Diabeetikko ei hyödy sepelvaltimotaudin seulonnasta

Juuri julkaistu DIAD-tutkimus vahvistaa viimeaikaisia tutkimustuloksia lievän sepelvaltimotaudin hoitolinjoista. Jos asianmukaisesta valtimotautien primaaripreventiosta huolehditaan, on diabeetikoidenkin sepelvaltimotaudin ennuste nykyisin varsin hyvä.

Juhani Airaksinen

Kipsi yhä paras nilkan nivelsidevammoissa

Täydellisen immobilisaation takaava lyhyt kipsihoito osoittautui tehokkaimmaksi hoitovaihtoehdoksi nilkan lievää vaikeampien nivelsidevammojen hoidossa. Brittitutkimuksen mukaan lyhyt kipsihoito palauttaa nilkan toimintakyvyn nopeammin kuin mekaaninen nilkkatuki tai tukisidos.

Katariina Korkeila

Leikkausrobotilla potilaan vatsaan?

Kirurgian arkirutiinit mullistuvat, mikäli nyt kehitetty minirobotti joskus yleistyy leikkaussaleissa.

Tom Scheinin

Enemmän huomiota riskitekijöiden hoitoon

Sepelvaltimotautipotilaiden perushoidossa on vielä paljon parannettavaa, ilmenee EUROASPIRE-tutkimuksista. Suomessakin potilaat tupakoivat, ovat ylipainoisia ja verenpaine on korkea.

Juhani Airaksinen

Synnytyskivun muisto voi säilyä vuosia

Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan synnytyskipu säilyy osalla naisista muistissa jopa vuosia. Näin käy erityisesti silloin, jos synnytyskokemus on ollut muutenkin huono. Vanha uskomus - nainen unohtaa kivun saatuaan terveen vastasyntyneen - ei siis pidäkään paikkaansa.

Pertti Kirkinen

Onko diabeetikoiden jalkojen omahoito parantunut 20 vuoden aikana?

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, ovatko diabeetikoiden tiedot hyvästä jalkojen hoidosta ja omahoidon toteuttaminen muuttuneet 20 vuoden aikana.

Tuula Toikka, Satu Redman, Helena Hämäläinen, Tapani Rönnemaa

Vaikea-asteisen kuulovian kuntoutus molemminpuolisen sisäkorvaistutteen avulla

- Sisäkorvaistutetta käytetään molemminpuolisen vaikea-asteisen kuulovian kuntoutuksessa silloin, kun kuulokojekuntoutus ei auta.

Jukka Kokkonen, Elina Mäki-Torkko, Risto P. Roine, Tuija S. Ikonen

Vapinan tutkiminen

- Vapina on tavallisin liikehäiriö.

Seppo Kaakkola

Päivystyspotilaiden hoitoon ohjautuminen ja hoidon tarkoituksenmukaisuus terveysasemalla päiväsaikaan

Tutkimuksella pyrittiin selvittämään, miten terveysaseman erillinen päiväaikainen yhteisvastuullinen päivystysvastaanotto vastasi potilaiden päivystyksellisen hoidon tarpeisiin.

Martina A. Torppa, Anne Kokkonen, Satu Raumavirta-Koivisto, Antti A.T. Iivanainen, Kaisu H. Pitkälä

Greliini, lihavuus ja tyypin 2 diabetes

Greliini on peptidihormoni, jolla on osoitettu olevan anabolisia vaikutuksia. Se voimistaa kasvuhormonin eritystä, toimii ruokahalua ja ravinnonottoa lisäävänä signaalina, vähentää rasvahappojen käyttöä energianlähteenä ja lisää rasvakudoksen määrää. Lisäksi greliinillä on osoitettu olevan vaikutuksia sokeriaineenvaihduntaan, sydämen toimintaan ja tulehduksellisiin prosesseihin. Näiden ominaisuuksiensa ansiosta greliinistä on tullut tärkeä tutkimuskohde lihavuuteen ja sen liitännäissairauksiin, kuten verenpainetautiin, tyypin 2 diabetekseen ja ateroskleroosiin liittyvässä tutkimuksessa.

Johanna Vartiainen

Geeniterapia verisuonten kasvattamiseksi

Sydän- ja verisuonitaudit aiheuttavat lähes puolet kuolleisuudesta länsimaissa. Valtimoiden ahtautuminen aiheuttaa verenkiertovajausta ja hapenpuutteesta johtuvia muutoksia, kuten katkokävelyä ja haavaumia alaraajojen valtimonkovettumistautia sairastaville potilaille. Pallolaajennuksia ja ohitusleikkauksia käytetään valtimonkovettumistaudin kriittisesti ahtauttamien suonten hoidossa, mutta nämä hoitomuodot eivät sovellu kaikille potilaille. Siksi edelleen harmittavan usein päädytään erilaisten hoitoyritysten jälkeen amputoimaan hapenpuutteesta kärsivä raaja tai sen osa.

