Laparoskooppisen ja avoimen leikkauksen vertailu nivustyräleikkauksessa, appendektomiassa sekä ruokatorven refluksitaudin kirurgiassa

Laparoskooppinen sappileikkaus on viimeisten viiden vuoden aikana lähes täysin korvannut avoimen leikkauksen parantuneiden leikkaustulosten ja kustannustehokkuutensa vuoksi. Tämä on johtanut siihen, että myös useita muita yleiskirurgisia tähystysleikkausmenetelmiä on otettu käyttöön perinteisten avoleikkausten rinnalla. Terveydenhuollon resurssien niukentuessa on tärkeää selvittää yleisimpien tähystysleikkausten hyödyt, haitat sekä kustannukset, jotta pystytään valitsemaan potilaan kannalta paras ja kustannustehokkain hoito.

Timo-Jaakko Heikkinen

Lyhyesti: ICSI ja imeväisten henkinen kehitys

Isästä johtuvaa lapsettomuutta voidaan joskus hoitaa ruiskuttamalla siittiö pipetillä munasolun sisään (ICSI = intracytoplasmic sperm injection). Mutta millaisia lapsia syntyy siittiöistä, jotka eivät omin avuin kykene munasolua valloittamaan? Englantilaiset tutkivat 123 ICSI-lapsen ja 123:n luonnollisessa hedelmöityksessä alkunsa saaneen lapsen henkistä kehitystä (Griffith Scales of Mental Development). Puolentoista vuoden iässä ICSI-lasten ja verrokkien kehityksessä ei ollut eroja. Synnynnäisiä epämuodostumia oli kummassakin ryhmässä tavanomainen määrä, joskin lieviä poikkeavuuksia oli ICSI-lasten ryhmässä muutama enemmän. ICSI-lapsilla menee siis hyvin.

Per Ashorn

Lyhyesti: Kannattaako maahanmuuttajilta etsiä parasiitteja?

Koska kehitysmaissa asuvilla on loistauteja useammin kuin teollisuusmaiden asukkailla, on esitetty kysymys, pitäisikö rikkaampiin maihin muuttavilta aktiivisesti etsiä loisia. Amerikkalaiset tekivät kustannus-hyötyanalyysin kolmesta eri vaihtoehdosta: ei seulontaa ennen oireita, kaikkien hoito viiden päivän albendatsolikuurilla sekä kaikkien seulonta ja todettujen kantajien hoito. Hyöty arvioitiin dollareita, sairaalahoitoja ja DALYja käyttäen. Kaikkien hoito ilman seulontaa oli ylivoimaisesti paras vaihtoehto: se säästi sekä rahaa, sairaalahoitoja, DALYja että jopa kuolemia.

Per Ashorn

Lyhyesti: Cullenin oire

Cullenin oireesta on kyse, kun navan ympärille ilmaantuu ekkymoosi. Tämä puolestaan johtuu veren vuotamisesta ihon ja vatsakalvon välille. Cullenin oireen kuvattuja syitä ovat retroperitoneaalinen verenvuoto, pernaruptuura, rupturoitunut ektooppinen raskaus ja vuotava aortan aneurysma. Uutena syynä amerikkalaiskollega raportoi nyt maksaan metastasoituneen papillaarisen kilpirauhaskarsinooman, joka maksaperäisen verenvuodon vuoksi tihkutti ligamentum falciformiksen kautta verta navanalaiseen ihoon.

Robert Paul

Lyhyesti: Campylobacter jejuni sekvensoitu

Kampylobakteeri on ensimmäinen sekvensoitu ruokavälitteinen patogeeni. Urakasta vastasivat englantilaisen Sanger Centerin tutkijat. Lukuisien herkästi mutatoituvien alueiden avulla bakteeri pystyy muuntelemaan antigeenejaan ja huijaamaan immuunisysteemiä. Sukulaisestaan helikobakteerista poiketen kampylobakteeri näyttää erityisen hyvin varustautuneelta selviytymään erilaisissa olosuhteissa. Yllättävää kyllä, suolistoon vaikuttavien toksiinien geenejä ei bakteerin perimästä löytynyt. Genomi osoittaa bakteerin kykenevän syntetisoimaan sialyloituneita proteiineja, jotka ristireagoivat immunologisesti hermokudoksen gangliosidien kanssa. Ristireaktiot selittänevät Guillain-Barrén oireyhtymän kehittymisen kampylobakteeri-infektion jälkeen.

