Aivometastaasien uusi hoito

Aivometastaasien ilmaantuminen tietää yleensä sitä, että elinpäivät käyvät vähiin hoidoista huolimatta. Perushoito on ollut koko aivojen alueelle annettu sädehoito. Jos aivometastaaseja on vain yksi, saattaa metastaasin kirurginen poisto yhdistettynä aivojen sädehoitoon pidentää elinikää, joskin suurin niistä kolmesta satunnaistetusta tutkimuksesta, joissa on verrattu koko aivoihin kohdistettua sädehoitoa ja kirurgiaa pelkkään sädehoitoon yksittäisen aivometastaasin hoidossa, jäi vastikään negatiiviseksi. Nyt pikkuruinen - mutta lajissaan ensimmäinen - amerikkalaistutkimus tuo valonhäivähdyksen tähän synkeään yleiskuvaan.

Heikki Joensuu

Toistuva kuume - pikkulasten epäselvä oireyhtymä

Infektioita hoitava lastenlääkäri saa aika ajoin tutkittavakseen lapsen, joka kärsii säännöllisesti toistuvasta 3-5 vrk:n kestoisesta kuumeilusta mutta joka muutoin vaikuttaa täysin terveeltä. Kuume-episodien aikanakin lapsen yleistila säilyy hyvänä ja kuume häviää ilman erityistä hoitoa. Diagnoosi on usein PFAPA (periodic fever, aphtous stomatitis, pharyngitis, and cervical adenitis) Marshallin ym. vuonna 1987 julkaiseman tutkimusraportin mukaan. Diagnoosista huolimatta hoidon valinta on ongelmallista, sillä tilan etiologia ja luonnollinen kulku ovat olleet epäselviä. Pari hiljattain julkaistua artikkelia luo valaistusta jälkimmäiseen kysymykseen. Molemmissa kuvataan kohtalaisen kokoisen yhdysvaltalaisen potilasjoukon taudinkuvaa, hoitoa ja ennustetta. Ensimmäiseen katsaukseen on koottu 94 ja jälkimmäiseen 20 potilaan tiedot.

Per Ashorn

Pylorusstenoosi erytromysiinistä

Amerikkalaissairaalassa todettiin vastasyntyneissä muutama hinkuyskätapaus. Suositusten mukaisesti annettiin kaikille kuukauden sisällä syntyneille 200 lapselle erytromysiiniprofylaksia. Noin kuukauden kuluttua todettiin läheisessä lastenkirurgiaan erikoistuneessa sairaalassa rypäs pylorusstenoosileikkauksia. Jokainen 7 pikkupotilaasta oli saanut erytromysiiniprofylaksian. Asiaa selvittämään kutsuttiin CDC:n asiantuntijat.

Heikki Arvilommi

Biomateriaalista toimiva sarveiskalvon korvike

Esimerkki toimivasta ja tuloksekkaasta elinsiirrosta on sarveiskalvon siirto kuolleelta elävälle henkilölle. Sopivien sarveiskalvojen löytyminen ja monet elinten luovuttamisen ja vastaanoton käytännön ongelmat hankaloittavat tätä toimintaa. Hyvä edistysaskel täysin keinotekoisen sarveiskalvosiirrännäisen kehittämiseksi on tekniikka, jolla onnistuttiin tuottamaan anatomisesti ja toiminnallisesti ihmisen sarveiskalvoa vastaava kudos(elin)korvike. Lähtöaineksina olivat ihmisen sarveiskalvon eri kerrosten viljeltyjen solulinjojen solut, jotka kerrostettiin kollageeni-kondroitiinisulfaattimatriksiin eläväksi kudokseksi. Lopputulos vastasi morfologialtaan, valonläpäisykyvyltään ja histologialtaan ihmisen sarveiskalvoa. Elektrolyyttien ja nesteiden siirtyminen kudokseen ja korneahaavan paranemiskykyä säätelevien prosessien geeniekspressio vastasivat myös ihmisen sarveiskalvon tilannetta. Kehitetty sarveiskalvomateriaali sopii tutkijoiden mielestä sellaisenaan eläin- tai ihmissilmän korvikkeeksi tutkittaessa eri kemikaalien ja lääkkeiden silmävaikutuksia ja sarveiskalvon paranemista tai vahingoittumista eri tilanteissa. Täysin keinotekoisen ja transplantaatioon sopivan siirrännäisen valmistaminen ei liene enää kovin kaukana.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Voiko vauva nukkua vanhempien sängyssä?

