Laajojen leikkausten vaikutus elimistön systeemiseen ja regionaaliseen aineenvaihduntaan sekä tulehdusvasteeseen

Leikkaukseen liittyvä kudosvaurio aiheuttaa hypermetaboliaa sekä kudosproteiinien ja sytokiinien vapautumista. Vasteet ovat riippuvaisia leikkauksen tyypistä ja laajuudesta. Verenkierron jakautumisesta elimistössä sekä hapen- ja muiden aineenvaihdunnalle tärkeiden substraattien tuoton ja kulutuksen välisestä tasapainosta on niukasti tietoa eri leikkaustyyppien yhteydessä.

Raili Suojaranta-Ylinen

Aikuisille astmapotilaille annetun tehostetun potilasohjauksen vaikutus hoitokustannuksiin, kliinisiin hoitotuloksiin ja elämänlaatuun

Tutkimuksessa selvitettiin uusille aikuisastmapotilaille (n = 162) ensimmäisen hoitovuoden aikana annetun tehostetun potilasohjauksen kustannusvaikuttavuus sekä vaikutus kliinisiin hoitotuloksiin ja elämänlaatuun lyhyellä (yksi vuosi) ja pitkällä (3 ja 5 vuotta) aikavälillä verrattuna potilasohjaukseen, joka annettiin vain astman diagnosointivaiheen yhteydessä (lyhyt ohjaus).

Ritva Kauppinen

Rintasyövän ennusteen arviointi: morfometrisen pahanlaatuisuusluokituksen kehittäminen

Rintasyöpä on länsimaiden voimakkaimmin yleistyvä syöpämuoto. Lähitulevaisuudessa odotetaan Suomessa vuosittain todettavan noin 4 000 uutta rintasyöpätapausta ja vastasyntyneistä tyttölapsista noin joka 10. tulee elämänsä aikana sairastumaan rintasyöpään. Rintasyövän hoitomahdollisuudet ovat viime vuosina tehostuneet. Yksi keskeinen tutkimuksen tämän hetkinen haaste on löytää ennustetekijöitä, joiden avulla jokainen rintasyöpäpotilas voidaan ohjata hänelle optimaaliseen hoitoon. Olisi löydettävä ne potilaat, joiden tauti on erityisen aggressiivinen ja jotka tarvitsevat tehokkainta mahdollista hoitoa. Toisaalta olisi voitava säästää hyväennusteiset potilaat raskailta hoidoilta ja niiden sivuvaikutuksilta.

Pauliina Kronqvist

Tulehdussoluvaste, solun jakautuminen, adheesiotekijät ja solusyklisäätelijät paksu- ja peräsuolisyövän ennustetekijöinä

Paksu- ja peräsuolisyöpä on länsimaissa kolmanneksi yleisin syöpäkuolemien aiheuttaja. Suomessa se on kolmanneksi yleisin syöpäsairaus miehillä ja toiseksi yleisin naisilla. Tunnettuja riskitekijöitä ovat ravinto sekä erilaiset geneettiset syndroomat. Tärkein hoitomuoto on edelleen kirurginen hoito. Radikaali hoito voidaan toteuttaa noin 75-80 %:lle potilaista mutta tauti uusii kuitenkin noin 40 %:lle potilaista. Adjuvanttisytostaattihoitoja käytetään erityisesti Dukesin C -luokan paksusuolikasvaimissa, mutta Dukesin B -luokan kasvaimissa adjuvanttihoidot eivät vielä ole vakiintuneet. Tämän vuoksi erityisesti Dukesin B -luokan kasvaimissa tarvitaan tarkempia ennustetekijöitä taudin kulun arvioimiseksi.

Kirsi Ropponen

Voisiko diabeteksen hoitotasapainon arvioida uloshengitysilmasta?

Diabeteksessa on todettu esiintyvän oksidatiivista stressiä. Tämän on katsottu olevan yhteydessä sairauteen liittyviin komplikaatioihin, kuten retinavaurioon tai sepelvaltimoiden ateroskleroosiin sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabeetikoilla. Glukoosilla on osuutensa hemioksigenaation säätelyssä ja edelleen hiilimonoksidin (CO) muodostuksessa; suuret hiilimonoksidipitoisuudet taas edistävät insuliinin erittymistä. Näistä lähtökohdista tutkittiin Englannissa tyypin 1 (n = 8) ja tyypin 2 (n = 16) diabeetikkojen hengitysilman CO-pitoisuutta ja verrattiin sitä 37 tupakoimattoman terveen henkilön vastaaviin arvoihin.

