Kauanko istute kestää, haaste laatutyölle

Istutteita käytetään ihmisen elimistössä yhä enemmän ja niillä on huomattavia pitkäaikaisvaikutuksia. Vaikka istutteiden on tarkoitus kestää koko loppuiän, joudutaan niitä silti uusimaan. Istutteiden pitkäaikaisseurantaa suorittaa Lääkelaitoksen implanttirekisteri. Istutteiden tarkempaa seurantaa varten tulisi niitä asettavilla yksiköillä olla oma järjestelmä, joka tarvittaessa pystyy nopeasti reagoimaan laatupoikkeamiin tai niiden uhkiin. Säännöllinen seuranta on tarpeen, ettei istute pääse aiheuttamaan elimistössä vaikeasti korjattavia vahinkoja. Artikkelissa kerrotaan istuteseurannan perusteista ja sen ongelmista sekä esitellään menetelmiä, joilla työyksiköt voivat seurata ja parantaa työnsä laatua.

Timo Niinimäki, Markku Larmas

Runsaiden koulupoissaolojen yhteys mielenterveysongelmiin yläasteikäisillä nuorilla

Peruskouluikäiset ovat oppivelvollisia, ja heidän tulee koulupäivinä osallistua koulutyöhön. Monissa oppilaitoksissa peruskoulun jälkeen myös oppivelvollisuusiän ohittaneiden on oltava läsnä päivittäin, ellei heillä ole erityistä sovittua lupaa olla poissa. Runsaat poissaolot koulusta johtavat yleensä ongelmiin oppimäärän suorittamisessa. Toisaalta runsaat poissaolot saattavat liittyä lukuisiin erilaisiin terveydellisiin ja psykososiaalisiin ongelmiin, joiden hoitaminen on koulunkäynnin onnistumisen edellytys.

Riittakerttu Kaltiala-Heino, Pauli Poutanen, Nina Kilkku, Matti Rimpelä

Ravitsemuksellisesti täydennettyjen elintarvikkeiden käyttö ja sen taustatekijät suomalaisilla aikuisilla

Markkinoilla olevien täydennettyjen elintarvikkeiden valikoima on Suomen EU-jäsenyyden myötä laajentunut voimakkaasti. Elintarvikeviraston tilaaman selvityksen mukaan yhdeksän kymmenestä vastaajasta uskoi saavansa normaalista ruokavaliostaan riittävästi vitamiineja ja kivennäisaineita. Kuitenkin viidennes vastaajista käytti täydennettyjä elintarvikkeita tai ravintoainevalmisteita. Erityisesti B- ja C-vitamiineja, rautaa, magnesiumia ja kalsiumia arveltiin tarvittavan normaalin ruoan lisäksi erilaisista lisistä.

Susanna Raulio

Beeta-amyloidin osuus Alzheimerin taudin mallina käytettävien siirtogeenisten hiirten löydöksissä

20.3.2003 Kuopion yliopisto

Jun Wang

Porfyria variegatan molekyyligenetiikka Suomessa

22.3.2003 Helsingin yliopisto

Mikael von Und Zu Fraunberg

SCL-90 psykiatristen oireiden mittarina suomalaisessa väestössä

28.3.2003 Helsingin yliopisto

Matti Holi

Radiotaajuustermaalinen kudoskäsittely ylähengitystieoireistoissa

28.3.2003 Helsingin yliopisto

Leif Bäck

Psoriaasin molekyyligenetiikka

4.4.2003 Helsingin yliopisto

Kati Asumalahti

Lyhyesti: Vesirokko rokotuksesta huolimatta

Yhdysvalloissa on rokotettu vuodesta 1995 lähtien pikkulapsia vesirokkoa vastaan kerta-annoksella. Käytäntö osoitettiin aikanaan rokotteen tutkimuksissa hyväksi. Nyt todettiin päiväkodissa epidemia, jossa sekä taudin hoitopaikkaan tuonut lapsi että sen siellä saaneet lapset olivat rokotettuja. Rokotteen antama suoja oli vain 44 %, kun se alkuperäisissä tutkimuksissa oli ollut 70-100 %. Syynä voisi olla se, että rokotus ei syystä tai toisesta ole onnistunut tai sen antama suoja on hiipunut. Lehden kommenttipalstalla ehdotetaan harkittavaksi kahta annosta lapsillekin, kuten jo nyt yli 13-vuotiaille annetaan.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Työperäinen nuha altistaa astmalle

Kotimaiset kollegat Karjalainen ym. tutkivat työperäisten sairauksien ja Kelan erityiskorvattavuustilastojen avulla, onko työperäistä nuhaa sairastavilla (aineisto 1988-99; n = 3 637) myöhemmin enemmän astmaa kuin muita ammattitauteja sairastavilla (n = 31 457). Varsin järkeenkäypää on, että nuhaisilla astmaan sairastumisen riskisuhde oli 4,8 (95 %:n luottamusväli 4,3-5,4). Niillä, joiden nuha oli myös katsottu korvauksiin oikeuttavaksi ammattitaudiksi, riski oli suurempi 5,4. Suurin riski oli maanviljelijöillä ja puun kanssa askaroivilla (n. 7-kertainen). Tulokset antavat ajattelemisen aihetta mm. suojauksen suhteen.

