Neuroottinen on herkkä elämänmuutoksille

Rasittavat elämänmuutokset laukaisevat masennusta ja geneettiset tekijät altistavat sille. Sen sijaan epäselvempää on, miten näiden kahden tekijän yhteisvaikutus johtaa masennukseen. Hollantilaiset tutkijat seurasivat 374 naiskaksosen masennusoireita itse täytettävän mittarin avulla neljällä mittauskerralla 15 kuukauden aikana. Lisäksi kartoitettiin negatiiviset elämänmuutokset ja neuroottisuus sekä tutkittiin serotoniinitransportterin polymorfismi. Odotuksen mukaisesti tutkittavat, joilla oli 2 transportterin lyhyttä alleelia, olivat elämänmuutoksen jälkeen masentuneempia kuin yhden tai ei yhtään lyhyttä alleelia omaavat. Yllättäen tämä yhteys kuitenkin hävisi, kun analyysiin liitettiin neuroottisuus. Kävikin ilmi, että neuroottisuuden depressiivisyyttä aiheuttava vaikutus lisääntyi lyhyen alleelin määrän myötä.

Raimo K. R. Salokangas
Lääke­tieteen maailma­sta 45/2006 Kommentteja

Kaihipotilaiden näöntarkkuus leikkaukseen tullessa

Väitöskirjassa tutkittiin kaihipotilaiden näöntarkkuutta ennen kaihileikkausta Vaasan seudulla. Kaihileikkauksien määrä Vaasan seudulla ja koko Suomessa kasvoi noin seitsemänkertaiseksi 1982-2000. Tämä merkitsi sitä, että vuonna 2000 potilaat leikattiin varhemmin ja potilaiden näöntarkkuudet olivat parempia. Väitöskirjatyössä selvitettiin myös leikkaukseen tulijoiden näöntarkkuuksien muutosta lähetteen saapumisajankohdasta leikkauksen suoritusajankohtaan, joka oli keskimäärin 13 kuukautta myöhemmin.

Jaakko Leinonen
Väitös 45/2006 Kommentteja

Kuulokoje parantaa elämänlaatua

Noin 15 %:lla suomalaisista 55-75-vuotiaista on kuntoutusta vaativa kuulonheikkenemä. Huonokuuloisten määrä lisääntyy väestön vanhetessa. Suomessa on sovitettu vuosittain noin 14 000 kuulokojetta, mutta tarve ylittää jo nyt tarjonnan ja kuulokojesovitusten odotusajat ovat olleet pitkät. Kuulokojeiden antamasta hyödystä ei ole Suomessa aiempia tutkimuksia. Tässä väitöstutkimuksessa tutkittiin kuulokojeen käyttöä, niiden kustannuksia ja niistä saatavaa hyötyä. Elämänlaatumittareita käyttäen mitattiin kotikäynneillä ensimmäisen kuulokojeen hyötyä käyttäjilleen ja kuulokojeen käytön lisäopetuksen kustannustehokkuutta.

Arja Vuorialho
Väitös 45/2006 Kommentteja

Naisten virtsankarkailun hoidossa hyviä tuloksia kevyillä nauhaleikkauksilla

Päiväkirurgiset, lyhytjälkihoitoiset nauhaleikkaustekniikat ovat kokonaan syrjäyttäneet aiemmat kajoavammat leikkausmenetelmät naisten virtsankarkailun hoidossa. Ensimmäisestä jo yli 10 vuotta sitten kuvatusta ja nopeasti maailmanlaajuisen suosion saavuttaneesta TVT-tekniikasta (Tension-free Vaginal Tape) on kehitetty lukuisia muunnelmia. Väitöstutkimus osoittaa, että nämä uudet päiväkirurgiset nauhaleikkausmenetelmät ovat tehokkaita ja turvallisia toimenpiteitä naisen ponnistusvirtsankarkailun hoidossa.

