Lääkäri 2003 -tutkimus
Muuttuuko lääkärin työ - ja mihin suuntaan?

Tutkimustietoa uranaikaisista muutoksista ei ole aiemmin kerätty. Tutkimuksen lähtökohtana oli selvittää, millaisia muutoksia kokeneet lääkärit ovat todenneet työssään uransa aikana.

Riitta-Liisa Haukilahti, Irma Virjo, Hannu Halila, Harri Hyppölä, Mauri Isokoski, Santero Kujala, Esko Kumpusalo, Jukka Vänskä, Kari Mattila

Terveyskeskusten henkilökunta on kiinnostunut laajentamaan tehtäväkuvaansa lääkärivajeesta riippumatta

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, vaikuttaako lääkäritilanne terveyskeskusten toimintaan ja ammattiryhmien väliseen tehtävien jakoon sekä henkilökunnan täydennyskouluttautumiseen.

Pekka T. Jaatinen, Sirkka-Liisa Kivelä

Geenitesti on hyödyllinen keliaakikon sukulaisten keliakiariskin arvioinnissa

Kuopion yliopistollisessa sairaalassa ja Kuopion yliopistossa tehdyssä keliakian perinnöllisyyttä koskevassa sukututkimuksessa löydettiin kaksi uutta keliakiaan liittyvää geenialuetta. Tutkimukseen osallistui 60 itäsuomalaista perhettä. Tutkimuksessa todettiin, että vähäoireinen keliakia on yleinen keliaakikkojen sukulaisten keskuudessa ja että keliaakikkojen sukulaisten perinnöllistä sairastumisriskiä voidaan kartoittaa HLA-geenimäärityksellä. HLA-geenien todettiin vaikuttavan keliakian taudinkuvaan.

Hannele Karinen

Valtimo-laskimofisteli alaraajan verisuonten ohitusleikkauksissa

Alaraajan verenkiertohäiriöt ovat yksi valtimonkovettumistaudin ilmenemismuodoista. Väestön vanhetessa ja diabeteksen yleistyessä alaraajan verenkiertohäiriöt ovat yhä tavallisempia. Ns. kriittisessä iskemiassa potilaan huono verenkiertotilanne johtaa raajan menetykseen ilman verenkiertoa korjaavia toimenpiteitä. Alaraajan ohitusleikkausten tavoitteena on raajan säästäminen ja potilaan liikuntakyvyn ja elämänlaadun säilyttäminen.

Katariina Laurila

Luotettava menetelmä pienten rintamuutosten diagnostiikkaan

Rinnan pienet kasvaimet tai mikrokalkkimuutokset, joina etenkin syövän esiasteet usein ilmenevät, huomataan yleensä seulontamammografiassa jo ennen kuin ne aiheuttavat oireita. Yleensä ne eivät tunnu käsin rintaa tunnustelemalla eivätkä tavallisesti erotu luotettavasti myöskään kaikututkimuksessas, jota käytetään kookkaampien kasvainten näytteenoton ohjauksessa. Mammografiaohjattua näytteenottoa varten on kehitetty stereotaktinen menetelmä, jossa tietokoneohjelma määrittää kahdesta mammografiakuvasta rintamuutoksen tarkan sijainnin. Näytteenottoneulan sijainti suhteessa muutokseen tarkistetaan vielä ennen näytteenottoa varmennuskuvin.

Anna Sutela

Verisuonten uudismuodostus ja syövän lääkehoito

Verisuonten uudismuodostus on tärkeä tapahtuma syövän kasvussa sekä leviämisessä. Siihen liittyvien molekulaaristen mekanismien tuntemus on johtanut verisuonten uudismuodostusta ja syövän kasvua estävien uusien lääkeaineiden kehittämiseen.

Erika Iivanainen

Seulakysymyksillä virtsatieinfektion jäljille

40 % antibioottikuureista jää kirjoittamatta, kunhan lääkäri selvittää kolme olennaista asiaa epäillessään potilaaltaan virtsatieinfektiota. Seulakysymyksiksi osoittautuivat virtsaamiseen liittyvä kirvely tai epämukavuus ja valkosolut tai nitriitit virtsassa. Jokainen yksinäänkin oli yhteydessä positiiviseen bakteeriviljelyyn, mutta todennäköisyys lisääntyi positiivisten vastausten myötä (0+: 23 %, 1+: 43 %, 2+: 69 %, 3+: 89 %). Jos positiivisia vastauksia ei ole tai on vain yksi, kirjoittajat suosittelevat tilanteen varmistamista bakteeriviljelyllä ennen antibioottikuurin määräämistä. Kanadalaiset yleislääkärit kartoittivat tutkimuksessaan 422:n virtsatieinfektiosta kärsivän naisen oireita ja virtsalöydöksiä.

