Voidaanko aikuisena sairastuneen tyypin 1 diabeetikon insuliinihoito aloittaa polikliinisesti?

Tyypin 1 diabetekseen sairastuneen insuliinihoito voidaan kokemuksemme mukaan aloittaa polikliinisesti, kun potilas on hyväkuntoinen ja yhteistyökykyinen, ketoasidoosin mahdollisuus on suljettu pois ja hoidon toteuttamiseen on muuten edellytykset. Hoidon aloittaminen polikliinisesti vaatii hoitoyksiköltä ennakkoluulottomuutta ja joustoa työjärjestelyissä, koska sairastuminen ei ole ennakoitavissa. Aiempaan osastolla toteutettuun insuliinihoidon aloitukseen verrattuna hoitotuloksessa ei ainakaan ensimmäisen vuoden aikana ole olennaista eroa, mutta kustannussäästö on selvä. Aika näyttää, onko varhain aloitetulla potilaan omahoidon korostamisella ja varhaisella hoitovastuun ottamisella suotuisa vaikutus diabeetikon hoitotulokseen pitkällä aikavälillä.

Paula Nikkanen, Pirkko Salmi, Tiinamaija Tuomi, Timo Sane

Alue-erot miesten alkoholikuolleisuudessa

Alkoholi on merkittävä tekijä siinä prosessissa, jonka tuloksena Pohjois- ja Itä-Suomen sekä pääkaupunkiseudun kokonaiskuolleisuus on muun maan keskiarvoa suurempi. Tutkimuksessa tarkastellaan yksilötasoisten ominaisuuksien vaikutusta alkoholikuolleisuuden jakautumiseen maamme eri alueiden välillä. Tarkastelun kohteena ovat 20-74-vuotiaiden miesten kuolemat, joihin alkoholi on liittynyt joko peruskuolemansyyn tai myötävaikuttavan syyn kautta.

Pia Mäkelä, Samuli Ripatti, Tapani Valkonen

Oikeuskemiallisen tutkimuksen perusteella todetut myrkytyskuolemat vuosina 1998 ja 1999

Myrkytyskuolemien määrä ylitti tuhannen rajan vuonna 1990 ja on siitä lähtien pysytellyt samalla korkealla tasolla. Lääkeaineet aiheuttavat eniten myrkytyskuolemia, ja löydöksenä on yhä useammin morfiini tai heroiini. Alkoholimyrkytykset ovat toiseksi yleisin kuolemaan johtava ryhmä. Häkämyrkytyksiä on hieman yli sata vuosittain, mutta muiden myrkytysten osuus on vähäinen: kuolemantapauksia on kymmenkunta. Lasten myrkytyskuolemat ja myrkyttämällä tehdyt henkirikokset ovat meillä harvinaisia.

Erkki Vuori, Ilkka Ojanperä, Jari Nokua, Riitta-Leena Ojansivu

Kudoksensisäinen sädehoito paikallisen eturauhassyövän hoidossa

Tutkimusmenetelmien kehittymisen ja miesten lisääntyneen aktiivisuuden johdosta eturauhassyöpä löytyy yhä varhaisemmassa vaiheessa. Perinteisten hoitojen rinnalle on tullut uusi hoitomuoto: eturauhasen kudoksensisäinen sädehoito eli brakyterapia, jossa säteilylähteinä toimivat isotooppijyväset asetetaan tietokonepohjaisen annossuunnitelman mukaisesti eturauhaskudoksen sisään. Brakyterapia vaatii suorittajalta tarkkuutta ja huolellisuutta, mutta ei rasita potilasta samalla tavalla kuin eturauhasen poistoleikkaus tai ulkoinen sädehoito.

Vesa Kataja, Tapani Lahtinen, Martti Ala-Opas

Traumaperäiset stressioireet ja niiden hoito - missä mennään

Psykiatrisen lääkärikunnan suhtautuminen erilaisten traumojen uhreille ja auttajille annettavaan debriefing-toimintaan on ollut hyvin kriittistä tieteellisen näytön puuttuessa sen hyödystä ja posttraumaattista stressioireyhtymää (PTSD) ehkäisevästä vaikutuksesta. Tutkimusten paradoksaalisena löydöksenä on jopa noussut pintaan näkemys menetelmän haitallisuudesta stressihäiriön mahdollisena aiheuttajanakin. Debriefing-menetelmän kannattajat ja siihen uskovat ovat vastaavasti pyrkineet osoittamaan tutkimustulosten heikkouksia ja toimintamallinsa oikeutusta ja välttämättömyyttäkin traumahoidon perusmenetelmänä.

