Sydämen kudosdopplerkuvaus
Tärkein tieto
Sydämen kudosdopplerkuvaus (TDI) mahdollistaa seinämien liikenopeuksien mittaamisen, sydänlihassäikeiden lyhenemisen ja pitenemisen (deformaation) sekä niiden aikaansaaman sydänlihaksen liikkeen kvantitoinnin.
Tärkein sovellus on sepelvaltimotaudin diagnostiikka. Sydänlihaksen alueelliset liikenopeudet, niiden suunta sekä aikaerot supistuksessa auttavat iskemian diagnosoinnissa levossa ja rasituksen aikana.
Lihassäikeen lyhenemisen tai pitenemisen eroavuuksien avulla voidaan todeta paikallinen sydänlihaksen vaurio ja määrittää sen laajuus.
Menetelmä helpottaa diastolisen toimintahäiriön toteamista ja subkliinisen poikkeavuuden löytymistä esimerkiksi kertymäsairautta tai kardiomyopatiaa epäiltäessä jo ennen perinteisillä kaikututkimusmenetelmillä nähtäviä muutoksia.
Kudosdopplerkuvaus ajoittaa sydänlihaksen supistustapahtumia ja auttaa löytämään potilaat, jotka hyötyvät kaksikammiotahdistuksesta.
Ensimmäiset raportit sydämen kudosdopplerkuvauksesta (tissue doppler imaging, TDI) on julkaistu jo 1960-luvulla (1), mutta kliinisiä sovelluksia tuli käyttöön vasta 1990-luvun loppupuolella, kun ultraäänilaitteet kehittyivät ja otettiin käyttöön värikudosdopplermenetelmä (2-7). Tarve kehittää…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
