Eettiset toimikunnat siirtyvät sairaanhoitopiirien vastuulle Järjestelyt Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirien alueella

Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta tulee voimaan 1.11.1999. Se määrittelee lääketieteellisen tutkimuksen sellaiseksi tutkimukseksi, jossa puututaan ihmisen tai ihmisen alkion taikka sikiön koskemattomuuteen ja jonka tarkoituksena on lisätä tietoa sairauksien syistä, oireista, diagnostiikasta, hoidosta, ehkäisystä tai tautien olemuksesta yleensä.

Pekka Jousilahti, Jaana Vento

Gustaf Molanderin väitöskirjassa vanhukset puhuvat kuolemastaan

Jos ihminen on itse valmis kuolemaan, niin ehkä minäkin voisin yrittää hyväksyä hänen kuolemansa. Tänä päivänä jättäisin sen varmuuden vuoksi otettavan keuhkokuvan ottamatta ja sen sijaan juttelisin potilaan kanssa, sanoo Gustaf Molander, vastikään väitellyt sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, joka teki väitöskirjansa kuolemasta.

Suvi Sariola

Nyt myös spironolaktonia sydämen vajaatoimintaan

Kun sydämen vajaatoimintaa sairastavalle annetaan ACE:n estäjää, on ajateltu reniini-angiotensiini-aldosteronijärjestelmän olevan vaimennettu ja aldosteronin erityksen niin muodoin minimaalista. Uudemmat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että ACE:n estäjähoidosta huolimatta aldosteronia erittyy niin lisämunuaisista kuin verisuonten seinämistä ja itse sydämestä. Vajaatoimintapotilailla myös maksan verenkierto heikkenee ja aldosteronin poistuma vähenee huomattavasti.

Robert Paul

Pitääkö pyelonefriittia sairastavat lapset hoitaa sairaalassa?

Bakteeriperäistä munuaistulehdusta eli pyelonefriittiä sairastavat lapset on Suomessa otettu alkuhoitoon sairaalaan suonensisäistä antibioottilääkitystä varten. Amerikkalaisessa monikeskustutkimuksessa selvitettiin, voitaisiinko hoito toteuttaa kokonaisuudessaan kotona. Mukaan otettiin 306 kuumeista virtsatieinfektiota sairastavaa lasta, iältään 1-24 kk. Puolet lapsista lääkittiin koko hoidon ajan (14 vrk) suun kautta otettavalla kefiksiimillä. Toinen puoli sai ensin 3 vrk kefotaksiimia suoneen ja sen jälkeen kefiksiimiä 11 vrk suun kautta.

Per Ashorn

COPD-potilaiden depression yleisyydestä ei vieläkään varmaa vastausta

Käytännön kliinikko havaitsee silloin tällöin depressioon viittaavia piirteitä keuhkoahtaumatautipotilaiden hoitokontakteissa. Suomessakin on mm. Liedon terveystutkimuksessa selvitetty depression esiintymistä COPD-potilailla (Isoaho ym. Psychol Rep 1995; 76:287-297). Tulokseksi saatiin COPD-potilailla 9 % enemmän depressiota, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Hollantilaiset ovat nyt analysoineet koko englanninkielisen kirjallisuuden aiheesta aikaväliltä 1966-97. Yhteenvetoon kelpuutettiin kymmenen kriteerit täyttävää tutkimusta. Näistä vain neljässä oli tapaus-verrokkiasetelma, ja niissä kaikissa yhteyttä keuhkoahtaumataudin ja depression välillä havaittiinkin, joskaan kaikissa ei tilastollisesti merkitsevänä. Analyysiä haittasi aineistojen tilastollisen voiman puutteellisuus sekä tutkijoiden käsityksen mukaan myös osassa tutkimuksia käytettyjen depressiomittarien huono sopivuus tähän tarkoitukseen (Liedon tutkimuksessa käytettyä Zung SDS -menetelmää pidettiin luotettavana).

Hannu Puolijoki

Kuntoilu vähentää sappikivitaudin vaaraa

Säännöllinen liikunta korjaa sappikiviä suosivia aineenvaihdunnan häiriöitä, kuten hyperinsulinemiaa, korkeaa triglyseriditasoa ja pientä HDL-kolesterolipitoisuutta, ja luonnollisesti pitää painoakin kurissa. Miehillä fyysinen aktiviteetti vähentää sappikivien esiintyvyyttä. Nopea painon pudotus taas lisää sappikivitautia.

