Lyhytkestoinen painonhallintakurssi lihavien nuorten hoidossa

Lihaville nuorille ja toiselle heidän vanhemmistaan järjestettiin viikon pituinen painonhallintakurssi Kalliomaan Kaisankodin kuntoutus-laitoksessa. Kurssiin kuului viikon hoitojakso ja kaksi seurantaviikonloppua kahden ja kuuden kuukauden kuluttua. Nuoret opettelivat kurssilla uusia ruokatottumuksia, syömisen hallintaa ja liikunnan lisäämisen keinoja. Nuorten suhteellinen paino pieneni puolen vuoden aikana keskimäärin 12 prosenttiyksikköä. Puolet nuorista laihtui 10 prosentti-yksikköä tai enemmän. Lisäksi nuorten ja heidän vanhempiensa ruokavalion laatu parani kurssin aikana. Nuorille ja heidän vanhemmilleen suunnattu lyhytkestoinen painonhallinta- kurssi on yksi vaikea-asteisen lihavuuden hoitomahdollisuus.

Anna-Leena Korhonen, Outi Nuutinen, Raimo Lappalainen

Toteutuvatko ihmisoikeudet sosiaali- ja terveydenhuollossa?

Eduskunnan ihmisoikeus-työryhmä järjesti 19.3.98 keskustelutilaisuuden, jonka tarkoituksena oli pohtia ihmisoikeuksien toteutumista sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tilaisuuteen otti osaa edustajia kaikkiaan 48 järjestöstä, ja pääpuheenvuorot käyttivät eduskunnan apulais-oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio sekä tohtori Ilkka Taipale.

Ulla Toikkanen

Norjaan, Norjaan...

Norjan lääkäriliiton mukaan maassa on tätä nykyä täyttämättä 700-800 lääkärinvirkaa. Niinpä maahan on jo vuosia houkuteltu töihin suomalaisiakin lääkäreitä. Perinteisesti Norjan lääkäripulaa on lääkitty varsinkin Pohjois-Ruotsista, mutta nyt norjalaisten työvoimaviranomaisten värväyskampanjat ulottuvat jo Saksaan, Itävaltaan, jopa Ranskaan. Viranomaisten tavoitteena on värvätä maahan nimenomaan erikoislääkäreitä. Taustaltaan ulkomaalaisia lääkäreitä arvioidaan olevan Norjassa kymmenisen prosenttia, suurin osa Ruotsista, mutta monet myös Tanskasta ja Saksasta. Suomalaisia lääkäreitä Norjassa lienee tätä nykyä ainakin kuutisenkymmentä. Suomalaisilla lääkäreillä on keskieurooppalaisiin kollegoihin verrattuna kotikenttäetuna kouluruotsi, ellei peräti ruotsi äidinkielenä.

Suvi Sariola

Ennenaikaisen synnytyksen riskitekijät ja ennenaikaisina syntyneiden lasten ennuste

Ennenaikaisuuden esiintyvyyttä, riskitekijöitä ja niiden muutoksia tutkittiin kahdessa pohjoissuomalaisessa syntymäkohortissa, ensimmäinen vuodelta 1966 ja jälkimmäinen ajalta 1.7.1985-30.6.1986. Ensimmäiseen kohorttiin syntyi 12 331 ja jälkimmäiseen 9 479 lasta. 1985-86 syntyneiden alle 1 750 g painaneiden lasten selviytymistä tutkittiin kliinisin tutkimuksin 8-vuotiaina. Myös kaltaistetut verrokkilapset tutkittiin. Kaikista 55:stä alle 1 750 g painaneesta lapsesta 42 osallistui tutkimuksiin. Lisäksi oppimisvaikeuksien esiintyvyyttä ja riskitekijöitä tutkittiin koko 1985-86 kohortissa. Matalapainoisuuden (< 2 500 g) vaikutusta myöhempään kouluttautumiseen selvitettiin vuoden 1966 kohortin opiskelijoilta.

Päivi Olsén

Hjärnans renin-angiotensinsystem vid schizofreni och smärtsyndrom

Det humana renin-angiotensinsystemet reglerar via effektorsubstanserna, angiotensinerna, inte bara organismens blodcirkulation och vätskebalans. Lokala renin-angiotensinsystem har konstaterats i en rad olika organ; bland annat i hjärnan. I hjärnan har angiotensinpeptiderna visats ha en rad effekter utöver cirkulationspåverkan; angiotensin verkar stimulera neurontillväxt och -differentiering, modulera dopamintransmissionen, försämra minnesfunktionerna, reglera ångesttoleransen och höja smärttröskeln.

