Krooninen kipu jättää jäljet aivoihin

Akuutti kipu toimii terveellä ihmisellä elämää ylläpitävänä varoitussignaalina, joka syntyy vahingollisen ärsykkeen vaikutuksesta. Muuttuessaan krooniseksi kipu menettää normaalin varoitusfunktionsa eikä enää edistä selviytymistä. Kaikentyyppisessä kroonisessa kivussa keskushermoston mekanismit osallistuvat kivun kehittymiseen, säätelyyn ja ylläpitoon. Toistaiseksi näitä mekanismeja on ymmärretty huonosti, joten kroonisen kivun tehokas hoito on vaikeaa.

Nuutti Vartiainen

Kaulavaltimoahtauma vaikuttaa kognitiiviseen suoriutumiseen

Kaulavaltimoiden ateroskleroottinen ahtautuminen on tärkeä aivohalvauksen syy, mutta valtaosa ahtaumista ei aiheuta halvausta. Syyt, jotka tekevät kaulavaltimoplakista vaarallisen, tunnetaan puutteellisesti, samoin kuin mahdolliset muut vaikutukset, joita tiukalla ahtaumalla voi aivojen kannalta olla. Tässä väitöskirjatutkimuksessa tarkastellaan aivojen perfuusiota eli mikroverenkiertoa, solutason diffuusiota ja kognitiivista suoriutumista potilailla, joiden tiukka kaulavaltimoahtauma poistettiin leikkauksella. Tutkimuksessa verrattiin oireisten ja oireettomien löydöksiä, ja potilaiden diffuusio- ja kognitiolöydöksiä verrattiin terveiden henkilöiden arvoihin.

Lauri Soinne

Polymyosiitti ja dermatomyosiitti Suomessa

Väitöskirjatutkimuksessa koottiin sairaaloiden poistoilmoitusrekisteristä Suomessa vuosina 1969-85 polymyosiittiin (PM) ja dermatomyosiittiin (DM) sairastuneet ja tutkittiin näiden potilaiden kuolleisuus, kuolemansyyt, syöpäriski ja ennusteeseen liittyvät riskitekijät. Syöpärekisterin ja Tilastokeskuksen väestörekisterin tietoja käytettiin syöpätapausten esiintyvyyden ja kuolemansyiden selvittämiseksi. Myosiittia sairastavien määrä suomalaisissa osatutkimuksissa oli 311-316 ja polymyosiittipotilaiden määrä enimmillään 176 ja dermatomyosiittipotilaiden 72.

Antti Airio

Geneettiset polymorfismit ja sähköhoidon vaste masennuspotilailla

Osa masennustiloista on vaikeasti hoidettavia. Kun masennustila pitkittyy eikä hoitovastetta saavuteta toisellakaan masennuslääkehoidolla, vaikka lääkettä on käytetty riittävällä annoksella riittävän pitkän aikaa, puhutaan hoitoresistentistä masennuksesta. Hoitoresistentti masennus voi kroonistua ja kapeuttaa elämänpiiriä, jolloin sen parantaminen vaikeutuu.

Kaija Huuhka

Säätelijä-T-solujen kehitys

Immuunipuolustuksessa keskeiset T-solut kehittyvät kateenkorvassa. Kehityksen aikana sellaiset solut, jotka tunnistavat omia antigeeneja liian voimakkaasti, tuhotaan. Tätä kutsutaan immunologiseksi toleranssiksi. Virheellisten, autoreaktiivisten T-solujen poistamista tehostaa AIRE-geeni (autoimmune regulator). Autoreaktiivisia soluja saattaa kuitenkin päästä elimistöön, jolloin ne voivat aiheuttaa autoimmuunitauteja. T-solujen toimintaa omaa elimistöä vastaan voivat estää säätelijä-T-solut (Treg-solut). Tämä väitöskirjatutkimus selvittää Treg-solujen kehitystä ihmisessä.