Pertti Kirkinen

Perinteinen vai liposominen amfoterisiini B?

Lääkekehittelyssä on asetettu suuria odotuksia liposomisiin lääkemuotoihin, joissa lääke sijaitsee pienen misellin eli liposomin sisällä. Liposomi kulkeutuu runsaasti kapillaareja sisältäviin kudoksiin, kuten keuhkoihin, maksaan ja munuaisiin, joihin lääkevaikutus kohdistuu erityisen voimakkaana ja pitkään. Käytössä on ainakin liposominen sytostaatti ja liposominen sienilääke, amfoterisiini B.

Robert Paul

Lyhyesti: Klamydiaa MS-taudissa?

Chlamydia pneumoniae -bakteerin löytyminen yhden multippeliskleroosipotilaan selkäydinnesteestä antoi amerikkalaiselle tutkijaryhmälle aiheen katsoa asiaa vähän tarkemmin. Tuloksena oli, että 47 MS-potilaasta 64 %:lta löytyi likvorista viljelyssä klamydia ja peräti 97 %:lta klamydian DNA:ta. Muita neurologisia tauteja potevilla lukemat olivat 11 % ja 18 %. Myös klamydiavasta-ainetasot olivat MS-potilailla koholla. Tutkijoiden mukaan hoitokokeilut voisivat antaa lisävalaistusta asiaan. Oman klamydiaeksperttimme Pekka Saikun mukaan muiden ryhmien alustavat yritykset tuloksen vahvistamisesta eivät näytä lupaavilta. Ann Neurol 1999;46:6-14

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Musiikista ei apua bronkoskopian aiheuttamaan ahdistuneisuuteen

Musiikkia tarjotaan nykyään lähes joka paikkaan. Eipä siis ihme, että kalifornialaiset selvittivät 30:n terapiaa saavan ja 30 verrokin aineistossa, vaikuttaako kuulokkeilla korviin johdettu rentouttava musiikki bronkoskopian yhteydessä esiintyvän ahdistuneisuuteen. Tutkijat eivät kuitenkaan havainneet eroa musiikkitera- piaa saaneiden tai saamattomien ahdistuneisuusparametreissa. Sen sijaan toimenpiteen päättymisellä oli selvä vaikutus tutkittuihin indekseihin, mikä ei paljon selittelyjä kaivanne. Chest 1999;116:819-824 (HP)

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: BCG on hyvä matotautirokote

Ugandalaiset kollegat tutkivat pneumokokkirokotuksen tehoa HIV-positiivisilla potilailla. Tutkimusohjelmaan kuului mm. madonmunien tutkiminen ulostenäytteistä ja BCG-arpien etsintä. Ulosteita tutkittiin runsaat sata, ja yhden tai useamman parasiitin munia löytyi 26 %:sta näytteistä. Matojen esiintyminen oli merkitsevästi harvinaisempaa BCG-rokotuksen saaneilla kuin rokottamattomilla (riskisuhde 0,29, 95 %:n luottamusväli 0,11-0,73), eikä häiritsevien tekijöiden huomioon ottaminen muuttanut tulosta. Löydös on nykyisten immunologisten dogmien vastainen. Th2-tyyppisen immuunivasteen ajatellaan olevan vastuussa matojen torjunnasta. BCG taas indusoi Th1-vasteen. Kumpi sitten on väärä, dogmi vai nämä tulokset? Veikkaisinpa, että dogmi on väärä tai ainakin liian yksinkertainen. Lancet 1999;354: 1001-1002

Matti Viljanen

Lyhyesti: Ammunnasta lyijymyrkytys

Frank Nitti ja Al Capone pelottelivat aikoinaan kilpailijoitaan lyijymyrkytyksellä. Bostonilaiskollega on mitannut neljän 14-16-vuotiaan ammuntaa harrastavan tytön verestä korkeita lyijypitoisuuksia, vaikka tytöt kertoivat noudattaneensa ohjeita käsienpesusta ja vaatteidenvaihdosta. Veressä oleva lyijy kulkeutuu luustoon, josta se aikanaan raskauden ja imetyksen aikana siirtyy lapseen. Nuorten ammuntaharrastuksessa on hyvä muistaa kroonisen lyjyaltistuksen vaara. N Engl J Med 1999;341:852 (RP)