Matti Viljanen

Nenästeroidi vai antihistamiini allergiseen nuhaan?

Australialaiskollegat ovat tarttuneet todella tärkeään kysymykseen: kumpi on parempi allergiseen nuhaan, steroidinenäsuihke vai suun kautta otettava antihistamiini? He käyttivät vastauksen hakemiseen kaikki satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset vuosien 1966 ja 1997 väliltä, ja rysään tarttui 16 tutkimusta, joissa oli yhteensä 2 267 potilasta. Eri tutkimuksissa oli käytetty steroidina mm. beklometasonia (6 tutkimusta), flutikasonia (4) tai budesonidia ja antihistamiinina (jo manalle mennyttä) terfenadiinia (7), astemitsolia (4) tai loratidiinia (3). Oli selvästikin meta-analyysin paikka.

Robert Paul

Lisääkö ikä keuhkoputkiston ärtyvyyttä?

Lisääntynyt bronkiaalinen reaktiviteetti on tyypillinen, joskaan ei ainutlaatuinen piirre astmassa. Manchesterissa tutkittiin, lisääkö ikä tätä keuhkoputkiston herkkyyttä reagoida metakoliiniin.

Hannu Puolijoki

Lyhyistä tsidovudiinikuureista apua kehitysmaiden lasten HIV-ongelmaan?

Noin kaksi kolmasosaa äidistä lapseen tapahtuvista HIV-tartunnoista voidaan teollisuusmaissa estää tsidovudiinilääkityksellä, mikäli lääkettä annetaan äideille 14.-34. raskausviikosta lähtien ja syntyneille lapsille kuuden viikon ajan. Lääkityksen pitkä kesto nostaa kuitenkin hinnan niin korkeaksi, ettei vastaava hoito käytännössä ole kehitysmaissa mahdollista. Lancetissa julkaistiin kolme satunnaistettua, lumekontrolloitua tutkimusta lyhyemmän tsidovudiinikuurin tehosta perinataalisen HIV-tartunnan ehkäisyssä.

Per Ashorn

Dendriittisolut - immuunijärjestelmän työnjohtajat

Dendriittisolut ovat sijoittuneena immuunijärjestelmän uloimpiin vartioasemiin esimerkiksi ihossa (Langerhansin solut) ja limakalvossa. Ne pyydystävät elimistöön tunkeutuvia antigeeneja, kuljettavat ne lähimpiin imusolmukkeisiin ja tarjoilevat ne siellä sopivasti prosessoituina T-soluille. Kohdattuaan antigeenia tarjoilevan dendriittisolun, naiivi T-solu aktivoituu joko Th1- tai Th2-soluksi. Th1-solut huolehtivat solunsisäisten parasiittien tuhoamisesta, Th2-solut taas avustavat vasta-ainetuotantoa. Oikea tasapaino Th1- ja Th2-vasteiden väillä on oleellinen tekijä yksilön terveyden kannalta. Yliaktiivinen Th1-immuniteetti voi johtaa erilaisiin autoimmuunitauteihin, liiallisesta Th2-aktiivisuudesta taas voi seurata allergioita.

Matti Viljanen

Nuorten naisten migreeni ja aivohalvaus

Iskeemisen aivohalvauksen riski on suurentunut migreeniä potevilla miehillä ja premenopaussi-ikäisillä naisilla. Brittivetoisessa monikeskustutkimuksessa selvitettiin, miten asian laita on nuorilla naisilla (ikä 20-44 vuotta).

Robert Paul

Lääkäreiden ja hoitajien käsityksiä lasten postoperatiivisen kivun hoidosta

Toimenpiteen jälkeen annetaan varsinkin lapsipotilaille yleensä liian vähän kipulääkettä. Kipukokemus voi heijastua myöhempänä luottamuspulana sekä lääkkeisiin että hoitaviin henkilöihin. Lapsen saama etukäteistieto toimenpiteestä sekä hoitohenkilöstön asennoituminen kipuun ja sen hoitoon vaikuttavat kivun lievityksen onnistumiseen. Kuopion yliopistollisen sairaalan kyselytutkimuksessa selvitettiin hoitohenkilöstön asenteita ja hoitokäytäntöjä lasten kokemaan kipuun korva-, nenä- ja kurkkutautien toimenpiteiden jälkeen. Lähes kaikki vastaajat pitivät kipulääkitystä toimenpiteen jälkeen tarpeellisena ja vain lievää kivun kokemista sallittuna ilman lääkitystä. Kivun lievitykseen he suosittivat ibuprofeenia.