Heli Tuovinen

Pikkulapsen vakava hengenahdistus on usein merkki alkavasta astmasta

Jopa kolmannes kaikista pikkulapsista kärsii hengitystieinfektion aikaisesta hengenahdistuksesta ensimmäisinä elinvuosinaan. Pikkulapsilla on pienet hengitystiet, jotka hengitystieinfektion aikana tukkeutuvat helposti, mikä aiheuttaa uloshengitysvaikeutta eli vinkunaa. Suurimmalla osalla näistä lapsista oireet häviävät kasvun myötä, mutta osalla heistä oireilu jatkuu läpi lapsuusiän ja osa sairastuu astmaan.

Mari Hyvärinen

Kuumelääke laskee rokotusvastetta

Rokotuksen yhteydessä ennaltaehkäisevästi annettu parasetamoli heikentää immuunivastetta rokotteelle eli periaatteessa heikentää tautisuojaa, todettiin Tsekissä tehdyssä tutkimuksessa.

Heikki Arvilommi

Tikagrelori - uusin klopidogreelin kilpailija

Klopidogreelille näyttää olevan tulossa kilpailijoita, joiden avulla lääkehoitoa voidaan ongelmatapauksissa toteuttaa nykyistä yksilöllisemmin. Uusin tulokas on tikagrelori.

Juhani Airaksinen

Parkinsonin taudin etenemiseen voidaan vaikuttaa

Tuoreen ADAGIO-tutkimuksen mukaan rasagiliinilla on oirelievityksen ohella Parkinsonin taudin kulkua muuntava vaikutus. Varhain aloitettu rasagiliinihoito hidastaa tutkimuksen mukaan Parkinsonin taudin etenemistä. Kyseessä on ensimmäinen laaja, Parkinson-potilailla tehty monikeskustutkimus, joka osoittaa, että Parkinsonin taudin etenemiseen voidaan vaikuttaa.

Jaana Suhonen

Kuinka suhtautua vanhusten subkliiniseen hypertyreoosiin?

Vanhusten lievä subkliininen hypertyreoosi etenee harvoin varsinaiseksi hypertyreoosiksi.

Camilla Schalin-Jäntti

Väärä diagnoosi yleisin potilasvahingon syy
Lasten säärimurtumat tarkastelussa

Säärimurtuma on tavallisin kasvuikäisten alaraajamurtuma ja kolmanneksi yleisin pitkien luiden murtumista. Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää, kuinka paljon ja minkälaisia potilasvahinkoja näiden murtumien hoidossa tapahtuu ja arvioida, miten vahinkoja voitaisiin jatkossa välttää sekä hoidon laatua kehittää.

Sauli Palmu, Reijo Paukku, Mervi K. Mäyränpää, Jari Peltonen, Yrjänä Nietosvaara

Lasten rinovirusinfektiot

- Rinovirusinfektioita esiintyy ympäri vuoden, mutta eniten syksyllä ja keväällä. Lukuisat eri rinovirustyypit kiertävät samanaikaisesti.

Ville Peltola

Akuutin rintakipupotilaan kliininen tutkiminen

- Jokaisen akuutin rintakipupotilaan tutkimisen lähtökohta on potilaalta, saattajilta tai omaisilta saatu anamneesi ja välittömän hoidon tarpeen nopea tunnistaminen yksinkertaisten perustutkimusten avulla.

Raimo Kettunen, Taisto Talvensaari

Onko tietokone vastaanoton aikavaras?

Tietokoneesta on tullut lääkärille välttämätön työkalu. Sen katsotaan kuitenkin vievän kohtuuttoman paljon aikaa. Tutkimuksessa mitattiin, kuinka suuri osa potilaalle varatusta ajasta menee tietokoneen käyttöön.

Ilkka Winblad, Hannele Hyppönen, Sinikka Salo, Katariina Reinikainen, Jarmo Reponen

Työyhteisön sosiaalinen pääoma edistää terveyttä

Sosiaalisella pääomalla tarkoitetaan luottamusta, yhteisiä arvoja ja normeja sekä verkostoja, jotka edistävät yhteistyötä. Vaikka työssä käyvät viettävät merkittävän osan valveillaoloajastaan työyhteisössä, siellä kertyvää sosiaalista pääomaa on toistaiseksi tutkittu vähän. Tämän väitöskirjatyön tavoitteena oli selvittää työyhteisön sosiaalisen pääoman ja koetun terveyden sekä masennuksen yhteyttä. Aineisto koostui Työterveyslaitoksen Kuntasektorin henkilöstön seurantatutkimuksesta, johon osallistui yli 35 000 kunta-alan työntekijää. He vastasivat kahdesti kyselyihin työyhteisön sosiaalisesta pääomasta ja terveydestä vuosien 2000 ja 2004 välillä.

