Sappirakon tulehdus raskauden aikana: leikkaus vai antibiootti?

Raskaus lisää jonkin verran sappikivien muodostumisriskiä, ja sappirakon tulehduksen yleisyyden arvioidaan olevan noin 1/1 600 raskautta. Raskaudenaikaisen kolekystiitin hoidoksi suositellaan useimmiten laparoskooppista kolekystektomiaa.

Hannu Paajanen

Ulosteensiirto ei laihduta, vaikka uuma kapenee

Suoliston mikrobiomi vaikuttaa niin aineenvaihduntaan kuin painoonkin. Uudessa-Seelannissa lihaville nuorille tehty ulosteensiirto ei auttanut painonpudotuksessa, vaikkakin vyötärönympärys kapeni.

Nina Kaseva

Omaishoitajan merkitys hoidettavan sairaalaan joutumisessa

Suomalaistutkimuksen mukaan omaishoitajien työ vähentää muistisairaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä ja kustannuksia kolmannekseen kahden vuoden seurannassa verrattuna yksin asuvien muistisairaiden vastaaviin. Iso osa ylimääräisistä kustannuksista tuli sosiaalipalvelujen sekä laitoshoidon kuluista, kun taas omaishoitajan kanssa asuvat käyttivät enemmän erikoissairaanhoidon palveluja. Yhdysvalloissa selvitettiin, mitkä omaishoitajan piirteet ovat yhteydessä sairaalapalvelujen käyttöön.

Kaisu Pitkälä

Lasten kaihin seulonta ja leikkaukset

Suomessa lapset ohjautuvat tutkimuksiin hyvin seulontojen ansiosta.

Tuulia Kankainen, Eija Vesti

Kuinka yleisiä ovat lihastaudit Suomessa?

Tarkkaa tietoa esiintyvyydestä ei ole.

Jaana Lähdetie

Dialektinen käyttäytymisterapia epävakaan persoonallisuuden hoidossa

Tutkimukset tähdentävät taitovalmennuksen merkitystä.

Maaria Koivisto, Sari Lindeman

Suomalaisten eteisvärinäpotilaiden kokemuksia sairautensa hoidosta

Monilla potilailla on puutteellinen käsitys sairaudestaan.

Anna-Mari Hekkala

Kolkisiini korona- ja koronaaritaudissa

Hyötymekanismi liittynee kolkisiinin nopeaan anti-inflammatoriseen vaikutukseen, kirjoittavat Timo Strandberg ja Petri Kovanen.

Timo Strandberg, Petri Kovanen

Koronapotilaan leikkaushoidon siirto voi pienentää kuolemanriskiä

Leikkauksen siirto positiivisen testituloksen perusteella vähintään seitsemän viikon päähän, tai kunnes oireet helpottuvat, on järkevää lähes kaikissa tilanteissa, Joonas Kauppila sanoo.

Minna Pihlava

Enterococcus faecalis sopeutui sairaalaoloihin jo 1800-luvulla

Maailmassa kiertää parhaillaan ainakin viisi sairaalaympäristöön erikoistunutta E. faecaliksen kehityshaaraa, joista vanhin on syntynyt 1800-luvun puolivälissä ja viimeisin 1960-luvulla.

Hertta Vierula

Ilman korkeat siitepölypitoisuudet ovat yhteydessä COVID-19-tartuntatiheyteen

Siitepölyaltistus voi heikentää kehon kykyä torjua viruksia.

Hertta Vierula

Koronapandemia on vaikuttanut liikuntamääriin

Jotkut kertoivat fyysisen aktiivisuuden lisääntyneen paljon, kun taas toiset ilmoittivat sen vähentyneen huomattavasti kansainvälisen tutkimuksen mukaan.

Ulla Toikkanen

Vastasyntyneen saama antibiootti näkyy kasvussa

Turun yliopistossa on jo pitkään tutkittu suolen mikrobien ja probioottien vaikutusta lasten terveyteen. Uusin tutkimus yhteistyössä saksalaisten ja israelilaisten kanssa osoittaa, että varhainen antibioottihoito vaikuttaa myöhempään kasvuun etenkin pojilla. Vaikutus näyttää välittyvän suolen mikrobiston kautta.

Heikki Arvilommi

Toiminnanvajeiden ehkäisy­ohjelma laajensi elinpiiriä

Kyky liikkua vapaasti on tärkeä vanhuksen itsenäisyydelle ja mahdollisuudelle osallistua. Luottamukselle omaan toimintakykyyn ilman kaatumisen pelkoa on kehitetty mittari. Amerikkalaistutkimuksen mukaan tuota luottamusta sekä uskallusta kasvattaa omaa elinpiiriä voidaan vahvistaa interventiolla.

Kaisu Pitkälä

Äidin synnytyskanavasta lapsen keuhkoihin tarttunut syöpä

Japanilaiset kuvaavat kaksi tapausta, joissa keuhkosyövän oletetaan tarttuneen lapseen äidin synnytyskanavassa. Lasten tuumorit kasvoivat peribronkiaalisesti, mikä sopii aspiraation aiheuttamaan tartuntaan.

Nina Kaseva

Koulukuntakeskeisyydestä terapeuttisiin vaikutuksiin

Pitäisikö psykoterapiassa luopua yhteen koulukuntaan tai terapiamuotoon nojautumisesta kerrallaan ja pikemminkin joustavasti valita terapeuttisia elementtejä eri suunnilta potilaan kehitystarpeiden mukaan? Näin kysyy Marburgin kliinisen psykologian professori Winfried Rief katsauksessaan.

Hannu Westerinen

Astman pahenemis­vaiheeseen antibiootteja vasta harkinnan jälkeen

Astman pahenemisvaihetta hoidetaan avaavilla lääkkeillä ja suun kautta otettavalla steroidilla. Joissain tutkimuksissa on nähty hyötyä myös antibioottikuurin liittämisestä hoitoon. Näyttö tästä on kuitenkin vähäinen, eikä sitä saatu myöskään tästä tosielämän tutkimuksesta.

Heikki Ekroos

Infliksimabin aloitushoidon vaikutus tulehduksellista suolistosairautta sairastavien lasten kalprotektiiniarvoihin

Infliksimabi laski osalla lapsipotilaista kalprotektiinitasoa jo kahdessa viikossa.

Sofia Junkkari, Kaija-Leena Kolho

Miten taide vaikuttaa?Kulttuurisia näkökulmia hyvinvointiin ja terveyteen

Pitäisikö lääkärin kirjoittaa potilaalle resepti museoon?

Mari Aholainen, Saara Jäntti, Annika Tammela, Jani Tanskanen

Sepelvaltimo­taudin sekundaari­preventio – tiedosta tehokkaaseen toteutukseen

Potilaan ennustetta määrittää pitkälti sekundaariprevention onnistuminen.

Anna-Mari Hekkala, Jari Laukkanen, Juhani Airaksinen