Sovun edellytyksiä selvitetään vielä ennen juhannusta

Kesälomien lähestyessä lääkärilakon neuvotteluissa etsitään edelleen ratkaisua.

Suvi Sariola

Professori Juhana E. Idänpään-Heikkilä: Helsingin julistusta tarkasteltava kriittisesti monesta näkökulmasta

Juhana E. Idänpään-Heikkilä on toiminut WHO:n ja UNESCO:n perustaman Lääketieteen tiedejärjestöjen kansainvälinen neuvoston (Council for International Organizations of Medical Sciences, CIOMS) pääsihteerinä Genevessä viime vuodesta lähtien. Idänpään-Heikkilän mukaan ihmiseen kohdistuvien tutkimuksien on oltava eettisesti hyväksyttäviä, mutta silti on pystyttävä säilyttämään tutkimusasetelman tieteellinen sisältö ja rakenne. Ellei tässä onnistuta, tutkimus on tieteellisesti epäpätevä ja turha - siten myös epäeettinen.

Ulla Toikkanen

Maailman lääkäriliiton Helsingin julistus Ihmiseen kohdistuvan lääketieteellisen tutkimustyön eettiset periaatteet

Suomen Lääkäriliiton hallitus on 10.5.2001 vahvistanut tämän suomennoksen Maailman lääkäriliiton Helsingin julistuksen suositukseksi.

Voiko erikoissairaanhoidon kustannuksiin vaikuttaa?

Nykyaikaiset tietojärjestelmät mahdollistavat potilaskohtaisen seurannan hoidon eri tasoilla. Somaattisessa erikoissairaanhoidossa on selvästi todettavissa kustannusten kasautuminen kallishoitoisille, mutta varsin pienille potilasryhmille. Jo vajaan prosentin potilasmäärän hoito vaatii viidenneksen somaattisen erikoissairaanhoidon kustannuksista, 5 %:iin potilaista kuluu puolet ja 20 %:iin potilaista 80 % kustannuksista. Tavanomainen erikoissairaanhoidon potilaskunta, joka muodostaa noin 70 % potilaista, on hoidettava 10 %:lla kustannuksista. Somaattisen erikoissairaanhoidon järjestelymahdollisuudet näyttävät nykykäytännössä varsin vähäisiltä, ja kulujen hallinnassa vaikuttavat ratkaisevasti yksittäiset hoitopäätökset ja valinnat, jotka lopulta määrittävät hoidon tuotantohinnan.

Seppo Nieminen, Pirjo Lehtonen

Terveydenhoitajien ja kätilöiden kokeneisuus raskauden seurannassa

Useat syyt, kuten väestövastuisen toimintatavan käyttöönotto, ovat johtaneet siihen, että terveydenhuollon palvelut järjestetään nykyisin aiempaa pienemmissä yksiköissä. Asiakasmäärät ovat pienentyneet sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Eräiden suositusten mukaisesti yli 80:tä raskaana olevaa naista oli kyselytutkimuksen mukaan viimeksi kuluneen vuoden aikana hoitanut 26 % äitiysneuvolassa työskentelevistä. Vähenevien asiakasmäärien vuoksi varsinkin pienen väestöpohjan kuntien olisi hyvä luoda esimerkiksi yhteisiä toimintoja, jotta erityistaidon ylläpitäminen jollain erikoisalalla, kuten raskauden seurannassa, olisi mahdollista.