Petra Korpisalo-Pirinen

Uutta tietoa solunsisäisen kolesterolin kuljetuksesta

Valtimonkovettumistauti syntyy, kun verenkierrossa kulkevia lipoproteiinipartikkeleita, lähinnä LDL-partikkeleita, kertyy valtimoiden seinämiin. Tämä houkuttelee paikalle verenkierrossa kiertäviä monosyytteja, jotka erilaistuvat valtimon seinämässä suuriksi syöjäsoluiksi eli makrofageiksi. Makrofagit keräävät sisäänsä valtimoiden seinämään kertynyttä LDL-kolesterolia muodostaen ns. makrofagi-vaahtosoluja. Jos makrofagit ottavat sisäänsä enemmän kolesterolia kuin ne pystyvät käsittelemään, ne kuolevat ja jättävät jälkeensä kolesterolikiteitä, jotka entisestään kasvattavat plakin kokoa. Suotuisissa olosuhteissa makrofagi-vaahtosolut pystyvät kuitenkin erittämään kolesterolin takaisin verenkiertoon HDL-partikkelien muodossa. HDL-partikkelien muodostumiseen tarvitaan ABCA1-proteiinia, joka sijaitsee makrofagien solukalvon pinnalla. ABCA1 siirtää solunsisäistä kolesterolia solun ulkopuolella olevalle vastaanottajamolekyylille, apolipoproteiini A-I:lle (apoA-I). Tämä johtaa HDL-partikkelien muodostumiseen. Vaikka nämä tapahtumat solukalvolla tunnetaan verraten hyvin, solunsisäiset kolesterolin kuljetusreitit ovat huonosti tunnettuja. Tiedetään, että eri geneettisissä sairauksissa (esim. Niemann-Pick tyyppi C, NPC-tauti) LDL-kolesteroli juuttuu solujen endosomeihin eikä kulkeudu takaisin solukalvolle, jossa sitä tarvitaan HDL-partikkelien muodostamiseen.

Matts Linder

Sukuhistoria altistaa sydänperäiselle äkkikuolemalle

Sydänperäinen äkkikuolema on yleisin yksittäinen kuolemansyy länsimaissa. Sen taustalla on usein tunnistamaton sepelvaltimotauti, ja valitettavan usein se on myös sepelvaltimotaudin ensimmäinen ilmentymä. Tavallisin syy sydämenpysähdykseen on äkillisen sepelvaltimokohtauksen aiheuttama sydänlihaksen hapenpuute ja sitä seuraava kammiovärinä. Koska sepelvaltimotaudin eri ilmenemismuotojen, sydäninfarktin ja äkkikuoleman, tunnetut riskitekijät ovat pääosin yhteneviä, on sydänperäisen äkkikuoleman vaarassa olevien henkilöiden tunnistaminen väestössä ollut haaste käytännön lääkäreille.

Kari Kaikkonen

Selkänikamien päätelevymuutokset yhteydessä alaselkäkipuun

Neljä viidestä aikuisesta kärsii selkäkivusta jossakin elämänsä vaiheessa. Suurimmalla osalla selkäkipu paranee itsekseen. Selkäkipu kuitenkin uusiutuu tai pitkittyy 10-15 %:lla potilaista, jolloin kuvantamistutkimukset ovat tarpeellisia. Magneettikuvaus on nykyään ensisijainen menetelmä, koska se antaa tarkkaa tietoa selän rakenteista.

Mari Kuisma

Mahansuojalääkkeet voivat viedä klopidogreelilta tehon

Mahansuojalääkkeiden ja klopidogreelin yhteiskäyttö näyttää lisäävän sepelvaltimotautikohtauksen uusiintumisen vaaraa noin 25 %.

Juhani Airaksinen

Aivovamman jälkeen epilepsian riski säilyy pitkään

Symptomaattisen epilepsian riski säilyy suurena, vaikka akuutista aivovammasta olisi kulunut jo kymmenen vuotta. Nyt tehtyä tutkimusta ennen riskin kestosta on ollut vain vähän tutkittua tietoa.

Jaana Suhonen

Lihavuudelle löydettiin uusi selittäjä

Lihavuusareenalle on astunut uusi pelaaja. Vastikään osoitettiin, että lihavilla ja ylipainoisilla henkilöillä on selvästi useammin koholla olevia, inhiboivia melanokortiini-4 -reseptorin vasta-aineita normaalipainoisiin henkilöihin verrattuna (20 % ja 15 % vs 3,9 %, p < 0,01).

Camilla Schalin-Jäntti

Obama siirtää paperiset potilaskansiot historiaan

Presidentti Barack Obama aikoo vauhdittaa sähköisen sairauskertomusjärjestelmän käyttöönottoa Yhdysvalloissa.

Jaana Suhonen

Lymfoomapotilaiden hoidon seurantarekisteriä tarvitaan

Follikulaarisen lymfooman hoidon kehittäminen vaatii sekä hoitotutkimuksia että nykyistä systemaattisempaa seurantarekisteriä. Huolestuttavaa on, että amerikkalaisen LymphoCare-hoitorekisterin tietojen mukaan vain murto-osa potilaista osallistuu hoitotutkimuksiin, vaikka rekisteritiedot on kerätty sellaisista keskuksista, joissa on erityisesti perehdytty lymfoomien hoitoon.

Sirkku Jyrkkiö

Lasten ruoka-allergioidenhoito käytännössä

Ruoka-allergian täsmällinen taudinmääritys ja oikea hoito ovat tärkeitä lapsen normaalin kasvun ja kehityksen turvaamiseksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata lasten ruoka-allergioiden tutkimus- ja hoitokäytäntöä ja sitä koskevaa erikoisalojen yhteistyötä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (TAYS).

Maaria Karento, Minna Kaila, Riina Haataja, Marita Paassilta