Bevasitsumabista apua kolorektaalisyöpään

Angiogeneesi-inhibiittori bevasitsumabi on humanisoitu monoklonaalinen vasta-aine, jonka kohteena on verisuoniendoteelin kasvutekijä (VEGF). Nyt on selvitetty bevasitsumabin käyttöä kolorektaalisyövän kirurgisen hoidon yhteydessä. Tutkijat totesivat, että radikaalin kirurgian ulottumattomissa olevat potilaat voidaan bevasitsumabihoidon jälkeen mahdollisesti leikata radikaalisti. Käynnissä olevissa tutkimuksissa selvitetään myös aineen vaikutusta varhaisemmin todettuihin kolorektaalisyöpiin.

Tom Scheinin

Alaikäisten masennuksen lääkehoitoon suositellaan varovaisuutta

Nuorten masennuksen lääkehoito on ollut vilkkaan keskustelun kohteena. Lääkeviranomaiset ovat varoittaneet uusista selektiivisistä serotoniinin takaisinoton estäjistä (SSRI), koska ne mahdollisesti lisäävät itsetuhoisuutta. Kaksi tuoretta tutkimusta tuo lisävalaistusta. Yhteenvetona niistä voidaan päätellä, että masentuneiden lasten ja nuorten SSRI-lääkehoidon alkuvaiheeseen näyttää liittyvän itsetuhoisen käyttäytymisen lisääntymistä, minkä vuoksi potilaiden tarkka seuranta on tärkeää. Saattaa olla, että aiemmin huomion kohteena olleen paroksetiinin ohella erityistä varovaisuutta tulisi noudattaa myös venlafaksiinin määräämisessä alaikäisille. Ilmeistä kuitenkin on, että huolellisesti toteutettu masennuksen lääkehoito ei lisää alaikäisten itsemurhakuolleisuutta. Saattaa jopa vähentää.

Raimo K. R. Salokangas

Rotavirusrokotetta koskevat julkaisut tutkimuksen kärjessä

Lancet on valinnut kaksi suomalaistutkijan artikkelia vuoden julkaisuksi. Rotavirusrokotetetta koskevat kaksi artikkelia julkaistiin New England Journal of Medicinessa, ja professori Timo Vesikari on toisessa julkaisussa ensimmäinen tekijä ja mukana kirjoittajana myös toisessa. Rotavirusrokotetetta koskevien artikkeleiden ykkössijan syynä oli tutkimustulosten globaalisesti katsoen suuri terveyshyöty.

Pertti Kirkinen

Lene-arvio apuna 1. luokalla ilmenevien oppimisvaikeuksien ennakoinnissa

Lasten kehityksen ongelmat ovat laaja ja monisyinen alue, jota Leikki-ikäisen lapsen neurologisen kehityksen arvio (Lene) auttaa arvioimaan. Suuri osa pysyvistä kehityksen ongelmista on jo varhaisessa vaiheessa päällekkäistyviä ja herkästi kumuloituvia. Neuvolatyössä on tärkeää tunnistaa ensisijassa pysyvimmät ja vakavimmin lapsen kehitystä haittaavat ongelmat.

Riitta Valtonen, Kirsi Mustonen, Paula Lyytinen, Timo Ahonen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 4/2007 Kommentteja

Varhaislapsuuden ilmatiehyttulehdus ennustaa aikuisiän astmaa

KYS:n lastenklinikassa kuvattiin ensimmäisenä maailmassa astman kulku imeväisiän hengitysvaikeudesta aikuisuuteen. Tutkimuksessa seurattiin varhaislapsuudessaan ilmatiehyiden tulehduksen ja keuhkokuumeen vuoksi sairaalahoitoon joutuneiden lapsen keuhkojen toimintaa imeväisiästä 18-20 vuoden ikään. Seurantatutkimus osoitti, että vaikka ilmatiehyiden tulehduksen jälkeen astmariski vähenee iän ja kasvun myötä, alttius astmaan lisääntyy jälleen nuorella aikuisiällä. Tämä on toistaiseksi pisin lasten astman seurantatutkimus.

Eija Piippo-Savolainen

Tehohoitopotilaiden akuutti munuaisten vajaatoiminta

Akuutti munuaisten vajaatoiminta ilmaantuu 5-25 %:lle tehohoitopotilaista ja siihen liittyy suuri kuolleisuus. Väitöstutkimuksessa tutkittiin akuuttia munuaisten vajaatoimintaa sairastavien tehohoitopotilaiden ennustetta ja siihen liittyviä tekijöitä. Tutkimukseen osallistui 1 662 potilasta, joita hoidettiin Meilahden sairaalassa teho-osastolla tai akuuttidialyysiyksikössä vuosina 1998-2005.

