Alkoholiablaatio ei lisää äkkikuoleman vaaraa

Alkoholiablaatiota käytetään yhä useammin hypertrofisessa kardiomyopatiassa oireita aiheuttavan ulosvirtauskanavan ahtauman hoitoon. Nyt tehty tutkimus viittaa siihen, ettei alkoholiablaatio ole arytmogeeninen, mutta ei toisaalta poistakaan sairauteen liittyvää vakavien kammioarytmioiden vaaraa.

Juhani Airaksinen

Oikaisu: Nuorten ja nuorten aikuisten psyykenlääkkeiden käyttö on lisääntynyt 2000-luvulla

Lääkärilehdessä 6/2009 (s. 477-82) julkaistun nuorten psyykenlääkkeiden käyttöä käsitelleen artikkelin pohdintaosassa oli virhe. Tekstin olisi pitänyt olla muodossa: Sukupuolten välinen ero lääkkeiden käytössä lisääntyi 15 ikävuoden jälkeen, ja 21-26-vuotiaista naisista jo yksi 12:sta ja miehistä yksi 21:stä käytti masennuslääkkeitä.

Ilona Autti-Rämö, Johanna Seppänen, Raimo Raitasalo, Jaana E. Martikainen, Andre Sourander

Varjoaineet ja munuaisongelmat

- Vaikka suonensisäiset röntgenvarjoaineet ovat yleensä hyvin siedettyjä, ne saattavat aiheuttaa tietyille riskiryhmille munuaisvaurion. Erityisesti vaarassa ovat potilaat, joilla on ennestään munuaisten vajaatoiminta.

Risto Tertti, Kaj Metsärinne, Ilkka Manner

Tuhkarokkotapaus Suomessa - mitä tehdä?

· Suomessa esiintyy yhä matkailijoiden mukanaan tuomia tuhkarokkotapauksia, vaikkei maassa enää olekaan kotoperäistä tuhkarokkoa.

Milan Das, Laura Pakarinen, Eeva Ruotsalainen, Eeva Salo, Hannele Kotilainen, Stiina Zitting, Ville Lehtinen, Markku Kuusi, Irja Davidkin, Tuija Leino, Petri Ruutu

Hengenvaarallinen subkutaaniemfyseema paineilmanaulaimen vahingonlaukauksesta

· Subkutaaniemfyseema voi syntyä erilaisissa tautitiloissa, traumoissa, toimenpiteissa ja tutkimuksissa. Tässä kuvatussa tapauksessa runkonaulaimen paineilma kulkeutui raajasta mediastinumiin, kun naula lävisti sekä paineilmaletkun että käden.

Mikko Lax, Tove Palmgren, Per Rosenberg

VOK-hankkeessa on rekisteröity yli puoli miljoonaa verensiirtoa

· Käytäntöjen vertailu sairaanhoitopiirien kesken on auttanut järkeistämään verensiirtokäytäntöjä ja säästämään kustannuksia.

Tiina Mäki, Leena Capraro, Risto Hanhela, Seppo Hovilehto, Merja Koivuranta, Anne Vakkuri, Lauri Nikkinen, Marja-Kaisa Auvinen

Uusia eväitä elvytykseen

Vasopressiinin ja adrenaliinin yhdistelmä yhdessä metyyliprednisolonin kanssa elvytyslääkkeenä sekä elvytyksenjälkeisen sokkitilan hoitoon tarvittaessa annettava hydrokortisoni saattaa lisätä eloonjäämisennustetta sydänpysähdyksen jälkeen.

Katariina Korkeila

Pituutta vai laatua vajaatoimintapotilaan elämään?

Vaikeista oireista huolimatta noin puolet vajaatoimintapotilaista ei vaihtaisi oireitaan elämään, joka olisi täysin oireeton, mutta lyhyempi. Neljännes olisi valmis luopumaan suuresta osasta jäljellä olevaa elämäänsä, jos elämänlaatu palautuisi normaaliksi ja loppujen mielipide oli jossakin ääripäiden välillä

Juhani Airaksinen

Eroahdistuksella ja paniikkioireilulla on yhteinen tausta

Kliinisesti ilmenevä lapsuuden eroahdistus ja aikuisiän paniikkiahdistus muodostavat jatkumon, jolla on yhteinen, geneettisesti säädelty biologinen alttius. Jo aiemmmin on havaittu, että eroahdistus edeltää usein aikuisiän paniikkioireilua. Molemmat ovat lisäksi herkkiä hiilidioksidin provokaatiolle. Lapsuudessa tapahtuneen vanhemman menetyksen on arveltu altistavan sekä eroahdistukselle että myöhemmän iän paniikkiahdistukselle.

Raimo K. R. Salokangas

Sormien pituus ennakoi meklarin menestystä

Pörssissä kauppaa käyvien meklareiden menestys on yhteydessä pieneen oikean käden etusormen ja nimettömän suhdelukuun (2D:4D-suhde), osoittaa Cambridgen yliopistossa tehty tutkimus. Mitä pidempi nimetön on etusormeen verrattuna, sitä parempia kauppoja meklarit olivat tehneet kuluneen 20 kuukauden aikana. 2D:4D-suhde ennusti myös pitkää uraa alalla.