Katariina Korkeila

Avoin soikea ikkuna aivohalvausriski iäkkäilläkin?

Avointa soikeaa ikkunaa ja paradoksaalista embolisaatiota on pidetty merkittävänä nuorten salasyntyisen aivohalvauksen syynä. Baselissa selviteltiin perusteellisesti 503 peräkkäisen aivohalvauspotilaan vaaratekijöitä. Avoin soikea ikkuna oli huomattavasti yleisempi löydös salasyntyisen aivohalvauksen yhteydessä (n = 227) kuin niillä potilailla, joiden aivohalvaukselle löytyi muu aiheuttaja. Yli 55-vuotiaillakin ero oli huomattava (28 % vs. 12 %,) ja vielä selvempi ero ryhmien välillä oli, jos aukkoon liittyi eteisväliseinän aneurysma (15 % vs. 4 %). Molemmat löydökset säilyivät monimuuttujamalleissakin itsenäisinä aivohalvauksen vaaratekijöinä myös iäkkäillä potilailla. Löydökset viittaavat siihen, että paradoksaalinen embolisaatio saattaa aiheuttaa osan aivohalvauksista iäkkäilläkin potilailla. Embolisaation mahdollistavan eteisväliseinäaukon sulku katetritoimenpiteellä on helppo ja pieniriskinen toimenpide, mutta pitävää näyttöä sen hyödyistä ei vielä ole.

Juhani Airaksinen

Nollatoleranssi tavoitteeksi synnytyssalissakin

Erilaisiin synnytyksen aikaisiin tapahtumiin tarvitaan selkeät toimintaohjeet, todetaan synnytysasfyksioihin johtaneita tapahtumia selvittäneessä ruotsalaistutkimuksessa. Käytännön yhteistyö olisi suunniteltava ja harjoiteltava tarkoin, eikä turvallisuusohjeiden ja hälytysjärjestelmien merkitystäkään pidä aliarvioida. Kirjoittajat huomauttavat, että synnytyssaleissa olisi paljon oppimista lentoliikenteen turvallisuuskulttuurista.

Pertti Kirkinen

ST-nousuinfarktin työdiagnoosi on usein väärä

Joka seitsemäs ST-nousuinfarktin työdiagnoosi osoittautui vääräksi, kun diagnoosin osuvuutta selvitettiin 1 335:n päivystykselliseen pallolaajennukseen peräkkäin lähetetyn potilaan joukossa Minnesotassa.

Juhani Airaksinen

Äkillinen virtsaumpi, pitäisikö hälytyskellojen soida?

Äkillinen virtsaretentio eli virtsaumpi on urologinen hätätila, joka pitää hoitaa viipymättä tyhjentämällä potilaan virtsarakko katetrilla. Yleensä taustalla on eturauhasen liikakasvun aiheuttama virtsatietukos. Äkillisellä virtsaummella on kuitenkin havaittu yhteyksiä myös muihin, vakavampiin sairauksiin, joiden olemassaolosta se saattaa olla ensi varoitus.

Ossi Lindell

Vanhusten hoidon koordinoiminen kannattaa

Geriatrisen hoitotiimin tuki vähentää vanhusten päivystyskäyntejä ja kohentaa terveyttä. Jo aiemmin on havaittu, että hoitokoordinaattorin apu lykkää dementiaa ja depressiota sairastavien vanhusten laitoshoitoa.

Kaisu Pitkälä

Umpilisäkkeena absessi hoituu konservatiivisesti

Perinteisesti umpilisäkkeen absessi tai flegmoni on hoidettu konservatiivisesti antibiootein, tarvittaessa dreneeraamalla ja ns. rauhallisessa vaiheessa tehdyllä umpilisäkkeen poistoleikkauksella. Menetelmä on kiistelty: toiset ehdottavat välitöntä leikkaushoitoa ja toiset epäilevät appendisektomian myöhempää tarvetta. Ongelmaa selvitettiin systemaattisessa katsauksessa, johon kerättiin kaikki Medlinestä vuosilta 1964-2005 löytyneet tutkimukset, joissa oli tutkittu appendiksin absessin ei-kirurgista hoitoa. Meta-analyysillä selvitettiin sairastavuutta välittömän kirurgisen tai konservatiivisen hoidon jälkeen.

