Lyhyesti: Ikäsyrjintää statiinien käytössä?

Statiinien hyödyllisyys sekundaaripreventiossa on osoitettu ainakin 80. ikävuoteen saakka. Ontariossa selvitettiin lähes 400 000 ikääntyvän sydän- ja verisuonitautipotilaan (> 65 v) aineistossa statiinien käyttöä. Vain 19 % käytti statiineja. Käyttäjät olivat nuorempia, useammin miehiä, sepelvatimotautisia, ja he olivat useammin korkeasta sosiaaliluokasta ja kaupungeista. Matalan, keskitason ja korkean riskin ryhmissä käyttäjiä oli - yllättäen - 38 %, 27 % ja 23 %. Statiinien käyttö väheni lineaarisesti mitä iäkkäämmästä ja korkeamman riskin potilaasta oli kyse siten, että yli 80-vuotiasta korkean riskin potilaista enää 4 % käytti statiineja. Ilmeisesti statiinien käytön hyödyistä iäkkäillä, korkean riskin potilailla on edelleen väärinkäsityksiä.

Kaisu Pitkälä
Lääke­tieteen maailma­sta 19/2004 Kommentteja

Lyhyesti: Anti-IgE-vasta-ainehoito hyödyttää vaikeita astmaatikkoja

Kahden monikeskustutkimuksen tulosten perusteella arvioitiin, keille allergisista astmaatikoista olisi hyötyä omalitsumabista, anti-IgE-vasta-ainehoidosta. Potilaita oli aktiiviryhmässä 542 ja lumehoidossa 528. Lääke annosteltiin neljästi viikossa 16 viikon ajan ihon alle, annos oli 0,016 mg/kg/IgE (IU/ml); kaikilla oli käytössä stabiilina pidettävä inhaloitava beklometasonihoito. Hoidosta hyötyivät eniten ne, joilla oli käytössä suuri annos (> 800 myyg/pv) beklometasonia, joilla oli useita päivystyskäyntejä hiljattain astman takia sekä ne joiden ventilaatiofunktiot olivat kehnompia. Aktiivia hoitoa tuli jatkaa vähintään 12 viikon ajan, jotta vaste saatiin näkyviin.

Hannu Puolijoki
Lääke­tieteen maailma­sta 19/2004 Kommentteja

Nebulisoitua morfiinia COPD:n hengenahdistukseen?

Nebulisaattorilla annetun morfiinin on todettu helpottavan hengenahdistusta ainakin joissakin sairauksissa. Näin annettua lääkitystä on siedetty tutkimuksissa kohtalaisen hyvin, eikä vakavia sivuvaikutuksia ole merkittävästi ilmaantunut. Keuhkoahtaumatautia sairastavat lienevät kuitenkin viimeksi mainitun suhteen ehkä sydänpotilaita tai keuhkofibroosia sairastavia suuremmassa riskissä.

Hannu Puolijoki
Lääke­tieteen maailma­sta 19/2004 Kommentteja

Synnynnäinen piilokiveksisyys lisääntyy

Synnynnäinen piilokiveksisyys lisää myöhemmän kivessyövän ja huonon siemennesteen mahdollisuutta. Piilokiveksisyys on aikaisemmin luokiteltu pieneksi epämuodostumaksi. Sen esiintyvyys on länsimaissa vaihdellut suuresti, osittain diagnostiikan vaihtelemisenkin takia. Aikaisemmin on todettu, että tanskalaisten miesten siemenneste on huonompaa kuin muiden pohjoismaalaisten, samoin kivessyöpä on Tanskassa yleisempää. Tähän havaintoon sopien näyttää myös piilokiveksisyys olevan siellä yleistä. Vuosina 1997-2001 kerätyssä tanskalaisessa aineistossa ongelma todettiin heti syntymän jälkeen 9 %:lla pojista. Kun vastasyntyneet kutsuttiin uuteen tutkimukseen 3 kk:n kuluttua, piilokiveksisyyden esiintyvyys oli vielä 2,4 %. Vastaavat luvut suomalaisessa aineistossa olivat 1,9 % ja 1,0 %. Tanskan luvut olivat nyt huomattavasti suuremmat kuin 40 vuotta aiemmin tehdyssä tutkimuksessa. Geneettisten syiden lisäksi piilokiveksisyys voi johtua ympäristövaikutuksesta, erityisesti endokrinologisiin järjestelmiin vaikuttavista kemikaaleista. Ilmeisesti tämän suhteellisen vähäiseksi luokitellun epämuodostuman yleistyminen heijastaa myöhemmin uhkaavaa, mahdollisesti hyvinkin mittavaa miesten lisääntymisterveyden alenemisen riskiä.

Pertti Kirkinen
Lääke­tieteen maailma­sta 19/2004 Kommentteja

Nyt se on osoitettu: simvastatiini vähentää myös aivoinfarkteja

Aikaisemmissa tutkimuksissa on ollut viitteitä siitä, että hyperkolesterolemisten henkilöiden sepelvaltimotukosten lisäksi myös aivovaltimotukokset vähenevät statiinihoidolla. Nyt Heart Protection Study oli riittävän suuri ja sopivaksi mitoitettu tutkimus, jotta voitiin todentaa, vaikuttaako statiinilääkitys aivoveritukosten ilmaantuvuuteen. Tutkimukseen otettiin 3 280 aikuista, joilla oli aivoverenkiertohäiriö (ei-invalidisoiva halvaus, TIA tai carotisendarterektomia tai -plastia). Verrokkiväestönä oli 17 256 muuta valtimotautia sairastavaa henkilöä tai diabeetikkoa. On erityisesti huomattava, että veren kokonaiskolesterolipitoisuus sai olla mikä tahansa, kunhan se oli yli 3,5 mmol/l. Kaikki osallistujat arvottiin saamaan joko lumelääkettä tai 40 mg simvastatiinia päivässä. Viiden vuoden seuranta-aikana rekisteröitiin sepelvaltimotapahtumat, halvaukset ja valtimotoimenpiteet.