Englannissa tehtiin tapaus-verrokkitutkimus vauvan nukkumispaikan vaikutuksesta kätkytkuolemiin. Kuolleisuus oli selvästi lisääntynyt vauvoilla, jotka nukkuivat koko yön vanhempien sängyssä, jotka nukkuivat eri huoneessa kuin vanhempansa tai jotka jakoivat sohvan vanhempien kanssa. Vauvoilla, jotka ainoastaan nukahdutettiin vanhempien sängyssä, ei ollut lisääntynyttä vaaraa. Sängyn jakaminen ei ollut vaarallista, mikäli vanhemmat eivät tupakoineet tai vauva oli yli 14 viikon ikäinen. Tutkijat päättelevät, että yhteisnukkumista sohvassa tulisi aina välttää, mutta sängyn jakaminen on useimmiten vaaratonta. BMJ 1999;319: 1457-1462 (PA)

Per Ashorn

Lyhyesti: Suun bakteerit ja ateroskleroosi

Sepelvaltimotaudin infektio-etiologia on kiinnostanut suomalaisia muutenkin kuin keuhkoklamydian yhteydessä. Hampaiston kunnolla ja hampaiden tukikudosten tulehduksilla on tutkimusten mukaan yhteys sepelvaltimotautiin. Pienen vihjeen mekanismista antaa floridalaisen laboratorion havainto, jonka mukaan eräät parodontiittia aiheuttavat bakteerit, etenkin Porphyromonas, tunkeutuvat koronaarisuonesta peräisin oleviin endoteeli- ja lihassoluihin. Tosielämässä näitä bakteereita kiertää veressä pureskelun ja hampaidenpesun yhteydessä. Ne voisivat verisuonen seinämässä käynnistää ateroskleroosiin johtavan inflammaation tai kiihdyttää sitä. Infect Immun 1999;67:5792-5798

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Kuumetta keuhkoemboliassa

Kuumeen esiintyminen hengenahdistusta potevalla johdattaa kliinikon ajatuksia hengitystieinfektioon, ja erotusdiagnostiikassa unohtunee keuhkoembolian tai -infarktin mahdollisuus. Amerikkalaisessa 363 keuhkoemboliapotilaan prospektiivisessa tutkimuksessa (littyy osana PIOPED-selvitykseen) osoittautui 26 %:lla kaikista keuhkoveritulppapotilaista olevan lämpöä yli 37,8 C samoin kuin 14 %:lla niistä, joilta muut syyt pystyttiin sulkemaan pois (n = 311). Keuhkoverenvuodon tai infarktin saaneista kuumeilevien osuus oli 15 % (39/267), kun taas pelkän keuhkoveritulpan saaneista osuus oli 9 % (4/44); ero ei ollut merkitsevä. Embolian taustalta löytyi usein - kuten arvata saattaa - laskimoveritulppa, mikä sinällään on hyvä muistaa selittämättömän lämpöilyn alkuperänä. Päätelmä oli, että lievää lämpöä löytyy keuhkoemboliapotilailta usein, eikä oireen taustalla välttämättä tarvitse olla keuhkoinfarktiakaan. Chest 2000;117:39-42 (HP)

Hannu Puolijoki

Kuntoutuuko fibromyalgiapotilas?

Fibromyalgia on oireyhtymä, jossa pitkäaikaisen kivun lisäksi ilmenee neurovegetatiivisia oireita, mielialan laskua, ahdistuneisuutta, väsyneisyyttä ja subjektiivista lihasvoiman heikkenemistä. Harjoitteluohjelmalla kuntoutuslaitoksissa on pyritty fyysisen kunnon parantamisen avulla lievittämään fibromyalgian (FM) oireita ja parantamaan työ- ja toimintakykyä. Kahden vuoden aikana Reumaliiton Kuntoutumislaitoksessa ensin kahden viikon ja myöhemmin 3 kuukauden (tai 6 kuukauden) kuluttua viikon seurantajaksolla tutkittiin 189:n fibromyalgiakriteerit täyttäneen potilaan kuntoharjoittelun vaikuttavuutta - väliaikana he noudattivat laadittua kotiharjoitteluohjelmaa. Tulokset osoittivat, että perinteisen kuntoutuksen keinoin fibromyalgiapotilaiden keskeiseen oireeseen, kipuun, ei voida merkittävästi vaikuttaa. Sen sijaan liikunnan ja harjoittelun lisääminen parantaa merkitsevästi fyysistä kuntoa jo 3 kuukauden seurannan aikana ja lisää potilaiden kokemaa tyytyväisyyttä.