Saila Sormunen, Elina Hemminki, Päivikki Koponen

Lihavuudelle altistavien geenien kartoitus

30.3.2001 Helsingin yliopisto

Miina Öhman

Reisiluun ydinontelon yläosan anatomia ja sementittömien tekonivelvarsien sopivuus

30.3.2001 Tampereen yliopisto

Heikki-Jussi Laine

Uusia kantasolujen säätelytekijöitä

12.4.2001 Turun yliopisto

Jussi Liippo

Äkillisen virtsaummen vaikutus munuaisten toimintaan

20.4.2001 Tampereen yliopisto

Sirkku Mustonen

Perhetaustan yhteys aikuisiän fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin

20.4.2001 Oulun yliopisto

Anu Sauvola

Synnynnäistä sydänvikaa sairastavien lasten hoidon kehittäminen

27.4.2001 Helsingin yliopisto

Pirjo Laitinen

Lyhyesti: Vanhassa vara parempi sarkoidoosin hoidossa

Thoraxin pääkirjoituksessa pohditaan sarkoidoosin kortisonihoidon 50-vuotispäivän kunniaksi, millä tätä sairautta nykyään tulisi hoitaa. Puolessa vuosisadassa ei kuitenkaan juuri ole uutta löytynyt hoitoarsenaaliin. Kaikkia ei toki tarvitse hoitaa, ja keuhkosarkoidoosin hoidossa on kehitelty mallia oraalisen ja inhalaatiosteroidin yhdistämisestä (mm. Pietinalho ym. Chest 1999;116:424-431). Muilta osin käteen on jäänyt vain klorokiini kaikkine ongelmineen sekä solunsalpaajista metotreksaatti ja atsatiopriini, joilla niilläkin on arsenaali sivuvaikutuksia. Vaikka siis steroidihoitoon liittyy siihenkin sivuvaikutuksia, ei hankalan sarkoidoosin hoitoon ole vielä kehitetty parempaa ensilinjan lääkitystä. Tulevaisuudessa saattaa TNF-alfa:n estäjistä löytyä apua.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Risperidoni ei lisää basaaliganglioiden tilavuutta

Aivojen tyvitumakkeiden tilavuus kasvaa perinteisen antipsykoottisen (neuroleptisen) lääkityksen aikana. Tutkijat havaitsivatkin, että pitkäaikaispotilaiden tyvitumakkeet olivat suuremmat kuin ensikertalaisilla skitsofreniapotilailla ja terveillä verrokeilla. Sen sijaan ensikertalaisten potilaiden ja verrokkien tyvitumakkeiden tilavuuksissa ei eroa ollut, eikä vuoden kestäneellä risperidonihoidolla ollut vaikutusta ensikertalaisten potilaiden tyvitumakkeiden tilavuuteen. Näyttääkin siltä, että risperidoni ei vaikuta basaaliganglioiden tilavuuteen, vaikka sillä on selvästi suotuisa vaikutus potilaiden oireiluun.

Raimo Kr Salokangas

Varhaislapsuuden painonkehitys ja sepelvaltimotaudin vaara

Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että pieni syntymäpaino lisää sepelvaltimotaudin kehittymisen vaaraa aikuisiällä. Lisävalaistusta asiaan saatiin, kun Kansanterveyslaitoksen tutkijat selvittelivät varhaislapsuuden painonkehityksen yhteyttä sepelvaltimotaudin ilmenemiseen keski-iässä. Tutkimuksessa analysoitiin yhteensä 4 630:n vuosina 1934-44 Helsingissä syntyneen poikalapsen kasvukäyrät neuvolatiedoista. Sepelvaltimotautidiagnoosi perustui puolestaan sairaaloiden poistoilmoituksiin ja kansalliseen kuolemansyytilastointiin vuosina 1971-97.

Juhani Airaksinen

Probiooteilla atopian kimppuun

Lasten atooppisten sairauksien yleistymisestä länsimaissa ollaan varsin yksimielisiä - jälkeläisillämme esiintyy todellakin enemmän allergista ihottumaa, astmaa ja heinänuhaa kuin meillä itsellämme pari vuosikymmentä sitten. Syy tähän kehitykseen ei ole kovinkaan hyvin selvillä. Ns. hygieniateoria, jonka mukaan atooppisten sairauksien yleistyminen johtuu varhaislapsuuden mikrobikontaktien vähentymisestä, on kuitenkin saanut paljon suosiota. Turkulaiset tutkijat epäilivät, että suoliston bakteeriflooran koostumuksella ja nimenomaan Lactobacillus GG:n pitoisuudella siinä olisi satunnaisia infektiosairauksia enemmän vaikutusta atopian kehittymiseen. Teorian testaamiseksi aiheesta tehtiin satunnaistettu, sokkoutettu kliininen hoitokoe.

Per Ashorn