Kristian Wahlbeck

Allogeeninen ja ksenogeeninen luun morfogeneettinen proteiini luurekonstruktiossa

Tämä kokeellinen väitöskirjatyö keskittyi luonnollisen, eläinperäisen, hirven ja lampaan luusta eristetyn luun morfogeneettisen proteiinin (bone morphogenetic protein, BMP) tutkimiseen erilaisin, osittain työn aikana kehitetyin in vivo -testausmenetelmin sekä samalla sen käyttöön kokeellisten luunpuutosalueiden korjauksessa. Päämääränä on myöhemmin hyödyntää BMP:a kliinisesti erityisesti väittelijän edustaman käsikirurgian alalla, ortopediassa sekä yleensä rekonstruktiivisessa kirurgiassa muilla keinoilla vaikeasti paranevien murtumien ja paikallisten luunpuutosalueiden hoidossa.

Veikko V. Viljanen

Suomalaisten lasten ja nuorten kardiomyopatioiden esiintyvyys ja perinnöllisyys

Väitöskirjatyössäni tutkittiin suomalaislasten ja -nuorten kardiomyopatioiden esiintyvyyttä ja perinnöllisyyttä sekä dilatoivan kardiomyopatian (DCM) ennustetta, siihen vaikuttavia tekijöitä sekä erityisesti enterovirusinfektioiden osuutta lasten terminaalivaiheen DCM:n patogeneesissa. Viimeksi mainittua asiaa selvittääksemme kehitimme nopean ja herkän polymeraasiketjureaktioon (PCR) perustuvaan menetelmän enterovirusten osoittamiseksi ja luokittelemiseksi sydänlihasnäytteistä; menetelmän toimivuus testattiin ensin kokeellisessa hiiren enterovirusmyokardiittimallissa sekä virusviljelypositiivisia potilasnäytteitä analysoimalla.

Anita Arola

Sydämen vajaatoiminta - helpotusta vaikeaan diagnostiikkaan

Suomalaisten ja muidenkin tahojen julkaisemien tutkimusten mukaan sydämen vajaatoiminnan primaaridiagnoosi osuu oikeaan vain 30-50 %:ssa tapauksista. Liioin ei diagnostisista kriteereistä vallitse maailmanlaajuista konsensusta. Selvä tapaus on yleensä selvä, mutta lievemmin oireilevat ovat diagnostinen pulma.

Robert Paul

Uusi hoito aivokasvaimiin

Pahanlaatuisten glioomien hoitoon kehitellään uusia hoitoja monella rintamalla. Uusin keino on käyttää hyväksi transferriinireseptoreita. Nopeasti jakautuvien solujen pinnalle ilmaantuu tavallista runsaammin transferriinireseptoreita, sillä jakautuvat solut tarvitsevat muita soluja enemmän rautaa. Aivokudoksessa transferriinireseptoreita on vain niukasti, lähinnä kapillaariendoteelissa. Sen sijaan näitä reseptoreja on runsaasti glioomasolujen pinnalla. Tästäpä heräsi ajatus käyttää transferriiniä kuriirina kuljettamaan soluja tuhoava toksiini melko spesifisesti syöpäsolukkoon.

Heikki Joensuu

Maidon vaikutus luustoon - tieteen sana

Kasvun vuosina kertynyt luuston mineraalipitoisuus näyttää ennustavan myöhemmän iän osteoporoosi- ja luunmurtumariskiä. Huoli lasten ja nuorten kalkin saannista on tätä taustaa vasten ymmärrettävä, semminkin kun on viitteitä siitä, että ravinnon mukana nautitaan yhä vähemmän kalsiumia.

Robert Paul

Luonnonmukainenko synnytys?

Britanniassa näyttää olevan mahdollista vuokrata synnytysaltaita kotona tapahtuvaa allassynnytystä varten. Näin tekikin aikaansa seurannut lontoolaisnainen. Lapsi syntyi asianmukaisesti ja äidin maatessa kylvyssä lapsi nostettiin äidin vatsalle. Istukan syntyminen kesti kuitenkin pitkään ja vasta puolen tunnin kuluttua äiti nousi kylvystään. Kymmenen minuuttia myöhemmin kätilö sai äidiltä luvan puristaa napasuonet kiinni ja antaa oksitosiinia. Nyt istukka syntyi ripeästi.