Jorma V. Viitanen, Sirkku Ala-Peijari, Sisko Ronni, Ulla Karlsten, Kirsti Uoti-Reilama

Jalkaterän ja nilkan hermoperäiset kiputilat

Jalkaterän ja nilkan alueen kiputilat ovat sangen tavallisia. Jopa 40 %:lla väestöstä on jalkavaivoja ja jalan alueelta on löytynyt yli 2 000 erilaista vaivaa, häiriötä tai epänormaalia tilaa. Oireiden taustalla voi olla mekaanisia, metabolisia, neoplastisia, tulehdusperäisiä ja synnynnäisiä tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa eri kudosryhmissä, kuten jalan ihossa, lihaksissa, hermokudoksessa, verisuonissa sekä luu- ja rustokudoksessa. Tässä kirjoituksessa käsittelemme tarsaalitunnelioireyhtymää, Mortonin oireyhtymää ja eräitä muita kipuja aiheuttavia hermovaurioita.

Ilkka Lehtinen, Matti Hurme, Ilkka Koskivuo

Synnytyselinten kehityshäiriöiden diagnostiikka ja hoito

Noin kahdella prosentilla naisista on synnytyselinten kehityshäiriö vaihdellen kohdun ja emättimen puuttumisesta kaksoiskohtuun. Osa vioista paljastuu nuorella iällä, koska kuukautisvuotoa ei ilmaannu tai synnytyskanavan tukkiva rakennevika aiheuttaa syklistä kipua. Pääosa yleisimmistä rakennehäiriöistä tulee ilmi raskauden aikana. Toistuvat keskenmenot, ennenaikaiset synnytykset ja sikiön tarjontapoikkeavuudet ovat tyypillisiä kohtuanomalioihin liittyviä raskaushäiriöitä, joskin raskaus voi edetä normaalisti kohtuviasta huolimatta. Emättimen kautta tehtävä kaikututkimus paljastaa poikkeavan kohdun usein jo ennen raskautta. Synnytyselinten rakennehäiriön tarkka diagnoosi on tärkeä arvioitaessa hoitotoimenpiteitä ja niiden vaikutusta hedelmällisyyteen ja raskauden ennusteeseen. Yleisin kehityshäiriö, kohdun väliseinä, hoidetaan kohtuontelon tähystysleikkauksessa. Munuaisten rakennehäiriö löytyy joka neljänneltä kohtuanomaliapotilaalta.

Pentti K. Heinonen

Tuberkuloosi Suomen lähialueilla

Tuberkuloosi alkaa olla yhä harvinaisempi Suomessa, kun taas naapurimaihimme idässä ja etelässä on kehittynyt uusi tuberkuloosiepidemia, jolle ovat tunnusomaisia tavanomaiselle lääkitykselle vastustuskykyiset ns. moniresistentit (multi drug resistance, MDR) tapaukset. Syyt tähän kehitykseen ovat moninaiset, ja pikaisia tulkintoja tilanteesta ilman perusteellista perehtymistä asiaan tulee välttää. Epidemian hallintaan saattaminen on haaste koko kansainväliselle tuberkuloosin torjuntatyölle. Suomen etelä- ja itärajat ovat tuberkuloosin resistenssin suhteen maailman jyrkimmät. Kasvava kanssakäyminen eri muodoissa Viron ja Venäjän kanssa asettaa tuberkuloosin torjunnallemme uusia tehtäviä. Tehokkain tapa vähentää Suomeen kohdistuvaa uhkaa on huolehtia oman terveydenhuoltohenkilöstömme tuberkuloositietojen ylläpidosta sekä avustaa naapurimaitamme tehostamaan heidän tuberkuloosiohjelmiaan. Yhteistyöhankkeisiin lähialueidemme kanssa onkin jo ryhdytty.