Tuula Oksanen

Siklosporiinin farmakokinetiikka munuaisensiirron saaneilla lapsilla

Siklosporiini on keskeinen hyljinnänestolääke lasten elinsiirtojen jälkeisessä hoidossa. Lääkityksen suurin ongelma on siklosporiinin kapea terapeuttinen leveys. Erityisesti munuaistoksisuuden vuoksi suuria siklosporiinipitoisuuksia elimistössä olisi vältettävä, mutta samalla immunosuppression takaamiseksi on huolehdittava, että annos on riittävä. Sopivan annoksen löytämistä vaikeuttaa huomattavasti siklosporiinin vaihteleva imeytyminen ja metabolia. Tässä väitöskirjassa pyrittiin tuottamaan uutta tietoa tekijöistä, jotka lapsilla vaikuttavat siklosporiinin imeytymiseen, jakautumiseen elimistössä ja erittymiseen, sekä selvittämään, miten annostusta voitaisiin lapsilla optimoida.

Samuel Fanta

Uusia menetelmiä aivokasvaimien magneettikuvaukseen

Suuri osa aivoista lähtöisin olevista kasvaimista voidaan hoitaa leikkauksella. Tavoitteena leikkauksessa on poistaa niin paljon kasvainkudosta kuin mahdollista vaurioittamatta tervettä aivokudosta ja toiminnallisia aivokeskuksia. Jos esimerkiksi raajojen liikkeestä huolehtiva aivojen osa vaurioituu, voi seurauksena olla halvaus.

Salla-Maarit Kokkonen

Alaraajalaskimoiden vajaatoiminnan hoitomenetelmiä

Alaraajojen laskimoiden vajaatoiminta on tavallisimpia sairauksia länsimaissa: sen esiintyvyys aikuisväestössä on keskimäärin 30-40 % ja lieviä muutoksia voidaan todeta jopa 80 %:lla. Sairauden tärkein piirre on laskimoiden takaisinvirtaus, joka johtuu pinnallisten laskimoiden seinämän laajentumisesta ilman osoitettavaa syytä tai aiemman syvän laskimotukoksen aiheuttamasta syvien laskimoläppien vauriosta (posttromboottinen oireyhtymä). Laskimoiden takaisinvirtaus johtaa ajan myötä laskimopaineen kohoamiseen, joka pitkään jatkuessaan saattaa aiheuttaa laskimon laajentumia eli suonikohjuja, turvotusta, kipua sekä säären ja nilkan alueen ihomuutoksia, kuten laskimoperäisen säärihaavan.

Annamari Oinonen

B-solujen reseptorivälitteinen apoptoosi

Ohjelmoituneeseen solukuolemaan eli apoptoosiin johtavien solunsisäisten signalointiteiden tutkimus on tärkeää, koska tietoa voidaan tulevaisuudessa käyttää esimerkiksi uusien syöpälääkkeiden kehittelyyn. Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin reseptorivälitteisen apoptoosin solunsisäisiä mekanismeja follikulaarilymfoomasoluissa.

Jonna Eeva

Vakava päävamma johtaa usein epilepsiaan

Posttraumaattinen epilepsia on yleinen komplikaatio päähän kohdistuneen vamman jälkeen. Mitä vakavampi vamma on, sitä suurempi on epilepsiaan sairastumisen riski. Noin 39-57 % päävammapotilaista saa epilepsian myöhemmällä iällä. Kohtaukset alkavat yleensä viikkojen tai vuosien kuluttua päänvamman jälkeen. Mekanismit, jotka johtavat epilepsian syntyyn, ovat kuitenkin huonosti tunnettuja.

Irina Kharatishvili