä ja Timo Wihersaari ovat valmiina omalääkärimallin pilotointiin. Avoin artikkeli
Lääkärit tarvitsevat käytännön tietoa ADHD-lääkkeistä Keskustelua Lääkärit tarvitsevat käytännön tietoa ADHD-lääkkeistä Artikkelimme oli Lääkärilehden pyynnöstä rajattu käytännön lääkehoitoon, vastaavat ADHD-katsauksen kirjoittajat kritiikkiin.
Sopimattomat lääkkeet voivat lisätä kuolleisuutta Tiede Sopimattomat lääkkeet voivat lisätä kuolleisuutta Ainakin tiettyjä sopimattomia lääkkeitä kannattaa välttää ikäihmisillä.
Suomessa syntyy paljon lääkejätettä Tiede Suomessa syntyy paljon lääkejätettä Määrää voisi vähentää suosimalla pieniä pakkauskokoja.
Abrositinibi erityiskorvattavaksi vaikean atooppisen ihottuman hoidossa Lääkeuutisia Abrositinibi erityiskorvattavaksi vaikean atooppisen ihottuman hoidossa Erityiskorvausoikeus voidaan myöntää yli 12-vuotiaille, kun paikallishoidolla ei ole saatu riittävää vastetta.
Gastronomia auttaa irtautumaan töistä Suosittelen Gastronomia auttaa irtautumaan töistä Jura Numminen suosittelee Tampereelta kolmea ravintolaa.