Rauni Ruohonen

Kehittämisprojekti tehostamaan suun terveydenhuoltoa

Kunnallisia hammaslääkäripalveluja on maassamme perinteisesti tarjottu etupäässä nuorille ikäluokille. Tervehampaisten nuorten vuosittaiset tarkastukset on kuitenkin usein koettu turhina ja resursseja kuluttavina. Vuonna 1998 käynnistyi kymmenellä paikkakunnalla kehittämisprojekti, jonka tarkoituksena on selvittää voidaanko hammashuollon voimavaroilla saada kattavammat ja tehokkaammat suun terveydenhuollon palvelut. Mukana olevilla paikkakunnilla nuorten tarkastusvälejä on harvennettu ja osa tarkastuksista on siirretty suuhygienisteille. Vapautunut hammaslääkärin työpanos on voitu käyttää ongelmatapausten selvittelyyn ja mm. laitosvanhusten hampaiden hoitoon, mikä on monessa kunnassa jäänyt täysin retuperälle. Projektin aikana pyritään myös lisäämään terveyskeskuslääkärien valmiuksia lähettää potilaita hammashoitoon, kun siihen on terveydellisiä syitä.

Eeva Widström, Ulla Mattelmäki

Kuntaerotutkimuksella selvitetään eroja lasten ja nuorten hyvinvoinnissa

Kuntien välisiä eroja lasten ja nuorten hyvinvoinnissa ja terveydessä ryhdytään tutkimaan ns. Kuntaerotutkimuksella.

Suvi Sariola

Kotona selviytymistä voi edistää yksinkertaisin keinoin: Heikosti näkeviä vanhuksia voidaan huomattavasti auttaa apuvälineillä

Kolme viidestä sotaveteraanista, joka ei kyennyt lukemaan sanomalehteä kuntoutukseen tullessaan, pystyi siihen apuvälineiden ja ohjauksen avulla kuntoutuksesta lähtiessään. Näkövammaisten Keskusliiton tutkimus osoitti, että vanhusten näkökyvystä riippuvaista toimintakykyä voidaan parantaa merkittävästi oikein valituilla apuvälineillä ja niiden käytön ohjauksella.

Suvi Sariola

Akuutin intermittoivan porfyrian molekyyligenetiikka Suomessa

Porfyriat ovat ryhmä perinnöllisiä sairauksia ja ne johtuvat häiriöstä hemin biosynteesissä, jossa on kahdeksan eri entsyymiä. Suomen yleisin porfyria on akuutti intermittoiva porfyria (AIP), joka johtuu hemin biosynteesiketjun kolmannen entsyymin porfobilinogeenideaminaasin (PBGD) osittaisesta puutteesta. Tauti periytyy autosomissa vallitsevasti, ja Suomessa on 40 perusteellisesti tutkittua AIP-sukua, joissa on yhteensä noin 200 potilasta.

Sami Mustajoki

Enterovirusinfektioiden merkitystä tyypin 1 (nuoruustyypin) diabeteksen patogeneesissä

Tutkimuksessa selvitettiin enterovirusinfektioiden merkitystä tyypin 1 (nuoruustyypin) diabeteksen patogeneesissä. Enterovirusinfektioiden esiintyvyyttä tutkittiin laajoissa suomalaisissa seurantatutkimuksissa (mm. Lasten Diabetes Suomessa (DiMe) -tutkimuksessa ja Diabeteksen Ennustaminen ja Ehkäisy (DIPP) -tutkimuksessa analysoimalla seurannan aikana diabetekseen sairastuneiden ja terveiden verrokkilasten seeruminäytteitä enterovirusvasta-ainetesteillä ja enteroviruksen perimäaineksen monistamiseen perustuvalla RT-PCR-testillä. Enterovirusten 2C-proteiinin ja haiman saarekesolujen välisen immunologisen ristireaktion mahdollisuutta selvitettiin tutkimalla ristireagoivien vasta-aineiden esiintyvyyttä diabetekseen sairastuneilla ja terveillä lapsilla. Enterovirusinfektioiden esiintyvyyden ja nuoruustyypin diabeteksen ilmaantuvuuden välistä yhteyttä arvioitiin suomalaisessa ja liettualaisessa koululaisväestössä. Lisäksi tutkimuksen yhteydessä parannettiin enterovirusdiagnostiikan herkkyyttä ja tarkkuutta kehittämällä RT-PCR-monistustuotteet tunnistava hybridisaatiomenetelmä.