Kirsi Pesonen, Hannu Kokki, Riitta Ahonen

Lapsen kipu pitää hoitaa

Pieni lapsi ei osaa ilmaista eikä paikallistaa kokemaansa kipua. Tarvitaan ulkopuolinen tarkkailija, joka arvioi lapsen ilmeestä ja käyttäytymisestä kivun voimakkuuden ja lääkityksen tarpeen. Vanhempia neuvotaan lääkitsemään lasta, jos he itsekin käyttäisivät vastaavassa kivussa lääkettä. Kun on kyse isommista lapsista, kysytään heiltä itseltään kivun voimakkuudesta ja lääkityksen tarpeesta. Korvakivusta kärsivä lapsi tarvitsee riittävästi kipulääkettä ja toimenpiteestä, esim. kitarisaleikkauksesta johtuva kipu pitää aina hoitaa. Kipulääkitys voi epäonnistua, jos vanhemmat pelkäävät liiaksi sen haittavaikutuksia ja lääkeriippuvuuden syntymistä, jolloin lääkettä annetaan vasta viimeisenä keinona ja silloinkin liian vähän. Nykyään on saatavilla tehokkaita ja turvallisia kipulääkkeitä, joiden avulla pienen potilaan oloa voidaan helpottaa huomattavasti ilman pelkoa haitoista.

Hannu Kokki, Elina Nikanne

Gastroenterologisen syövän seuranta leikkaushoidon jälkeen

Gastroenterologisen syövän onnistuneen leikkaushoidon jälkeisestä seurannasta ei ole kovin paljon tutkimuksia, mutta eloonjäämislukujen valossa potilaan säännönmukaisesta seurannasta ei ole hyötyä muutoin kuin kolorektaalisyövässä, jossa osa potilaista voidaan hoitaa kuratiivisesti myös syövän uusiuduttua. Invasiiviset seurantatutkimukset ovat yleensä kalliita ja hyödyttömiä. Perusverenkuva, ulosteen verianalyysi ja karsinoembryonaalisen antigeenin mittaus ovat riittäviä kolorektaalisyövän seurannassa. Toisaalta potilas kokee seurannan turvalliseksi ja mielekkääksi. Erikoissairaanhoidon sijasta seurannan voi hyvin järjestää myös perusterveydenhuollossa, josta potilas sitten lähetetään kliinisten löydösten ja oireiden perusteella jatkotutkimuksiin ja palliatiivisiin toimenpiteisiin.

Esko Alhava

Kiusaamisen havaitseminen

Koulukiusaamisen osakseen saaman huomion ja ilmiöstä käytävän keskustelun voisi olettaa edistävän sen havaitsemista. On jopa esitetty, että kiusaamisesta puhuminen aiheuttaisi sen ylihavaitsemista, toisin sanoen kiusaamisen havaitsemista sielläkin, missä sitä ei ole. Systemaattisen, toistuvan kiusaamisen kohteeksi joutuu ala-asteen oppilaista noin kymmenen prosenttia, ylä-asteella kiusattujen määrä on lähes puolta vähäisempi. Sen sijaan kiusaajien määrä on sama sekä ala- että yläasteella; heitä on 7-9 %.

Christina Salmivalli

MBD-oireyhtymä - pohjoismaisen asiantuntijatyöryhmän mietintö

Ongelma-alueesta, johon kuuluvat tarkkaavaisuushäiriö, ylivilkkaus ja impulssikontrollin puuttuminen, käytetään kansainvälisessä kirjallisuudessa nykyään nimitystä attention deficit/hyperactivity disorder (ADHD). Suomessa on kuitenkin edelleen käytössä myös kirjainyhdistelmä MBD, minimal brain dysfunction, jolla tarkoitetaan osittain samaa. MBD ei kuitenkaan enää ole virallisessa ICD-10-tautiluokituksessa. Ruotsissa on puolestaan siirrytty käyttämään termiä deficits in attention, motor control and perception (DAMP). Pohjoismainen työryhmä on tuoreessa mietinnössään selvitellyt termien merkityksiä ja oireyhtymän diagnostiikkaa.