Hannu Puolijoki

Primaarinen hyperparatyreoosi on hyvä hoitaa kirurgisesti

Hyperparatyreoosiin liittyy mm. munuaiskivien ja osteoporoosin vaara ja pahimmillaan joukko muitakin manifestaatioita, kuten psyykkiset häiriöt, hypertensio ja ruoansulatuskanavan oireet. Koska diagnoosi löytyy useimmiten helposti, todetun hyperkalsemian sivulöytönä, on virinnyt epätietoisuutta siitä, miten herkästi hyperparatyreoosi pitäisi hoitaa definitiivisesti eli poistamalla kirurgisesti leikkaamalla taustalla oleva lisäkilpirauhasadenooma tai -hyperplasia.

Robert Paul

Vomeronasaalinen elin uusimman kauno- ja tiedekirjallisuuden valossa

Eroottisia viestejä lähettävä vomeronasaalinen elin on hiljakkoin tullut tutuksi Eeva Nikoskelaisen yliopisto- ja sairaalamaailman kiemuroita kuvaavassa romaanissa. Yllätys ainakin allekirjoittaneelle tämän alan maallikolle oli se, että kyseessä ei ole kirjailijan mielikuvituksen luomus - sinänsä toki sellaisenaan kiintoisa - vaan että tästä elimestä on todella vankkaa biologista näyttöä, jota esitetään Sciencen tuoreessa yleiskatsauksessa.

Pertti Kirkinen

EBV-infektion immunologisten vaikutusten mysteerit selviämässä

Epstein-Barrin virus jättää immuunijärjestelmään pysyvät jäljet. Se infektoi B-soluja, jotka suurenevat, alkavat ekspressoida adheesiomolekyylejä ja tuottaa polyklonaalisia vasta-aineita. Nämä vaikutukset ovat pitkälti samanlaisia kuin mitogeenien tai eräiden sytokiinien aikaansaamat. EBV:llä on kuitenkin yksi ainutkertainen kyky: se tekee infektoimistaan B-soluista kuolemattomia.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Villien jyrsijöiden bakteereissa paljon antibioottiresistenssiä

Antibioottiresistenssin ajatellaan olevan paljolti seurausta bakteerien altistumisesta antibiooteille, ja lääkkeiden järkevän käytön uskotaan pitävän resistenssitilanteen hallinnassa. Englantilaistutkimuksen tulokset järkyttävät tätä antibioottipolitiikan peruspilaria. Tutkimuksessa osoitetaan, että antibiooteille täysin altistumattomien metsähiirien ja -myyrien enterobakteereista yli 90 % on resistenttejä beetalaktaameille ja 14-70 % tetrasykliineille. Vaikka tulokset on julkaistu arvovaltaisella foorumilla, en niitä ihan tältä istumalta usko. Pitää jäädä odottamaan varmistusta, vaikkapa Suomesta. Nature 1999;401:233-234

Matti Viljanen

Lyhyesti: Joka toisella antibiootti

Aasiassa on antibioottien käyttö yleisesti ottaen hurjempaa kuin esimerkiksi meillä. Kuinka hurjaa, siitä antaa vihiä Taiwanissa tehty pikku tutkimus. Sikäläisen sairaalan ensiapuun tulevilta potilailta otettiin virtsanäyte. Virtsaan erittynyt antibiootti on todettavissa 1-2 päivää pillerin nauttimisesta, vähän antibiootista riippuen. Potilaista yli puolella oli virtsassa antibioottia. Verrokkeina oli terveitä opiskelijoita ja eläkeläisiä. Heistäkin 7 % oli nauttinut antimikrobisia aineita. Ei ihme, että Taiwanissa pneumokokeistakin on 70 % resistenttejä penisilliinille.

Heikki Arvilommi

Iäkkäiden suomalaisten ravinto

Pääkaupunkiseudulla ja Pohjois-Karjalassa asuvien 65-74-vuotiaiden ruoankäyttöä ja ravinnonsaantia tutkittiin osana Kansanterveyslaitoksen FINRISKI 1997 ja FINRAVINTO 1997 -tutkimuksia. Tutkittujen ruokavalio oli energiaravintoaineiden osalta melko lähellä nykyisiä suomalaisia ravitsemussuosituksia. Folaatin ja kuidun saanti jäi suosituksia vähäisemmäksi, kun taas suolan saanti oli liian runsasta. Heikossa sosioekonomisessa asemassa olevien, toimintakyvyltään rajoittuneiden, pitkäaikaissairaiden ja iäkkäiden henkilöiden ravintoaineiden saanti oli keskimäärin riittävää. Yksin asuvat iäkkäät miehet saattavat joissakin tapauksissa tarvita tukea ja käytännön neuvoja suositeltavan monipuolisen ruokavalion toteuttamiseen.