Maria Lönnrot

Dopamiinitransportterin säätely skitsofreniassa

Jo 1960-luvun lopulta lähtien on skitsofreniaan ajateltu liittyvän aivojen dopaminergisen järjestelmän suhteellinen yliaktiivisuus, jota neuroleptiryhmän lääkkeet salpaavaat. Nykyaikaisilla lääketieteellisillä kuvantamismenetelmillä on voitu osoittaa kyseessä olevan nimenomaan dopaminergisen järjestelmän presynaptisten neuronien tehostuneesta kyvystä tuottaa ja vapauttaa dopamiinia tyvitumakkeissa (nucleus caudatus ja putamen). Ei kuitenkaan ole tiedetty, onko ilmiön taustalla dopaminergisten neuronien lisääntynyt aktiivisuus vai skitsofrenian taustalla mahdollisesti vaikuttavaan keskushermoston kehityshäiriöön liittyvä poikkeuksellisen korkea hermotustiheys. Dopamiinitransportteri (DAT) on dopaminergisten neuronien hermopäätteissä sijaitseva, dopamiinin takaisinotosta huolehtiva kuljetusproteiini, jonka pitoisuuden tiedetään korreloivan varsin hyvin hermonpäätteiden tiheyteen esimerkiksi Parkinsonin taudissa. Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli siten kehittää mahdollisimman hyvä merkkiaine DAT:n tutkimiseen sairauden eri vaiheissa olevilla skitsofreniapotilailla positroniemissiotomografiaa (PET) hyväksikäyttäen.

Aki Laakso

Tutkimus CYP3A4-estäjien vaikutuksista anestesiologisten lääkeaineiden metaboliaan

Kliinisessä käytössä olevista lääkeaineista yli puolet metaboloituu sytokromi P450 3A4-entsyymin (CYP3A4) vaikutuksesta. Anestesiologiassa CYP3A4:n metaboloimia lääkkeitä ovat mm. opiaatit alfentaniili, sufentaniili ja fentanyyli, bentsodiatsepiini midatsolaami sekä amidipuudutteet lidokaiini ja ropivakaiini. Yleisimmin Suomessa käytetty pitkävaikutteinen puudute bupivakaiini on rakenteellisesti läheistä sukua ropivakaiinille ja tästä syystä CYP3A4:n oletetaan osallistuvan myös bupivakaiinin metaboliaan. Monet yleisesti käytetyt lääkeaineet, kuten atsoliryhmän sienilääkkeet, tietyt makrolidiantibiootit sekä HIV-proteaasi-inhibiittorit, estävät CYP3A4:n toimintaa ja voivat yhteiskäytössä CYP3A4:n metaboloimien lääkkeiden kanssa aiheuttaa vaarallisia yhteisvaikutuksia.

Vilja Palkama

Vuosituhannen tilinpäätös

Arvostetun lääketieteen lehden toimituksen näköalapaikalta on luotu katse päättyneeseen vuosituhanteen ja valittu kliiniseen lääketieteeseen eniten vaikuttaneet tapahtumat. Listassa on 11 otsikkoa, jotka kaikki kuvaavat pikemminkin kehitysketjuja kuin yksittäisiä keksintöjä. Vanhimpia noteerattuja tapahtumia ovat arabialaisten numeroiden ja matematiikan käyttöönotto 1202, Vesaliuksen anatomia 1543 ja van Leeuwenhoekin mikroskooppi 1600-luvulta. Valtaosa edistyksestä osuu kuitenkin 1900-luvulle.

Heikki Arvilommi

Sokeria ja tutti pikkuvauvan kivun lievitykseen

Vastasyntyneiltä otetaan usein verinäytteitä. Näissä tilanteissa, samoin kuin muiden toimenpiteiden yhteydessä, kivun lievitys olisi toivottavaa, sillä kivuliaisuus saattaa johtaa lapsen hapetuksen tai verenkierron poikkeavuuteen tai kallonsisäisen paineen nousuun. Tehostetussa hoidossa olevien vastasyntyneiden kipua hoidetaan usein suoneen annettavilla kipulääkkäillä. Mutta miten lievittää sellaisten vähemmän sairaiden lasten kipua, joilla ei ennestään ole avointa suoniyhteyttä?

Per Ashorn