Katarina Michelsson, Marit Korkman, Merja-Maaria Turunen, Marie-Louise Tapper

Värinäkövikojen seulonta

Uusiseelantilainen terveydenhuollon menetelmien arviointiyksikkö on tuottanut värinäkövikojen seulontaa käsittelevän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen. Sen valintakriteerien perusteella tarkempaan tarkasteluun otettiin runsaat 400 tieteellistä artikkelia. Artikkelien perusteella katsauksen tekijät päätyivät seuraaviin päätelmiin, joihin he kehottavat kuitenkin suhtautumaan varauksella alkuperäistutkimusten puutteiden vuoksi.

Risto P. Roine

Suomalainen asiantuntijakommentti

Suomessa todennäköisesti suurin osa synnynnäisesti puna-vihervärinäkövikaisista pojista tietää koulun päättyessä viastaan, sillä kouluterveydenhuollon ohjeiden mukaisesti kouluterveydenhoitajat seulovat yleensä yläasteen aikana kaikki oppilaansa ennen ammatinvalinnanohjauksen oppitunteja (1). Kustannusvaikutuksia tästä seulonnasta ei näin ollen tule erikseen, koska se on liitetty kouluterveydenhoitajien työhön.

Maija Mäntyjärvi

Odotusajat erikoissairaanhoitoon ennen valtionosuusuudistusta ja sen jälkeen

Selvitimme tutkimuksessamme Kuopion ja Oulun yliopistollisten sairaaloiden vastuualueiden kaikkien terveyskeskuslääkärien vastaanottokäynnit, kotikäynnit sekä lähetteet alue-, keskus- ja yliopistollisiin sairaaloihin ennen vuoden 1993 alussa voimaan tullutta valtionosuusuudistusta ja sen jälkeen (30.11.-6.12.1992 ja 28.11.-4.12.94). Erikoissairaanhoidon odotusajat tutkittiin sairaaloista terveyskeskuksiin lähetettyjen epikriisien perusteella 1 590 potilaan osalta. Keskimääräiset odotusajat erikoissairaanhoitoon pitenivät 38 vuorokaudesta 43 vuorokauteen. Tutkimuksen mukaan odotusajat erikoissairaanhoitoon ovat Suomessa kaksi kertaa niin pitkät kuin keskimääräiset odotusajat useimmissa Euroopan maissa.

Arto Vehviläinen, Esko Kumpusalo, Sirkka-Liisa Kivelä, Jorma K. Takala

Potilasvahinkolaki uudistuu

Toukokuun alussa voimaan tulevat potilasvahinkolain muutokset eivät muuta korvauskäytäntöä merkittävästi, mutta joitakin periaatteellisesti merkittäviä muutoksia on syytä huomata. Hoito- ja tutkimusvahingoissa siirrytään väistämättömän komplikaation kriteerin tulkinnasta terveydenhuollon kokeneen ammattihenkilön mittapuun tulkintaan. Tosin jo nykyinenkin laki on edellyttänyt lääketieteellisen asiantuntemuksen käyttöä, jonka varaan korvauskäytäntö on väistämättä muotoutunut. Infektiovahinkojen korvattavuus taas tulee perustumaan objektiiviseen siedettävyysharkintaan. Samankaltainen kriteeristö on sisällytetty kohtuusperusteisten vahinkojen määritelmään, joskin käytännössä sitä sovelletaan harvemmin. Infektiovahinkojen osalta on odotettavissa, että korvattavien potilasvahinkojen määrä pienenee vakavien infektiovahinkojen kustannuksella.

Salla Lötjönen

Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden merkinnät ovat yhdenmukaistumassa

Terveydenhuollossa hankintoja tekevillä yksiköillä ja laitevalmistajilla on usein ollut ongelmana laitteista ja tarvikkeista annettavia tietoja koskevien säädösten ja ohjeiden puutteellisuus ja tulkinnanvaraisuus. Yhdenmukaiset eurooppalaiset standardit pyrkivät vähentämään tätä ongelmaa ja saamaan merkinnät ymmärrettäviksi. Tarkoitus on, etteivät käyttöohjeiden ja graafisten symbolien tulkintavaikeudet aiheuta turhaa riskiä potilaille monikielisyydelle rakentuvassa hoitoympäristössä.

Päivi Kaartamo