Syylien kustannustehokas hoito: apteekin sijasta rautakauppaan?

Syylät ovat yksi yleisimmistä ihovaivoista, joiden takia hakeudutaan yleis- ja ihotautilääkärienkin vastaanotoille.

Sirkku Peltonen

Follikulaarisen lymfooman hoito

Follikulaarinen lymfooma on hidaskasvuinen imukudossyöpä. Uusia tautitapauksia todetaan vuosittain Suomessa noin 250.

Sirkku Jyrkkiö, Esa Jantunen, Leena Keskinen, Outi Kuittinen, Sirpa Leppä, Kaija Vasala, Martine Vornanen, Tuula Lehtinen

Tärinäharjoittelu - haitallista, humpuukia vai hyödyllistä?

Työperäinen, pitkäkestoinen tärinäaltistus on tunnetusti haitallista elimistölle, mutta viime vuosina säännöllistä, lyhytkestoista ja matala-amplitudista tärinä- eli vibraatioharjoittelua on alettu tutkia tehokkaana keinona parantaa fyysistä suorituskykyä ja lisätä luuntiheyttä.

Juha Kiiski, Saila Koivusalo, Harri Sievänen

Hormonikierukka vatsaontelossa

Kohdunsisäisen ehkäisimen perforoituminen vatsaonteloon on harvinainen mutta potentiaalisesti vaarallinen komplikaatio.

Pentti K. Heinonen

Kosteus- ja homevauriorakennuksiin liittyvien työperäisiä oireita kokevien potilaiden lähetteiden laatututkimus

Tutkittaessa työperäisiä sairauksia ja perusteltuja ammattitautiepäilyjä erikoissairaanhoidossa on käytössä oltava tiedot potilaan työstä, työn altisteista, taudinkulusta ja tehdyistä tutkimuksista. Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida kosteus- ja homevauriorakennukseen liittyvien potilaiden lähetteiden laatua ja lähettävien lääkäreiden tarvetta jatkokoulutukseen.

Katja Paakkola, Leena Rekola, Lassi Pakkala

Yliopistosairaalan satelliittiyksikkö keskussairaalaan Uusi toimintamalli Suomen terveydenhuollossa

Tampereen yliopistollisen sairaalan sädehoidon satelliittiyksikkö perustettiin Päijät-Hämeen keskussairaalaan.

Pirkko-Liisa Kellokumpu-Lehtinen, Jyrki Kössi

Orkesterimuusikot tupakoivat vähän, mutta käyttävät alkoholia usein

Suomalaiset orkesterimuusikot juovat useammin kuin väestö keskimäärin. Tupakointi sen sijaan on harvinaisempaa.

Martti Vastamäki, Heidi Vastamäki-Mehtälä

Miksi polttava kuumuus taltuttaa kutinan?

Kroonisesta kutinasta kärsivät lievittävät usein kutinaa ottamalla jääkylmiä tai mahdollisimman kuumia suihkuja. Myös ihon raapimisen verille tiedetään helpottavan kutinaa. Monet potilaat ovat huomanneet, että myös kutisevan ihottuman vierestä raapiminen saattaa tepsiä. Lämpötilan vaihtelun tai raapimisen ei tarvitsekaan välttämättä kohdistua juuri kutisevaan kohtaan. Tämä on nyt todistettu myös kokeellisesti parinkymmenen terveihoisen henkilön tutkimuksessa, jossa koehenkilöille aiheutettiin kutinaa johtamalla histamiinia ihoon. Kutinaa lievitettiin raapimalla, jäähdyttämällä (+2 °C), viilentämällä (+15 °C), lämmittämällä (+41 °C) tai kuumentamalla kutina-alueesta 3 cm:n päässä olevaa ihoa. Kaikki keinot lievittivät kutinaa merkittävästi. Tehokkaimmin kutinaa vähensivät raapiminen ja polttava kuumuus. Seuraavaksi tehokkaimmat olivat kylmyys ja viilennys. Ilmiön syytä pohdittaessa tutkijat päätyivät siihen, että kyseessä on keskushermoston kautta välittyvä vaikutus. Päteekö sama myös ihottumaiseen ihoon, on tutkimatta. On mahdollista, että ekseemassa kutinaa välittävät monet mekanismit, ja ekseeman lähellä olevan ihon ärsytys jopa yllyttää kutinaa. Koehenkilöiltä mitattiin myös kipukynnys. Kivun aistimuksen voimakkuuden ei voitu osoittaa liittyvän kutinan aistimuksen voimakkuuteen.

Sirkku Peltonen

Myös töissä olevien miesten masennus jää hoidotta

Sosiaalisen ja taloudellisen eriarvoisuuden lisääntyminen näkyy myös terveydenhuollossa; työssä ja muutenkin hyvässä asemassa olevat saavat tasokasta hoitoa, mutta työttömät ja muuten syrjäytyneet jäävät vaille tarvitsemaansa hoitoa. Varsinkin syrjäytyneet miehet ovat huonossa asemassa. Tämä näkyy nyt myös masennuksen hoidossa.

Raimo K. R. Salokangas

Myös dementikot hyötyvät liikunnallisesta kuntoutuksesta

Dementoivissa sairauksissa liikkuminen jäykistyy ja kävely hidastuu taudin vaikeutuessa. Jäykkyys mutkistaa pieniäkin päivittäisiä toimia ja hankaloittaa hoitajien työtä. Toimintakykyä heikentää edelleen taudille tyypillinen laihtuminen ja lihaskato, joka haurastuttaa ja vaikeuttaa kehon hallintaa sekä altistaa kaatumisille. Ranskassa tehtiin dementoituneille laitoshoidon potilaille satunnaistettu kontrolloitu tutkimus, jossa selvitettiin intensiivisen liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuutta.