Robert Paul

Lyhyesti: Montelukasti vähentää astmaatikon eosinofiilista inflammaatiota

Uudella mantereella selvitettiin, vähentääkö leukotrieeniantagonisti montelukasti (10 mg/päivä) yskösten eosinofi-liaa oireisilla astmaatikoilla (n = 19), joita oli hoidettu vain hengitettävällä tarvittaessa otettavalla sympatomimeetilla. Neljän viikon hoidolla yskösten eosinofiilitaso laski 7,5 %:sta 3,9 %:iin montelukastia nauttineilla kun taas lumelääkettä saaneilla (n = 21) arvot nousivat 14,5 %:sta 17,9 %:iin. Lähtötasoissa oli siis jo eroa. Pienimpien neliösummien menetelmällä testattuna lääkkeen vaikutus oli merkitsevä (p = 0,026). Montelukastin todettiin niin ikään vähentävän veren eosinofiilitasoa, astmaoireita ja sympatomimeetin käyttöä sekä suurentavan aamun PEF-arvoa - kaikki hyviä asioita astmaatikolle. Mielenkiintoista tietoa ajatellen inflammaation osuutta astman oirekuvassa. Eur Respir J 1999;14:12-18 (HP)

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Raseemisesta adrenaliinista sydäninfarkti lapselle

11-vuotias amerikkalaispoika hakeutui ensiapuun kuumeen aikaisen pahenevan sisäänhengitysvaivan vuoksi. Löydökset viittasivat virusperäiseen kurkunpäätulehdukseen ja lääkitykseksi annettiin tunnin aikana kolmesti 11 mg raseemista adrenaliinia lääkesumutteena. Hengitys parantui, mutta pojalle kehittyi kammiotakykardia ja ST-segmentin muutoksia EKG:hen. Seurasi paljon toimenpiteitä, mutta lopulta poika parantui täysin. Hänen seeruminsa kreatiniinipitoisuus lisääntyi merkittävästi, EKG:ssä näkyi sydäninfarktiin sopivat muutokset ja talliumkartoituksessakin todettiin infarktilöydös. Harvinainen, mutta mahdollinen adrenaliinilääkityksen komplikaatio. Pediatrics 1999; 104:http://www.pediatrics.org/ cgi/content/full/104/1/e9 (PA)

Per Ashorn

Fentanyylilaastari kroonisen syöpäkivun hoidossa

Depotlaastarin avulla annettava fentanyyli on uusi vaihtoehto opioidilääkitystä vaativan kroonisen syöpäkivun hoitoon. Sen soveltuvuutta arvioitiin avoimessa kontrolloimattomassa monikeskustutkimuksessa. Kivunlievityksessä oli mahdollista siirtyä suun kautta annetusta opiaattilääkityksestä fentanyylilaastariin, kunhan huomioitiin depotlaastarin vaikutuksen hidas alku. Potilaat arvostivat laastarilääkityksen helppoutta. Fentanyyli näytti aiheuttavan vähemmän ummetusta kuin morfiini tai oksikodoni. Fentanyylilaastarilääkitystä suositellaan nykyään yleisesti tilanteissa, joissa tavanomainen kipulääkitys suun kautta ei onnistu tai muista opiaateista aiheutuu hankalia haittavaikutuksia.

Timo Leino, Eero Vuorinen, Raija Asola, Pentti Koistinen

Laktoosirasituskokeen vaihtelevat käytännöt - kyselytutkimuksen tulokset suomalaisista terveyskeskuksista

Suomalaisista lähes joka viidennellä on hypolaktasia, toisin sanoen heillä ohutsuolen laktaasientsyymin aktiivisuus tai sen määrä on vähäinen. Osa saa suolisto-oireita nautittuaan laktoosia eli maitosokeria sisältäviä tuotteita. Potilaat hakeutuvat terveyskeskukseen vatsavaivojen vuoksi, ja osalla heistä todetaan laktoosi-intoleranssi. Terveyskeskuksissa ei ole yhtenäistä käytäntöä laktoosirasituskokeen tekemisessä ja tulosten tulkinnassa. Kyselytutkimuksessa kävi ilmi, että eri terveyskeskuksissa on huomattavia eroja potilaille annettavissa ohjeissa, glukoosin viitearvoissa ja suolisto-oireiden seurannassa. Kirjoittajat ehdottavat yhtenäistä ohjeistus- ja seurantakäytäntöä tulosten luotettavuuden ja vertailtavuuden parantamiseksi.

