Aivohalvaus, diabetes ja alkoholinkäyttö eivät lisää amyloidikertymiä

Arvioiden mukaan vuonna 2030 Suomessa on 128 000 dementiaa sairastavaa, joista 60-75 %:lla on Alzheimerin tauti. Alzheimerin taudin perimmäinen syy on edelleen tuntematon. Amyloidin kertymistä ja sakkautumista aivoihin pidetään keskeisenä patologisena tapahtumana, joka johtaa hermosolujen kuolemaan Alzheimerin taudissa. Tämä väitöstutkimus osoitti, että Alzheimerin taudin riskitekijöinä pidetyt aivohalvaus, diabetes ja runsas alkoholin käyttö eivät kuitenkaan lisää Alzheimerin taudissa nähtäviä amyloidikertymiä aivoissa.

Leena Aho

Autonomisen hermoston toimintahäiriöt MS-taudissa ja näköhermon tulehduspotilailla

MS-tauti vaurioittaa autonomista hermostoa ja potilailla esiintyy mm. virtsarakon toimintahäiriöitä, silmän mustuaisen säätelyhäiriöitä, heikentynyttä hikoilua ja miehillä impotenssia. Aikaisemmissa tutkimuksissa on saatu viitteitä myös verenpaineen säätelyn ja sydämen sykkeen säätelyn häiriöistä. Näköhermon tulehduspotilaista suuri osa sairastuu myöhemmin MS-tautiin, ja tulehdus voi olla ensimmäinen oire MS-taudista. Näköhermon tulehduspotilailla on aikaisemmin todettu silmän mustuaisen säätelyn häiriöitä.

Anne Saari

Kuntoutuksen vaikuttavuutta pitää mitata luotettavasti

Hyvään kuntoutuskäytäntöön liittyy toiminnan arviointi ja tavoitteiden saavuttamisen mittaaminen luotettavilla menetelmillä. Kuntoutuskäytössä on mittareita, joiden erottelukyvystä ja toimivuudesta kuntoutuksen tavoitteiden toteutumisen seurannassa ei ole tutkittua tietoa. Elämänlaatu ja erityisesti terveyteen liittyvä elämänlaatu on yleistynyt kuntoutuksen vaikuttavuuden mittarina. Sen mittaamiseen on useita vaihtoehtoja.

Mika Pekkonen

Tuntoaivokuoren toiminta ja kehitys vastasyntyneillä ja CP-vammaisilla

Lääketieteellisen teknologian kehitys on vasta viime vuosina mahdollistanut lasten aivotoiminnan tarkan, objektiivisen tutkimuksen. Näin ollen esimerkiksi aistiärsykkeiden aivoprosessoinnista vastasyntyneillä tiedetään varsin vähän, samoin kuin monien aivotoimintojen kehittymisestä lapsen kasvaessa. Myös ymmärrys erilaisten aivovaurioiden vaikutuksesta kehittyviin aivoihin on puutteellista.

Päivi Nevalainen

Vanhuksen sekavuustilaa on vaikea hoitaa

Vanhuksen sekavuustilan satunnaistettuja, kontrolloituja hoitotutkimuksia on toistaiseksi tehty vain muutamia. Suomessa tehdyssä hoitotutkimuksessa on saatu toistaiseksi parhaita tuloksia: geriatrisella kokonaisvaltaisella arvioinnilla ja yksilöllisellä hoidolla delirium saatiin lyhenemään ja potilaiden elämänlaatu paranemaan. Kuitenkin vaikuttavuus koviin päätetapahtumiin, kuten kuolleisuuteen tai laitoksiin joutumisiin, jäi osoittamatta.

Kaisu Pitkälä

Lupaava sepsistutkimus keskeytettiin

Lupaavana pidetystä TAK-242-molekyylistä ei näytäkään olevan apua sepsiksen hillitsemiseen. Asiaa selvittänyt satunnaistettu, lumekontrolloitu ja kaksoissokkoutettu monikeskustutkimus keskeytettiin tulosten perusteella, kun vasta noin neljäsosa suunnitelluista potilaista oli rekrytoitu mukaan. Ensisijaisena tavoitteena oli selvittää TAK-242-molekyylin vaikutukset IL-6-tasoon ja toissijaisesti IL-6-tason laskun vaikutus 28 päivän kuolleisuuteen. Hypoteesina oli, että molekyyli laskee IL-6-tasoa ja siten parantaa kuolleisuutta, mutta näin ei tapahtunut.

Sanna Hoppu

Mikroskooppikuvia sepelvaltimon sisältä

Optinen koherenssitomografia (OCT) on tullut vauhdilla sepelvaltimon sisäiseen kuvantamiseen. Menetelmä antaa yhdellä alle 3 sekunnin vedolla histologisen tarkan (resoluutio 12-19 mikrometriä) kuvan kokonaisen sepelvaltimopäähaaran alueelta ulottuen noin 2 mm:n syvyyteen suonen sisäpinnalta. OCT on luotettavin menetelmä plakkirepeämien, suonen sisäisten trombien ja stenttiongelmien toteamiseen.

Juhani Airaksinen

Diabeetikoilla yhä suuri ylikuolleisuus muuhun väestöön verrattuna

Diabetesta sairastavien määrä lisääntyy Suomessa. Samanaikaisesti sekä koko väestön että diabeetikoiden kuolleisuus on jatkuvasti pienentynyt, mutta diabeetikoiden kuolleisuuden on aiemmissa tutkimuksissa todettu olevan suuri verrattuna muun väestöön kuolleisuuteen. Tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää diabeetikoiden kuolleisuudessa tapahtuneita muutoksia vuosina 1996-2007 ja tarkastella diabeetikoiden ylikuolleisuutta eri kuolinsyihin.

Erja Forssas, Reijo Sund, Kristiina Manderbacka, Martti Arffman, Pirjo Ilanne-Parikka, Ilmo Keskimäki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030