Hannu Puolijoki

Inhaloitavat beeta-agonistit eivät lisää keuhkoahtaumapotilaiden sydäninfarkteja

Hiljattain (Am J Respir Crit Care Med 2000;161:827-30) todettiin, että lyhytvaikutteiset beeta-agonistit saattavat lisätä astma- ja keuhkoahtaumapotilaiden sydäninfaktin riskiä. Nyt asiaa selvitettiin lisää Kanadassa Saskatchewanin alueella keuhkoahtaumapotilailla, joilla oli nimenomaan suuri sydänsairauden riski.

Hannu Puolijoki

Raskaudenaikaisesta masennuslääkityksestä ei ole haittaa lapsen kehitykselle

Raskaana olevista naisista 10-16 % kärsii masennuksesta. Hoitamaton raskausajan masennus voi tutkimusten mukaan johtaa mm. ravitsemuksen ja muun itsestä huolehtimisen laiminlyöntiin, sikiön kasvun hidastumiseen, itsemurhayrityksiin ja synnytyskomplikaatioihin. Yleisen suosituksen mukaan raskauden aikana tulee pyrkiä välttämään lääkkeitä, joiden käyttö ei ole välttämätöntä. Tätä periaatetta on pitkälti noudatettu myös masennuslääkkeiden käytössä eikä mm. FDA ole hyväksynyt yhtään masennuslääkettä käytettäväksi raskauden aikana. Usein suositellaankin lääkityksen lopettamista ja masennuksesta kärsivän odottavan äidin hoitamista muilla keinoin, kuten psykoterapialla. Käytännössä tähän on harvoin mahdollisuutta ja vaikean masennuksen hoidossa lääkitys katsotaan yleisesti välttämättömäksi. Niinpä asianmukainen lääkehoito olisi paikallaan, ellei siitä olisi haittaa sikiölle. Tutkimustietoa siitä, mitä vaikutuksia äidin raskaudenaikaisesta masennuksen lääkehoidosta on syntyneen lapsen kehitykseen, on kipeästi kaivattu.

Raimo K.R. Salokangas

Emätin suun limakalvosiirrännäisestä

Synnynnäisen kehityshäiriön takia emätin puuttuu yhdeltä naiselta 4 000-10 000:sta. Sädehoito tai kirurgia aiheuttaa joskus saman ongelman. Synnynnäisen vagina-aplasian hoidoksi on kehitetty lukuisia kirurgisia menetelmiä. Mekaaninen venytyshoito tuottaa myös usein hyvän lopputuloksen.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Psykoosilääkkeet voivat altistaa rintasyövälle

Kaikki tehokkaat psykoosilääkkeet salpaavat dopamiinireseptoreja ja monet myös lisäävät prolaktiinin eritystä. Suurentuneeseen prolaktiinitasoon on eläinkokeissa liittynyt rintarauhasen pahanlaatuisia muutoksia. Amerikkalaisessa yli 100 000 naista käsittävässä rekisteritutkimuksessa dopamiinin toimintaa salpaavien psykoosilääkkeiden käyttö lisäsi rintasyövän vaaraa 16 % ja riski lisääntyi lääkeannoksen suuretessa. Suurimmat riskit liittyivät trifluoperatsiinin (30 %) ja tioridatsiinin (15 %) käyttöön. Sen sijaan haloperidoli ei lisännyt vaaraa merkitsevästi. Antidopaminergiset pahoinvointilääkkeet (proklooriperatsiini ja metoklopramidi) suurensivat riskiä 11 %. Vaikka tutkimuksessa antidopaminergisen lääkityksen käyttöön liittyi pieni rintasyöpäriskin lisäys, tutkijat korostavat, että tämän perusteella ei psykoosien hoitostrategiaa pidä muuttaa.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Katekoliamiinit kiihdyttävät katetrien infektoitumista

Katetriperäiset infektiot ovat merkittäviä ongelmia teho- ja pitkäaikaishoidossa. Bakteerit viihtyvät katetrin pinnalle tuottamassaan geelimäisessä biofilmissä. Amerikkalais-englantilainen tutkijaryhmä osoitti, että elatusaineeseen lisätyt noradrenaliini ja dobutamiini suurentavat Staphylococcus epidermidiksen polystyreeni- ja silikonipinnoille tuottaman biofilmin määrän jopa kaksinkertaiseksi kontrolleihin verrattuna. Vaikutus perustuu todennäköisesti siihen, että katekoliamiinit parantavat stafylokokin raudansaantia. Pitäisiköhän katetrit vaihtaa normaalia tiheämmin katekoliamiineja käytettäessä?