Robert Paul
Lääke­tieteen maailma­sta 19/2004 Kommentteja

Lyhyesti: Verenpainetaudin hoitosuosituksissa pysyminen säästää

USA:ssa selvitettiin lähes 135 000:n verenpainelääkkeitä käyttävän potilaan todellinen verenpainelääkitys. Tätä verrattiin siihen hypoteettiseen tilanteeseen, että kaikki potilaat käyttäisivät verenpainetaudin hoitosuositusten mukaista lääkitystä. Potilaiden todelliset kulut olivat vuosittain yhteensä 48,5 miljoonaa dollaria. Hoidoista 40 % ei noudattanut suosituksia ja asian korjaaminen olisi tuonut 11,6 miljoonan dollarin säästön vuositasolla. Tavallisin poikkeama hoitosuosituksesta oli kalsiumkanavan salpaajan käyttö, vaikka toinen, halvempi lääke olisi ollut paikallaan. Selvitys osoittaa, että hoitosuosituksia kannattaa noudattaa kahdesta syytä: lääkitys on asianmukaisempaa ja kustannuksiltaan edullisempaa.

Robert Paul
Lääke­tieteen maailma­sta 19/2004 Kommentteja

Lyhyesti: Tupakointi voi ehkäistä skitsofreniaa?

Ruotsalaiset tutkijat ovat testanneet olettamusta, että tupakointi voisi ehkäistä skitsofrenian puhkeamista. Runsaan 50 000 asevelvollisen kohorttia seurattiin sairaalarekisterin avulla 26 vuoden ajan: miehistä, jotka 18-20 vuoden iässä ilmoittivat tupakoivansa, harvempi sairastui skitsofreniaan kuin tupakoimattomista. Mitä useamman savukkeen nuori mies poltti, sitä pienempi riski hänellä oli sairastua skitsofreniaan. Näyttääkin siltä, että hieman samaan tapaan kuin tupakointi voi suojata Parkinsonin taudilta se voi myöskin estää skitsofrenian puhkeamista. Mahdollinen vaikutusketju kulkisi nikotiinin hermokudosta suojaavan vaikutuksen kautta. Tutkijat kuitenkin korostavat, että tupakointiin liittyy terveyden kannalta monin verroin yleisempiä haitallisia vaikutuksia, minkä vuoksi tupakointia ei voi suositella skitsofrenian ehkäisyyn. Esiin nousee kuitenkin kiintoisa tutkimusalue.
Lääke­tieteen maailma­sta 19/2004 Kommentteja

Identiteettiä vahvistava peilaus somaattisissa hoitosuhteissa

Somaattinen sairaus hoitoineen voi heikentää ihmisen autonomian perustana olevaa kykyä itsesäätelyyn. Sairaus voi muuttaa kehon fysiologisia viestejä niin, että emotionaalinen perustila siirtyy mielihyvän sävyttämästä hyvänolontunteesta epävarmuuden, pahanolon ja kivulloisuuden suuntaan. Emotionaalisen taseen heilahtaessa pahanolon suuntaan, ihminen tulee epävarmaksi itsestään ja muuttuu loukkaantumisherkäksi. Nämä muutokset heijastuvat ihmisen sosiaalisiin suhteisiin ja vaikuttavat käyttäytymiseen ja toimintakykyyn.

Irja Idman
Katsaus­artikkeli 19/2004 Kommentteja

Polionhävitysohjelma lähenee tavoitettaan - poliovirustartuntojen vaara ei silti ole ohi

Maailman terveysjärjestön johtaman polioeradikaatio-ohjelman ansiosta poliovirus on vähitellen häviämässä maailmasta. Poliota esiintyy endeemisenä vielä Intiassa, Pakistanissa, Afganistanissa, Egyptissä, Nigeriassa ja Nigerissä. Niin kauan kun poliota esiintyy jossakin päin maailmaa, on kuitenkin vaarana, että virusta kulkeutuu myös poliovapaisiin maihin kuten Suomeen. Edelleen on hyvä muistaa poliohalvauksen mahdollisuus aina, kun äkillisesti alkaneiden halvausoireiden syy ei ole ilmiselvä.

Merja Roivainen - Tarja Sarjakoski - Tapani Hovi
Terveyden­huolto 19/2004 Kommentteja

Elintarvikevälitteisten epidemioiden selvityskeinot

Epidemioiden selvitys ja torjunta on monitieteellistä joukkuepeliä. Elintarvikevälitteisten epidemioiden selvityksissä tarvitaan asiantuntemusta mm. kliinisen lääketieteen, mikrobiologian, elintarvikevalvonnan, ympäristöterveydenhuollon, epidemiologian, biostatistiikan, tiedonkäsittelyn ja riskiviestinnän aloilta. Epidemian aiheuttajan, syyn ja laajuuden menestyksellinen selvittäminen edellyttää epidemiologisten, mikrobiologisten ja ympäristötutkimusten tietojen systemaattista keräystä, soveltavaa tutkimusten suunnittelua sekä tulosten yhdistämistä toisiinsa.

Pekka Nuorti - Katri Jalava
Terveyden­huolto 19/2004 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030