Krista Korpela, Liisa Valsta, Pirjo Pietinen

Allergiat lisääntyvät - kuinka käy neuvonnan

Allergiat ovat lisääntyneet niin voimakkaasti viime vuosikymmeninä, että allergiasta on tullut lasten merkittävin pitkäaikaissairaus. Tutkimuksemme tarkoituksena oli kuvata Suomen lastenneuvoloissa tehtävää allergiaperheiden varhaista ohjausta. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat lastenneuvoloiden terveydenhoitajat viidessä yliopistosairaalakaupungissa ja 41:llä satunnaisesti valituilla paikkakunnilla. Tutkimuksesta selvisi, että terveydenhoitajat ohjasivat allergiaperheille ruokavalioneuvontaa, lapsen ihonhoito-ohjeita ja ympäristön saneerausta. Lääkärin vastaanotolle terveydenhoitajat ilmoittivat ohjaavansa perheitä yleensä, jos ihonhoidon tehostamisesta ja ympäristön saneerauksesta ei ollut apua. Ohjaukseen vaikutti erityisesti terveydenhoitajan työkokemus ja se, saiko lapsi rintamaitoa vai äidinmaidonkorviketta.

Ulla-Maija Eriksson, Johanna Hvitfelt-Koskelainen, Erika Isolauri

Suun limakalvon valkeat muutokset

Suurin osa suun limakalvon valkeista muutoksista on merkkejä epiteelin hyvänlaatuisesta paksunemisesta tai lisääntyneestä sarveistumisesta. Sarveistuminen voi olla oire mm. limakalvon paikallisesta ärsytyksestä tai yleissairaudesta. Valkeaa limakalvomuutosta, jonka aiheuttajaa ei voida osoittaa, kutsutaan leukoplakiaksi. Osassa leukoplakioita todetaan mikroskooppitutkimuksessa levyepiteelisyöpä tai sen esiaste. Tämän vuoksi suun leukoplakiasta ja myös siihen usein liittyvästä punaisesta limakalvomuutoksesta, erytroplakiasta, on aina otettava kudosnäyte.

Jaana Pohjola, Asko Kuusilehto, Kristiina Heikinheimo

Leukotrieenit ja astma

Kysteinyylileukotrieeneja C4, D4 ja E4 syntyy arakidonihaposta 5-lipoksigenaasientsyymin vaikutuksesta. Ne supistavat hengitysteiden sileää lihasta jo hyvin pieninä pitoisuuksina. Ne myös lisäävät limaneritystä ja verisuonten läpäisevyyttä, huonontavat värekarvojen toimintaa ja houkuttelevat eosinofiileja hengitysteihin. Kysteinyylileukotrieenireseptorien salpaajat vähentävät keuhkoputkien supistumista ja parantavat keuhkojen toimintaa. Ne saattavat myös hillitä astmaattista tulehdusreaktiota. Inhaloitavat steroidit ovat edelleen astman hoidon kulmakivi, mutta osalle potilaista kysteinyylileukotrieenireseptorin salpaajat montelukasti ja tsafirlukasti tuovat lisätehoa steroidilääkitykseen.

Hannu Kankaanranta, Eeva Moilanen, Markku M. Nieminen

Luusiirteiden käyttö ortopediassa

Luusiirteitä käytetään erityisesti tekonivelleikkauksissa, mutta myös mm. murtumien ja kasvainten hoidossa. Niiden käyttö on yleistynyt niin, että yhä useampi yleislääkärikin kohtaa vastaanotollaan luunsiirron läpikäyneitä tai siihen menossa olevia potilaita ja saattaa joutua ottamaan kantaa heidän esittämiinsä kysymyksiin. Ajanmukaiset tiedot luunsiirtoon tarvittavista verinäytteistä, tartuntavaarasta, toimenpiteen aiheista ja vasta-aiheista ovat tuolloin tarpeen yleislääkärillekin.