Tom Scheinin

Tuberkuloosin uusiutuva laboratoriodiagnostiikka

Uusilla gammainterferonitesteillä tutkitaan, löytyykö potilaan verestä M. tuberculosis -basillin spesifisiä antigeeneja tunnistavia lymfosyyttejä, ts. onko potilas ollut kontaktissa kyseisen bakteerin kanssa.

Tamara Tuuminen, Heikki Repo, Eeva Salo, Pirjo Hakala, Jussi Eskola, Ilkka Seppälä

Vagushermostimulaattori hoitoresistentin depression hoidossa

Vagushermostimulaattoria käytetään lääkehoitoon reagoimattoman epilepsian hoidossa. Stimulaattori asennetaan leikkauksessa ja sitä säädetään hoitovasteen mukaan tietokoneen avulla.

Minna Kaila, Maija-Liisa Lehtonen, Minna Kärkkäinen, Jari Tiihonen

Elämäntavat ja mielenterveyden häiriöt
Mielenterveyspotilaiden somaattista sairastavuutta on mahdollista vähentää muuttamalla elämäntapoja

Mielenterveyden häiriöt ovat yhteydessä moniin epäedullisiin elämäntapoihin, kuten tupakointiin, päihteiden käyttöön ja vähäiseen liikuntaan.

Katariina Korkeila, Jyrki Korkeila

Valmistuvat lääketieteen opiskelijat vailla toimenpidetaitoja

Vuonna 1997 valmistuville lääketieteen opiskelijoille tehdyssä kyselytutkimuksessa paljastui, etteivät opiskelijat kurssiaikana juurikaan olleet suorittaneet joitakin kirurgisia perustoimenpiteitä. Tämän seurantatutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten toimenpiteiden suoritusaste kehittyi kahdeksan vuoden aikana.

Leila Niemi-Murola, Ville Remes, Juha Pekka Turunen, Ari Harjula, Ilkka Helenius

Hyviä tuloksia sekä liki- että kaukotaittoisuuden kirurgisessa korjauksessa

Silmän taittovirhettä voidaan korjata refraktiivisilla toimenpiteillä. Tavallisin ja suosituin menetelmä on laserleikkaus, jossa sarveiskalvon kaarevuutta loivennetaan myopian (likitaittoisuuden) poistamiseksi tai vastaavasti hyperopiassa (kaukotaitteisuudessa) sarveiskalvon kaarevuutta jyrkennetään. Tosin voimakkaan myopian laserkorjauksessa sarveiskalvon liiallinen oheneminen saattaa tuottaa ongelmia, ja myös hyperopian korjauksessa muilla kirurgisilla menetelmillä tulokset ovat osoittautuneet paremmiksi kuin laserleikkauksella.

Annemari Koivula

Opioidien pitkäaikaisen käytön vaikutus aivoihin

Tutkimuksessa selvitettiin pitkäaikaisen opioidien (heroiini ja buprenorfiini) väärinkäytön vaikutusta aivojen rakenteeseen magneettikuvauksella ja toimintaan EEG- ja magnetoenkefalografiatutkimuksilla (MEG). Lisäksi kognitiivista suoriutumista selvitettiin varhaisen vieroitushoidon aikana neuropsykologisilla testeillä. Tutkimukseen osallistui 23 opioidiriippuvaista henkilöä, joista 15 oli myös bentsodiatsepiiniriippuvaisia. Tutkittavilla oli vakava pitkäaikainen opioidiriippuvuus.

Reetta Kivisaari

Munuaisensiirron saanut lapsipotilas tarvitsee räätälöityä lääkitystä

Suomessa oli lokakuuhun 2007 mennessä tehty munuaisensiirto 191 lapselle, ja siirron saaneista lähes puolet oli jo saavuttanut aikuisiän. Lapselle tehtävä munuaisensiirto on tavallista suurempi haaste siksi, että siirteen tulisi kestää toimintakykyisenä useita vuosikymmeniä eikä siirtoleikkauksen jälkeinen hyljintälääkitys saisi haitata lapsen kasvua.

Paula Seikku