Kaisu Pitkälä

Turvallinen iskemia-aika munuaisresektioissa oletettua lyhyempi

Munuaisen periferiaan lokalisoituva tuumori voidaan usein hoitaa munuaisen osapoistolla. Munuaisen verenkierron pysähdyttäminen resektion ajaksi helpottaa toimenpidettä. Arviot munaisen lämpimän iskemian sietokyvystä perustuvat eläinkokeisiin. Lämmintä iskemiaa käytettäessä pysyvän vaurion ylärajana on pidetty 30:tä minuuttia. Munuaiskudoksen toleranssia iskemiaa kohtaan voidaan parantaa jäähdyttämällä munuainen resektion ajaksi munuaisarterian sulun jälkeen.

Ossi Lindell

Päänsärkypotilaan masennus on monen muuttujan summa

Päänsäryn ja depression välillä tiedetään olevan vahva yhteys. Migreenipotilaat ovat riskissä sairastua masennukseen ja masennuspotilailla on lisääntynyt riski saada migreeni. Kuitenkin päänsäryn ja masennuksen yhteisiä taustatekijöitä on tutkittu vähän. Prospektiivisessa tutkimuksessa analysoitiin 712 päänsärkyspesialistille tullutta potilasta ja etsittiin tekijöitä, jotka altistaisivat päänsärystä kärsivää masennukselle.

Jaana Suhonen

Lyhytkestoinen rosiglitatsonihoito vaikuttaa epäedullisesti luustoon

Lääkeinfo-palstalla raportoitiin äskettäin (SLL 2007;62:1144), että rosiglitatsonin pitkäaikaiseen käyttöön tyypin 2 diabeteksessa liittyy naisilla lisääntynyt raajojen murtumariski. Tutkijat selvittivät nyt 14 viikkoa kestävässä, satunnaistetussa, lumekontrolloidussa tutkimuksessa rosiglitatsonin vaikutuksia luumarkkereihin ja luun tiheyteen. Tutkimukseen otettiin mukaan 50 tervettä, postmenopausaalista naista, joilta ensin tiheysmittauksella suljettiin pois osteoporoosi (T-score lannerangassa tai lonkassa

Camilla Schalin-Jäntti

HbA_1c-määritysten tuloksissa on tasoeroa

Glykosyloituneen hemoglobiinin (HbA1c) määritys on keskeinen diabeetikon glukoositasapainon arvioinnin ja seurannan mittari. Sitä käytetään yhä enemmän myös diabeteksen hoidon laadun arvioinnissa. Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää, ovatko kahden kunnan käyttämien laboratorioiden HbA1c:n tulostasot vertailukelpoisia.

Mikko Honkasalo, Outi Elonheimo, Timo Sane

Malaria Suomessa vuosina 1941-45 Voivatko hyttysten levittämät taudit lisääntyä Suomessa ilmaston lämpenemisen myötä?

Malaria on alkueläimiin kuuluvan plasmodin eli horkkaloision aiheuttama infektiotauti, jota esiintyy tropiikissa ja trooppisilla alueilla. Malaria leviää horkkasääsken välityksellä, joista mm. Anopheles maculipennis -ryhmän lajeja elää Suomessa.

Ritva Nissi, Juhani Itämies

Urheilijan astma

Huippu-urheiluun - erityisesti kestävyyslajeihin - liittyy suurentunut astmaan sairastumisen riski.

Pekka Malmberg, Paula Rytilä, Tommi Vasankari, Helena Punkari, Tari Haahtela

Lääketieteen opiskelijat ja tutkimustyö Miksi tutkimusta tehdään ja kenen sitä pitäisi tehdä?

Lääketieteellistä tutkimusta tekevien määrän väheneminen on ongelma, jonka yhdeksi ratkaisuksi on esitetty opiskelijoiden tutustuttamista tieteen maailmaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää niitä tekijöitä, jotka motivoivat lääketieteen opiskelijoita tekemään muuta kuin syventäviin opintoihin liittyvää tutkimustyötä.

Leila Niemi-Murola, Eija Kalso, Per Rosenberg

Miten keuhkosyöpäpotilaan tutkimusprosessia voidaan optimoida

Terveydenhuollon saatavuuden, kustannustehokkuuden ja hyvän hinta-laatusuhteen saavuttaminen edellyttää prosessien hyvää hallintaa ja jatkuvaa kehittämistä.

Tanja Kaarna, Ritva Kauppinen, Jouni Hedman, Timo Kärri

Nuorten suomalaismiesten käyminen HIV-testissä

Suomessa nuoret miehet eivät käy HIV-testissä yhtä yleisesti kuin muissa läntisen Euroopan maissa.

Minna Nikula, Mika Gissler, Vesa Jormanainen, Elina Hemminki

Autonomisen hermoston toimintahäiriöt varhaisessa ja edenneessä Parkinsonin taudissa

Liikkeitä säätelevän ekstrapyramidaalijärjestelmän lisäksi Parkinsonin taudin tiedetään vaikuttavan autonomisen hermoston toimintaan jo taudin varhaisvaiheissa. Tässä tutkimuksessa selvitettiin autonomisen hermoston toimintahäiriön aiheuttamia muutoksia sydämen sykevaihtelussa juuri diagnosoiduilla parkinsonpotilailla. Edennyttä tautia sairastaneilta potilailta tutkittiin verenpainetta, syketaajuutta ja hikoilua, ja heidän vointiaan seurattiin kliinisesti aamun lääkeannoksen jälkeen.

Ville Pursiainen