Matti Viljanen

Sairaalan sisäiset elvytykset OYS:ssa

Oulun yliopistollisen sairaalan sisäiset elvytykset analysoitiin ajalta 1994-1998. Tuona aikana käytössä ollut elvytyskaavake tarjosi vain muutaman Utsteinin-menetelmän vaatiman muuttujan, ja kaavakkeet olivat vaillinaisesti täytettyjä. Alkurytmi selvisi vain 43 % kaavakkeista. Defibrilloiduilla potilailla, joilla viive ensimmäiseen defibrillaatioon oli alle 4 minuuttia, spontaani verenkierto palautui 42 %:lla. Viiveen ollessa yli 8 minuuttia verenkierto palautui vain 10 %:lla. Eniten elvytyksiä tapahtui osastoilla, joissa elvytysvalmius oli heikoin.

Jarkko Huusko, Matti Martikainen, Juhani Valkama, Tero Ala-Kokko

Tehohoitopotilaan hengityslaitehoito

Hengityslaitehoito on tavallisin elintoimintojen tukihoito teho-osastoilla. Hengitysvajauksen hoitotulokset ovat parantuneet viime vuosina huomattavasti. Tärkein syy tähän on ollut mekaaniseen ventilaatioon liittyvän keuhkojen lisävaurioitumisen patofysiologian ymmärtäminen ja tämän tiedon pohjalta kehitettyjen keuhkoja säästävien ventilaatiostrategioiden käyttäminen. Hengityslaitehoitoon liittyvä keuhkovaurio saattaa olla keskeinen syy tehohoitopotilaiden merkittävimmän kuolinmekanismin, monielinvaurion, kehittymiseen.

Tero Varpula, Päivi Valta

TOS - nuoren ihmisen muistettava yläraajavaiva

Thoracic outlet -oireyhtymä, TOS, on vaihtelevasti koko yläraajaan, hartiaan, lapaseutuun ja kaulalle oireita aiheuttava kaulan hermoverisuonipunoksen pinnetila, jossa oireita vaikeuttavat erityisesti käden kohoasennot. Oireiden monimuotoisuuden vuoksi TOS:a on usein vaikea tunnistaa. Yläraajan puutuminen, särky, rasitusherkkyys ja voimattomuus varsinkin yläasennoissa viittaavat TOS:iin. Usein diagnoosi viivästyy vuosiakin. Myös vaikeasti oireilevissa tapauksissa hoito yleensä auttaa merkittävästi.

Martti Vastamäki

Miten pommi vahingoittaa?

Räjähdykset voivat aiheuttaa ihmiselle vammoja suoraan painevaikutuksen kautta sekä suuren liike-energian saavuttavien sinkoavien irtokappaleiden ja esimerkiksi sortuvien rakenteiden välityksellä. Vammojen laatu riippuu pitkälti etäisyydestä räjähdyspisteeseen. Paineaallon vauriovaikutus kohdistuu erityisesti ilmapitoisiin onteloihin kuten välikorvaan, nenän sivuonteloihin, keuhkoihin ja suolistoon. Myyrmannin pommiräjähdyksessä sai surmansa 7 ihmistä, jotka tiettävästi olivat räjähdyspisteen välittömässä läheisyydessä. Kauempana olleille yli 160 henkilölle on tullut eriasteisia paine- ja vierasesinevammoja.

Jukka Ylikoski, Roderik Mrena, Seppo Savolainen, Rauno Pääkkönen

Terveyskeskusten laadunhallinta - missä mennään?

Terveyskeskuksissa laadunhallinta ei ole aiempien tutkimusten mukaan ollut niin systemaattista kuin erikoissairaanhoidossa, kuntoutuksessa tai kehitysvammahuollossa. Tämän tutkimuksen mukaan kattava laadunhallintajärjestelmä oli ainoastaan 10 %:lla terveyskeskuksista. Ostopalveluilta vaadittiin harvoin laadunhallintajärjestelmää. Asukaspohjaltaan suurissa terveyskeskuksissa tilanne oli parempi kuin pienissä. Terveyskeskusten laadunhallinnan tilanne ei näyttänyt kovin hyvältä, vaikkakin laadunhallinnan kehittäminen vie pitkän ajan.

Ulla Saalasti-Koskinen, Maarit Outinen