Robert Paul

Patologit ja värisokeus

Värisokeus kulkee tunnetusti sukukromosomeissa, joten tässäkin asiassa miehet ovat altavastaajina. Kudosleikkeiden tarkastelussa värit ovat tärkeitä, mutta silti on yleensä arveltu, että värisokeus ei vaikuta patologin toimintaan, sillä työhönhän liittyy niin paljon muuta, jossa värierottelu ei ole oleellista. Asia saa lisävalaistusta brittitutkimuksesta.

Robert Paul

Vaikean hypotermian paras hoito

Vaikea hypotermia, eli tila, jossa ihmisen ydinlämpötila on alle 28 astetta, johtaa usein kuolemaan tai joka tapauksessa neurologisiin pitkäaikaisoireisiin. Näiden potilaiden paras hoito on kardiopulmonaarinen ohitus ja veren johtaminen elimistön ulkopuolelle lämmitettäväksi. Tällä menetelmällä veri palautuu nopeasti lämpimänä kohdekudoksiin ja kudosperfuusio palautuu niin muodoin nopeasti.

Robert Paul

Tuberkuloosi Pirkanmaalla 1980-1996

Tuberkuloosin väheneminen näyttää useissa länsimaissa taittuneen viime vuosikymmenen lopulla. Kun TAYS:n keuhkosairauksien klinikassa havaittiin tuberkuloosipotilaiden määrän hieman kasvaneen tämän vuosikymmenen alkuvuosina, ryhdyttiin selvittämään tilannetta koko Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä. Tulosten mukaan tartunnanvaarallinen keuhkotuberkuloosi ei ole enää vuoden 1987 jälkeen juurikaan vähentynyt. Lisäksi viime vuosina monet tapaukset ovat olleet radiologisesti todettujen muutosten perusteella aiempaa vaikeampia, mikä viittaa siihen, että potilaat ovat tulleet hoitoon myöhään. Keuhkotuberkuloosi ei myöskään ole vain vanhusten, alkoholistien ja pakolaisten tauti.

Liisa Kellomäki

Lämmin kylpy synnytyksen avautumisvaiheessa

Lämpimän kylvyn käyttö synnytyskivun lieventäjänä on viime vuosina yleistynyt Suomessa. Kontrolloitua tutkimustietoa kylvyn vaikutuksista on kuitenkin vähän. Selvitimme lämpimän kylvyn vaikutusta kivun kokemiseen, synnytyksen kulkuun sekä äidin ja sikiön vointiin. Tutkimukseen osallistui 33 vapaaehtoista naista, jotka satunnaistettiin joko kylpyryhmään tai vertailuryhmään. Kylpyryhmän synnyttäjät olivat 37-asteisessa vedessä keskimäärin 45 minuuttia ja verrokit jatkoivat synnytystä normaalisti vastaavan ajan. Synnytyskipu arvioitiin visuaalisella kipujanalla. Vertailuryhmän synnyttäjät arvioivat kivun lisääntyneen tutkimusaikana merkitsevästi enemmän kuin kylpyryhmän synnyttäjät. Lämmin kylpy synnytyksen avautumisvaiheessa on tämän tutkimuksen perusteella helposti toteutettava, tehokas ja turvallinen ei-farmakologinen kivunlievitysmenetelmä vähäisen riskin synnyttäjillä.

Pihla Kuusela, Anna-Maija Koivisto, Pentti K. Heinonen

Epileptiset kohtaukset klotsapiinihoidon aikana

Lääkehoidon aikana esiintyvä epileptinen kohtaus on tavallisempi klotsapiinin kuin muiden antipsykoottisten lääkkeiden käytön aikana. Mikäli potilasta hyödyttänyt klotsapiinihoito päätetään lopettaa epileptisen kohtauksen takia, on päätös kuitenkin merkittävä ja vaikutuksiltaan kauaskantoinen. Klotsapiinihoitoa voidaan kuitenkin useimmiten jatkaa yksittäisestä epileptisestä kohtauksesta huolimatta, ja antikonvulsiivista lääkitystä kannattaa harkita ainoastaan silloin, jos kohtauksia on useampia tai EEG:ssä esiintyy irritaatiota epileptisen kohtauksen jälkeen.

