Saako lääkäri puhua toimittajalle ilman viestintäyksikön lupaa? Viranomaisviestintään on tarttunut yritysmaailmasta tutut opit, mikä voi olla ristiriidassa julkisuusperiaatteen kanssa.

Medialle lääkäri on tärkeä tietolähde terveyteen ja terveydenhuoltoon liittyvissä aiheissa.

Mutta pitääkö lääkärin kysyä nykyään lupa ennen kuin hän saa puhua toimittajalle?

Toimittajat huomaavat yhä useammin, että terveydenhuollon organisaation viestintäyksikkö pyrkii hallitsemaan sitä, kuka puhuu ja mitä. Toimittajalle tämä merkitsee hitaampaa ja vaikeampaa tiedonhankintaa.

Lääkärille asia voi näyttäytyä niin, ettei hänen asiantuntemukseensa ja ammatilliseen harkintaansa täysin luoteta.

Kontrollia vai koordinointia, kummasta on kyse?

Viestintä muurina organisaation edessä

Lääkärilehden toimittajat ovat kohdanneet useita kertoja tilanteita, joissa Husin viestintä asettuu muuriksi organisaation eteen.

Kokenutta asiantuntijaa on neuvottu olemaan antamatta tavanomaista aihetta koskevaa haastattelua, tai toimittajalle on soitettu viestinnästä jälkikäteen ja moitittu haastattelun pyytämisestä väärältä taholta.

Haastattelutilanteessa on myös saattanut olla mukana viestinnän lähettämä ”esiliina”.

Husin viestintäjohtaja Paula Isopahkala vastaa haastattelupyyntöön sähköpostitse. Hänen mukaansa haastatteluja koskevat ohjeet eivät ole muuttuneet.

– Ohjeistamme henkilöstöä muun muassa haastateltavan oikeuksiin ja kuvausasioihin liittyen, sekä pohtimaan, missä roolissa haastattelua on antamassa, hän kirjoittaa.

– Viestinnästä saa haastatteluihin tarvittaessa apua, lupakäytäntöjä meillä ei ole.

Tavoitteena on mahdollisimman sujuva ja nopea palvelu medialle.

– Samalla tuemme myös asiantuntijoidemme ajankäyttöä, kun he hoitavat mediayhteydenottoja esimerkiksi potilastyön ohessa.

”Ei missään tapauksessa odottelujonoa”

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viestintäpäällikkö Piritta Rautavuori kertoo viestinnän perusohjeen olevan THL:ssä se, että toimittajille vastataan.

– Julkisin varoin toimivana organisaationa meidän on velvollisuuskin olla toimittajien käytettävissä. Kannustamme asiantuntijoitamme osallistumaan julkiseen keskusteluun ja antamaan haastatteluja. Osa heistä on jo kokeneita haastateltavia, joille pyynnöt menevät suoraan ja jotka antavat kommentteja itsenäisesti.

Rautavuoren mukaan viestintä etsii tarvittaessa medialle haastateltavat, mutta sellaista ohjeistusta ei ole, että tekstit olisi kierrätettävä aina viestinnän tai esimerkiksi esihenkilöiden kautta.

Eräs laitoksen asiantuntija vastasi kuitenkin Lääkärilehden haastattelupyyntöön, että teksti on saatava THL:n sisäisten ohjeiden mukaan kokonaisuudessaan tarkistettavaksi, ja viestinnälle on annettava tarkistusaikaa kaksi viikkoa.

Rautavuoren mukaan kyse on väärinymmärryksestä.

– Tällainen ei perustu meidän viestinnän ohjeisiimme. Meillä ei missään tapauksessa ole odottelujonoa, eikä ohjeistusta siitä, että toimittajan pitäisi lähettää tarkistettavaksi koko juttu.

Rautavuori kertoo, että kokemattomampi asiantuntija saattaa haluta haastatteluihin tukea, ja silloin viestintä voi auttaa esimerkiksi sitaattien tarkistamisessa.

– Jos aihe on erityisen herkkä tai sellainen, johon THL:llä on selvä kanta, asiantuntijan on hyvä selvittää se ennen haastattelua. Jotkut aiheet ovat sellaisia, että niitä on järkevää näyttää useammille silmille, ettei tule yllätyksiä.

”Faktat on hyvä tarkistuttaa”

Satakunnan hyvinvointialue sai vuonna 2023 paikalliselta journalistiyhdistykseltä Suolasalkkari-palkinnon, joka annetaan huonosta tiedottamisesta.

Satakunnan Journalistien mukaan hyvinvointialueen viestintään oli luotu maakunnan mittakaavassa täysin poikkeuksellinen byrokratiaviidakko. Toimittajien yhteydenotot ohjattiin pienimmissäkin asioissa viestintäosastolle, ja viranhaltijoiden oli hyväksytettävä sanomansa ylimmällä johdolla.

Satakunnan hyvinvointialueen viestintäpäällikkö Sini Gahmberg vastaa lomaltaan sähköpostitse, että viestintä kehittää jatkuvasti toimintatapoja yhteistyössä median kanssa.

– Ohjeistamme asiantuntijoitamme tarkistamaan antamansa kommentit, jotta ne on ilmaistu oikein. Voimme viestinnässä haasteltavan pyynnöstä varmistaa faktojen oikeellisuuden. Keskeneräisissä asioissa on selvää, että ajantasainen tieto ei tule vielä selkärangasta, ja faktat on hyvä tarkistuttaa riittävässä laajuudessa.

Gahmberg lisää, että sosiaalisessa mediassa kommentointi voi olla ärhäkkää, ja osa voi kokea epävarmuutta.

– Se on inhimillistä, ja siksikin olemme pitäneet avainhenkilöiden viestinnän valmentamista ja sparraamista tärkeänä, jotta haastattelujen antaminen olisi helpompaa. Kun hyvinvointialueen viestintää säätelee samaan aikaan sekä julkisuuslainsäädäntö että yksityisyyden suoja, moni voi kokea tarvitsevansa tukea viestinnältä.

Kuuluu johtajan rooliin

– Median kanssa pärjää parhaiten niin, että käyttää pienen ajan, jos se vain on mahdollista, ja antaa välttämättömät kommentit. Se kuuluu johtajan rooliin, näkee Kanta-Hämeen hyvinvointialueen johtaja Olli Naukkarinen.

Hän kertoo priorisoivansa median yhteydenotot. Hänen mukaansa julkisorganisaation tiedottamisessa on monia kulmia.

– Kun puhutaan rahojen käytöstä tai toimintatavoista, se tuo velvoitteen tiettyyn avoimuuteen ja viestintään.

Jos taas kansalainen tuo julkisuuteen tilanteen, jossa hän kokee jonkin menneen terveydenhuollossa pieleen, hyvinvointialue ei voi aina kommentoida, koska kyse on salassa pidettävistä asioista.

Naukkarinen myöntää, että joskus jutut kirpaisevat, mutta niiden analyysien mukaan, joita Kanta-Hämeessä on tehty, suurin osa jutuista on ollut neutraaleja.

– Median tehtävä ei ole sen enempää kehua kuin haukkuakaan, Naukkarinen sanoo.

Hän arvelee, että hyvinvointialueiden mediasuhde muodostui alussa hiukan kompleksiseksi, kun medialle jouduttiin usein sanomaan, ettei kysyttyä tietoa ole olemassa. Se on ehkä jäänyt hieman päälle.

Lue lisää: Kuka käyttää lääkärin ääntä?