Jan Lassus, Yrjö T. Konttinen, Petri Hannikainen, Aarne Kivioja, Juha Nevalainen, Antero Mäkelä, Seppo Santavirta

Verenpaineen vuorokausirekisteröinti - kirjallisuuskatsaus

Verenpaineen vuorokausirekisteröinti antaa lisätietoa diagnoosin ja hoitopäätösten tueksi erityisesti potilailla, joilla on labiili verenpaine, erillinen korkea systolinen verenpaine tai ortostaattinen hypertensio. Australialaisen kirjallisuuskatsauksen mukaan luotettava tutkimustieto menetelmän hyödyistä ja kustannusvaikuttavuudesta on kuitenkin edelleen puutteellista, eikä menetelmää suositella rutiininomaiseen kliiniseen käyttöön. Puuttuu myös yhtenäinen käytäntö siitä, miten menetelmän antamia tuloksia tulisi soveltaa kliinisessä päätöksenteossa. Lähivuosina raportoitavat tulokset meneillään olevista monikeskustutkimuksista antanevat asiaan lisävalaistusta.

Martti Teikari

Suomalainen asiantuntijakommentti

Verenpainetta pidetään kohonneena, jos henkilön verenpainetaso huonontaa hänen ennustettaan tai, kuten italialainen professori Zanchetti on esitelmässään todennut, verenpaine on koholla silloin, kun sen hoito aiheuttaa enemmän hyvää kuin pahaa. Kuitenkaan käytössämme, ainakaan jokapäiväisessä työssä, ei vielä ole välineitä, joilla pystyisimme helposti arvioimaan kardiovaskulaarista riskiä. Siksi on jouduttu sopimaan tietyt verenpainerajat, joiden yläpuolella verenpaine katsotaan kohonneeksi. Potilaan riskin arviointia vaikeuttaa lisäksi se, että useimmiten kohonnut verenpaine ei ole ainoa riskitekijä.

Ilkka Kantola

Oikeudellisia ja eettisiä näkökulmia hedelmöityshoidosta

Tässä artikkelissa tarkastelemme hedelmöityshoitoihin, erityisesti tiedonsaantiin ja sijaissynnyttäjän käyttöön, liittyviä vaikeita eettis-oikeudellisia kysymyksiä sekä niitä näkemyksiä, joita sisältyy oikeusministeriön asettaman hedelmöityshoitotyöryhmän 1997 ilmestyneeseen mietintöön. Siitä on kuultu joukkoa lausunnonantajia. Tarkastelemme myös 1998 laadittua ehdotusta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi sukusolujen ja alkioiden käytöstä hedelmöityshoidossa ja isyyslain muuttamisesta.

Irma Pahlman, Heta Gylling

Euroopan unioni terveydenhuoltopalvelujen markkina-alueena

Euroopan unioniin liittyvät asiat ovat tällä hetkellä erityisen mielenkiinnon kohteena meille suomalaisille kuluvan puolivuotisen Euroopan komission puheenjohtajuuden takia. Unionin ja Euroopan yhdentymisen vaikutukset ovat vuosien kuluessa laajentuneet puhtaasti taloudellisista tavoitteista lähes kaikkia yhteiskunnan aloja koskeviksi. Tämä pätee myös sosiaali- ja terveydenhuoltosektoriin. Ajankohtaisia asioita ovat muun muassa kysymys maksuvastuun jakautumisesta hankittaessa eri syistä ei-akuuttiin terveydentilaan terveydenhoitopalveluja toisesta jäsenmaasta. Jäsenmaat ovat ohjanneet perinteisesti terveydenhuoltopalvelujen kysyntää kotimaahan kohdistuvaksi sairausvakuutusehdoilla, vaikka myös terveydenhuoltopalveluja koskevat unionin perusvapaudet.

Mia Mäkinen, Päivi Rautava, Jari Forsström

Taloudellinen arviointitutkimus terveydenhuollon päätöksenteossa

Eurooppalaisessa tutkimushankkeessa selvitettiin 11 maassa, mitä terveydenhuollon päätöksentekijät tietävät taloudellisista arviointimenetelmistä ja käytetäänkö taloudellisen arviointitutkimuksen tuottamaa tietoa päätöksenteon tukena, sekä myös sitä, mitkä seikat estävät ja edistävät tällaisen tiedon käyttöä. Suomesta saatujen tutkimustulosten mukaan taloudellisen arviointitutkimuksen tuntemus on jokseenkin vähäistä, jolloin sitä ei luonnollisesti juurikaan käytetä päätöksenteon pohjana. Terveystaloustieteellisen koulutuksen lisäämistä pidettiin tärkeimpänä taloudellisen arvioinnin käyttöä edistävänä tekijänä. Tärkeimmät estävät tekijät liittyivät enemmänkin terveydenhuollon rakenteellisiin kuin arviointitutkimuksen sisäisiin tekijöihin.

Kati Koskinen, Harri Sintonen