Hannu Koponen

Kurkunpään syövän nykyhoito

Kurkunpään syövän esiintyvyys on pienentynyt jyrkästi viime vuosikymmeninä Suomessa, ja nykyään todetaan noin 100 uutta tapausta vuosittain. Hoitolinjat ovat myös viime vuosina muuttuneet säästävän hoidon suuntaan, keinoina oikein suunnattu sädehoito tai endolaryngeaalinen laserkirurgia. Suuret ja kaulaan metastasoituneet kasvaimet hoidetaan laryngektomialla ja yleensä leikkauksen jälkeen annetaan sädehoito. Kemosädehoito on tuomassa uusia näkymiä aivan lähivuosina. Kurkunpään poiston haitat eivät ole enää läheskään niin suuret kuin aikaisemmin, koska leikkauksen yhteydessä asennettavalla puheproteesilla saadaan useimmat potilaat kuntoutetuksi kohtuullisen hyvään kommunikointiin. Koska potilaita on varsin vähän ja hoito on monimutkaista, tulisi hoidon suunnittelu ja toteutus keskittää yksiköihin, joissa on sekä korva-, nenä- ja kurkkutautien, syöpätautien, suukirurgian ja plastiikkakirurgian toiminnot.

Juhani Pukander, Pirkko Kellokumpu-Lehtinen

Vyöruusukivun hoito

Vyöruusu on kivulias hermo- ja ihotulehdus, josta voi seurata postherpeettinen neuralgia. Akuutin vyöruusun hoidossa ensisijaisia ovat kipulääkkeet ja viruslääkkeet, kun taas neuralgian hoidon kulmakivi ovat trisykliset masennuslääkkeet. Antikonvulsiiviset lääkkeet lievittävät tuikkauskipuja. Eri hoitomuotoja yhdistelemällä saadaan kivut lievenemään kohtuullisesti kahdella kolmasosalla potilaista.

Maija Haanpää

Voisiko sukeltamisesta johtuvia selkäydinvaurioita ehkäistä?

Joka kesä sattuu maassamme 2-6 tapaturmaa, jossa nuori mies hyppää matalaan veteen tutussa rannassa ja törmää pää edellä järven pohjaan tai vedenalaiseen esteeseen. Seurauksena on pysyvä selkäydinvamma ja neliraajahalvaus. Lisätekijänä on usein saunominen, alkoholin nauttiminen sekä liukastuminen tai kompastuminen. Tyypillisen sukellustapaturmassa vaikeasti vammautuneen profiili on muotoutunut Käpylän kuntoutuskeskuksessa tehdyssä kartoituksessa 1990-luvulta. Jokainen tapaus on henkilökohtainen katastrofi vammautuneelle ja hänen läheisilleen. Kirjoittajien mielestä tehostettua valistusta sukeltamisen vaaroista tulisi antaa keväisin koulujen yläasteen oppilaille ja varusmiespalveluksessa oleville. Valistuksen tuloksellisuutta on kuitenkin vaikea todentaa.

Hannu Alaranta, Eija Ahoniemi

Nuorisopsykiatria Suomessa ja Euroopassa Katsaus nuorisopsykiatrian historiaan Suomessa ja nuorisopsykiatrian koulutuksen asemaan Euroopan unionissa

Lasten ja nuorten psykiatrian koulutus- ja palvelujärjestelmät ovat kehittyneet Suomessa maallemme omaleimaisista historiallisista lähtökohdista. Suomessa nuorisopsykiatria ja nuorison psykiatrinen tutkimus ovat kehittyneet aiemmin ja pidemmälle kuin muissa Euroopan unionin maissa. Nuorisopsykiatrisia palveluja on maassamme ollut vuodesta 1959 alkaen osana psykiatriaa, vuodesta 1979 sen suppeana erikoisalana ja 1994 itsenäisenä nuorisopsykiatrian erikoisalana. Vuonna 1996 nuorisopsykiatria oli 92 erikoisalasta 26. suurin. Nuorten psykiatristen palvelujen piilevän tarpeen kohdattua oman palvelujärjestelmänsä nuorisopsykiatrian poliklinikkakäyntien määrä kasvoi 136 % vuosina 1990-95. Alalta on julkaistu 15 väitöskirjaa.

Kari Pylkkänen