Katri Peuhkuri, Heikki Vapaatalo, Riitta Korpela

Antibiootteja määrätään entistä harkitummin MIKSTRA-ohjelman ensimmäisiä tuloksia

Mikrobilääkkeiden käyttö on vähentynyt viime vuosina. MIKSTRA-ohjelman ensimmäinen tiedonkeruu osoittaa, että terveyskeskuslääkärit määräävät niitä entistä kriittisemmin. Uusimpien hoitosuositusten valossa lääkevalinnoissa on kuitenkin korjaamisen varaa. Erityisesti makrolideja käytetään ensisijaislääkkeinä hengitystieinfektioihin, joissa niiden tulisi olla toissijaisia.

Mikstra-Työryhmä

Reumataudeissa esiintyvät silmämuutokset

Moniin reumatauteihin liittyy tyypillisiä silmämuutoksia, jotka voivat esiintyä jopa ennen varsinaisia reumaoireita. Käytännön lääkärin työssä on tärkeä oppia tunnistamaan tietyt silmämuutokset, koska niiden ilmeneminen vaikuttaa paitsi silmän paikallishoitoon, myös systeemihoitoon. Jotkut taudeista eivät ole kovin tavallisia, mutta ne on hyvä oppia tuntemaan, koska hoitamattomana niillä on näkökykyä pysyvästi heikentävä ennuste. Monet silmämuutokset pitää hoitaa yhteistyössä osin reumatologisin, osin oftalmologisin indikaatioin.

Yrjö T. Konttinen, Osmo Kari, Kaisu Kotaniemi, Heikki Valleala, Visa Honkanen

Särkyykö masentuneen sydän? Masennus ja sepelvaltimotauti

Masennuksen ja sepelvaltimotaudin on todettu liittyvän toisiinsa. Masennus lisää riskiä sairastua sepelvaltimotautiin ja masentuneiden sydäninfarktipotilaiden kuolleisuus on suurempi kuin ei-masentuneiden. Tämän yhteyden tarkempi syy on epäselvä; taustalla on esitetty olevan hormonaalisia, immunologisia sekä autonomiseen hermostoon ja verihiutaleisiin liittyviä tekijöitä. Masennuksen hoito saattaa parantaa myös sepelvaltimotaudin ennustetta.

Sinikka Luutonen, Hannu Holm

Yleislääkäri ja somatisoiva potilas

Yleislääkäri on keskeisessä roolissa somatisoivan potilaan auttajana terveydenhuoltojärjestelmässä etenkin silloin, kun hän työskentelee terveyskeskuksessa. Mielialahäiriöt ovat erityisen tärkeitä käytännön lääkärin työssä, koska sekä masennuksella ja ahdistuksella on keskeinen rooli psykiatrisessa sairastamisessa ja käsitteitä on runsaasti. Tässä artikkelissa tarkastellaan diagnostista monenkirjavuutta ja esitetään joitakin hallinnon järjestelyihin liittyviä ehdotuksia ja käytännön työn neuvoja.

Hannu Holm

Hoitoisuusmittausten kehitystyön tuloksia ja käyttökokemuksia Vaasan keskussairaalasta

Terveydenhuollon hallinnossa tarvitaan yhä enemmän luotettavaa, kvantitatiivista tietoa kaikilta tämän sektorin keskeisiltä osa-alueilta. Hoitohenkilökunnan työmäärän ja tarpeen mittaaminen on tässä suhteessa jäänyt lapsipuolen asemaan. Vaasan keskussairaalassa on tämän vuoksi vuodesta 1991 lähtien kehitetty erikoissairaanhoidon vuodeosastoille soveltuvaa hoitoisuusluokitusjärjestelmää. Se koostuu rutiinikäytössä olevasta kuusiosaisesta OPC-mittarista, jonka avulla voidaan laskea kunkin potilaan hoitoisuus ja koko osaston hoitoisuus hoitajaa kohden. Järjestelmän toinen osa on hoitajien professionaaliseen arviointiin perustuva PAONCIL-vertailumittari. Sen avulla voidaan löytää kunkin osaston optimaalinen OPC-hoitoisuuspistemäärä hoitajaa kohti. Tieteellisissä tutkimuksissamme järjestelmä on mm. validiteetin ja selitysosuuden osalta täyttänyt odotukset. Tämä RAFAELAksi ristimämme hoitoisuusluokitusjärjestelmä on ripeästi leviämässä laajaan käyttöön maamme erikoissairaanhoidossa.

Auvo Rauhala, Anna-Kaisa Rainio, Lisbeth Fagerström, Kaija Nojonen