Camilla Schalin-Jäntti

Pulssioksimetriseulonta auttaa vastasyntyneitä

Ennen kotiutusta tehty vastasyntyneen pulssioksimetrimittaus lisää kolmanneksella todennäköisyyttä, että valtimotiehyestä riippuva vaikea synnynnäinen sydänvika löydetään ennen vauvan kotiutusta. Tulos ilmenee Ruotsissa tehdystä lähes 40 000 vastasyntyneen seulontatutkimuksesta.

Marjo Renko

Nuorten ja nuorten aikuisten psyykenlääkkeiden käyttö on lisääntynyt 2000-luvulla

Lasten ja nuorten psyykkiseen oireiluun ja sairastumiseen on kiinnitetty viime aikoina yhä enemmän huomiota, ja oireiden epäillään sekä lisääntyneen että vaikeutuneen. Tässä tutkimuksessa kuvaamme lasten ja nuorten psyykenlääkkeiden käyttöä vuodesta 1997 vuoteen 2007 Kelan reseptitiedoston avulla.

Ilona Autti-Rämö, Johanna Seppänen, Raimo Raitasalo, Jaana E. Martikainen, Andre Sourander

Oikaisu: Neurologit tekivät sen taas
Auditointien tuloksena entistä parempaa erikoiskoulutusta

Lääkärilehdessä 5/2009 (s. 388-93) julkaistun neurologian erikoislääkärikoulutusta käsitelleen artikkelin otsikossa (Neurologit tekivät sen taas - Auditointien tuloksena entistä parempaa erikoiskoulutusta) oli virhe. Otsikon olisi pitänyt olla muodossa: Neurologit tekivät sen taas - Auditointien tuloksena entistä parempaa erikoislääkärikoulutusta.

Trauman kokenut nuori oireilee monimuotoisesti

- Nuoret ovat muita ikäryhmiä suuremmassa vaarassa altistua psyykkiselle traumalle. Traumatisoitumiseen liittyy erityispiirteitä nuoruusiän kehitystehtävien takia.

Henna Haravuori, Laura Suomalainen, Mauri Marttunen

Pilaako lukeminen silmät?

- Likinäköisyyden esiintyvyys lisääntyi merkittävästi Suomessa 1900-luvulla.

Olavi Pärssinen

Ohjeistus lisäsi käsihuuhteen ja vähensi antibioottien käyttöä vanhusten hoitopaikoissa

- Koulutuksen ja ohjeistuksen jälkeen käsihuuhteen käyttö lisääntyi ja antibioottien käyttö väheni kahden seurantavuoden aikana vanhusten hoitopaikoissa.

Pertti Karppi, Maija Rummukainen, Aino Jakobsson, Maire Matsinen

Aivovaltimon aneurysmista ainutlaatuinen aineisto

Suomalaisessa väestössä noin 2-3 %:lla eli noin 100 000 suomalaisella on aivovaltimopullistuma. Niistä vuotaa noin 1 000 vuosittain. Pullistuman syntyyn vaikuttavat perimä, veren paikallinen virtausjakauma sekä useat ulkoiset syyt, kuten tupakanpoltto. Hoidoista huolimatta vuotoon menehtyy edelleen noin puolet, eli Suomessa kuolee vuosittain lähes 500 ihmistä aivovaltimopullistuman aiheuttamaan vuotoon - enemmän kuin liikenteessä. Tauti ilmenee etenkin nuorilla ja työikäisillä, ja vain joka viides potilas palaa takaisin työelämään.

Martin Lehecka

Lasten myrkytykset ovat vähentyneet Suomessa

Vuosina 1969-2003 Suomessa kuoli yhteensä 121 alle 16-vuotiasta lasta myrkytyksiin. Eniten myrkytyskuolemia aiheuttivat keskushermostoon vaikuttavat lääkeaineet ja häkä. Myrkytyskuolemat käytännössä hävisivät 0-4-vuotiaiden ikäryhmässä 1980-luvun aikana. Tämän jälkeen tapahtuneet yksittäiset kuolemantapaukset muistuttavat kuitenkin, että pienten lasten myrkytyskuolemavaara ei ole kokonaan väistynyt. Vanhempien lasten (5-15-vuotiaat) myrkytyskuolemien vuosittainen ilmaantuvuus vaihteli tutkimusajanjakson 1969-2003 aikana. Tyttöjen myrkytysitsemurhat olivat selvästi yleisempiä kuin poikien. Sen sijaan pojilla oli enemmän myrkytyskuolemia, jotka olivat aiheutuneet päihdekäytön seurauksena.

Juho Kivistö

Lyhyen QT-ajan oireyhtymä

EKG:sta mitattavaan pitkään QT-aikaan on jo pitkään tiedetty liittyvän hengenvaarallisia rytmihäiriöitä. Sen sijaan QT-ajan lyhenemää on aivan viime vuosiin saakka pidetty toisarvoisena ja merkityksettömänä löydöksenä. Sitä ei juurikaan mitattu tai raportoitu, ennen kuin vuonna 2000 kuvattiin sydänperäisen äkkikuoleman kohdanneita henkilöitä, joiden QT-aika oli selvästi tavanomaista lyhyempi.

Olli Anttonen

Borrelia väistää ihmisen immuunipuolustuksen monin keinoin

Borrelioosissa ensivaiheen puolustusreaktiot ovat poikkeuksellisen heikkoja. Tästä kertoo taudin ensioireen, vaeltavan punoituksen eli erythema migrans -ihottuman, vaimeus verrattuna muiden bakteerien aiheuttamiin ihotulehduksiin.

Pauliina Hartiala