Annika Åhlström

Lääkkeiden yhteiskäyttö voi aiheuttaa yllättäviä ongelmia diabetespotilaalle

Tyypin 2 diabeetikoiden hoidossa käytetään yleisesti insuliinin eritystä lisääviä lääkeaineita, kuten sulfonyyliurearyhmän lääkkeitä, sekä näitä uudempia ja lyhytvaikutteisempia lääkkeitä, kuten repaglinidia. Insuliinin eritystä lisäävien lääkkeiden käyttöön voi liittyä haittavaikutuksia, tyypillisenä riskinä on veren glukoosipitoisuuden liiallinen pieneneminen. Erityisesti diabeteslääkkeiden pitoisuuksia suurentavat lääkeyhteisvaikutukset saattavat aiheuttaa yllättäviä ja vaarallisia hypoglykemioita.

Lauri Kajosaari

Kohtuullinen punaviiniannos parantaa sepelvaltimoiden toimintaa

Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin punaviinin, alkoholittoman punaviinin ja konjakin vaikutusta sepelvaltimoiden toimintaan, jota mitattiin sepelvaltimon virtausreservillä. Punaviini paransi sepelvaltimoiden toimintaa kohtuullisin annoksin nautittuna. Alkoholittomalla punaviinillä ja konjakilla ei ollut vastaavaa vaikutusta. Tulosta ei voi sellaisenaan käyttää punaviinin käyttöä puoltavan suosituksen pohjana, vaan se kartoittaa juoman vaikutusta välittäviä mekanismeja. Sepelvaltimoiden toiminnan paraneminen on yhteydessä suurenevaan veren antioksidanttitasoon, ja paraneminen näytti välittyvän sekä punaviinin sisältämien polyfenoleiden että alkoholin kautta.

Tuomas Kiviniemi

Mannaanin vaikutus atopiassa

Candida albicans on tavallinen ihmisen limakalvoilla viihtyvä pinnallinen hiivasieni ja mannaani sen keskeinen hiilihydraattiantigeeni. Candida albicans kykenee tietyissä tilanteissa aiheuttamaan myös yliherkkyys- ja tulehdusreaktioita. Väitöskirjatutkimuksessa havaittiin atooppista ihottumaa sairastavilla potilailla terveitä koehenkilöitä voimakkaampi soluvälitteinen immuunivaste Candida albicansin mannaania kohtaan. Tulokseen viittasivat atoopikkojen verestä eristettyjen valkosolujen suurempi solunjakautuminen ja soluvälittäjäaineiden tuotanto mannaanilla stimuloiduissa soluviljelmissä. Merkittävää oli se, että mannaani aiheutti hiilihydraattina jopa voimakkaamman immuunivasteen kuin saman hiivasienen puhdistettu proteiiniantigeeni.

Jan Kosonen

Keliakian diagnostiikan parantaminen

Keliakiadiagnoosi perustuu nykyisten kriteerien mukaan ohutsuolikoepalaan, jossa tulee olla todettavissa ohutsuolen nukkakato eli villusatrofia sekä kuopakkeiden pidentyminen eli kryptahyperplasia. Keliakiavasta-aineet veressä tukevat diagnoosia. Keliakian ohutsuolimuutokset kehittyvät vähitellen: ensimmäinen muutos on lisääntynyt tulehdussolupitoisuus epiteelillä ja vasta lopuksi kehittyy villusatrofia. Diagnostisia ongelmia aiheuttavat ohutusuolinäytteiden vaihteleva laatu, villusatrofian ajoittainen läiskittäisyys ja muut villusatrofiaa ja tulehdusmuutoksia aiheuttavat taudit.

Teea Salmi

Syljeneritys ja suun puolustus heikkenevät leikkauksen jälkeen

Anestesian ja leikkauksen tiedetään heikentävän yleistä immuunipuolustusta, mutta vaikutuksia paikalliseen suun limakalvopuolustukseen ei ole aiemmin tutkittu. Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin erilaisten leikkaustyyppien ja anestesia-aineiden sekä hengitysteiden aukipitotavan vaikutuksia syljeneritykseen ja syljessä esiintyvien puolustustekijöiden määriin. Potilailta kerättiin sylkinäytteitä leikkausta edeltävästi ja leikkauksen jälkeisinä päivinä. Syljen eritysnopeuden lisäksi sylkinäytteistä määritettiin tärkeimpien spesifisten (immunoglobuliinit) ja synnynnäisten (lysotsyymi, peroksidaasientsyymit, tiosyanaatti) puolustustekijöiden pitoisuudet ja erittyminen sylkeen.

Merja Lähteenmäki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030