Eija Laurikainen
Väitös 45/2006 Kommentteja

Mittalaite metanolimyrkytyksen nopeaan tunnistamiseen

Suomessa on päihdeongelmaisten joukko, joka käyttää alkoholeja sisältäviä kemikaalivalmisteita alkoholinkorvikkeina, tavallisimmin autokemikaaleja. Metanolimyrkytykset yleistyivät metanolia sisältävien lasinpesunesteiden tultua markkinoille Suomen EU-jäsenyyden myötä 1990-luvun puolivälissä. Nykyisin metanoli aiheuttaa vuosittain 20-40, etyleeniglykoli 15-20 ja isopropyylialkoholi 1-5 kuolemaan johtavaa myrkytystä. Lievempiä liuotinainemyrkytyksiä ja -epäilyjä on moninkertainen määrä.

Olli Laakso
Väitös 45/2006 Kommentteja

Silmän poisto ei ole aina välttämätöntä suurtenkaan silmäkasvainten hoidossa

Suonikalvoston melanooma (uveamelanooma) on yleisin silmänsisäinen pahanlaatuinen kasvain. Noin puolelle potilaista kehittyy etäpesäkkeet, ja monet potilaista menettävät käyttökelpoisen näkökyvyn kasvainsilmästään kasvaimen ja hoitotoimenpiteiden takia. Aikaisemmin uveamelanooman ainoana hoitona on ollut koko silmän poistaminen, mutta kahden viime vuosikymmenen aikana erilaiset silmän säästävät hoitomuodot ovat yleistyneet. Monissa tutkimuksissa on saatu vahvaa näyttöä siitä, että vaikka silmän poisto estää tehokkaasti kasvaimen paikallisen uusimisen, se ei vaikuta etäpesäkkeiden kehittymiseen tai eloonjäämisennusteeseen.

Ilkka Puusaari
Väitös 45/2006 Kommentteja

Keliakian tehostettu diagnostiikka kannattaa

Keliakian taudinkuva on laaja ja tauti on yleinen: jopa 1 % väestöstä sairastaa sitä, suuri osa tietämättään. Gluteeniton ruokavalio on keliakian hoidon kulmakivi ja parantaa keliakiassa esiintyvän suolivaurion. Tiedetään, että keliakiaa esiintyy tietyissä riskiryhmissä, kuten potilaiden lähisukulaisilla ja autoimmuunitauteja sairastavilla, 5-10-kertaisesti muuhun väestöön verrattuna. Nämä potilaat ovat keliakian suhteen usein varsin vähäoireisia tai jopa oireettomia, eikä hoidon pitkäaikaisvaikutuksista ole tutkimustietoa. Ei myöskään tiedetä, noudattavatko diagnoosihetkellä oireettomat potilaat gluteenitonta ruokavaliota jatkossa.

Mervi Viljamaa
Väitös 45/2006 Kommentteja

Sepelvaltimotaudissa elimistön puolustusjärjestelmä iskee harhaan

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää elimistön puolustusjärjestelmään kuuluvan komplementtijärjestelmän toimintaa, säätelyä ja mahdollisia vaikutuksista sepelvaltimon seinämässä ateroskleroosin kehittyessä. Komplementtijärjestelmä kuuluu elimistön synnynnäiseen puolustusjärjestelmään. Valtimon seinämässä esimerkiksi LDL-hiukkasten muuntuessa muodostuu rakenteita, jotka elimistön puolustusjärjestelmä tunnistaa vieraiksi. Intimaan muodostuu krooninen tulehdusreaktio. Myös komplementtijärjestelmä on aktivoitunut ateroskleroottisessa sepelvaltimon seinämässä ja useissa eläinmalleissa on pystytty osoittamaan, että muuntelemalla ja hillitsemällä komplementtijärjestelmän aktivaatiota voidaan vaikuttaa ateroskleroosin kehittymiseen.

Riina Oksjoki
Väitös 45/2006 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030