Aineriippuvuuksilla yhteinen geneettinen tausta

Tutkimusten mukaan lääkeaine- ja huumeriippuvuuteen liittyy varsin selvä geneettinen alttius, joskin myös ympäristötekijöillä on vaikutusta. Mutta onko eri aineilla oma, niille spesifinen altistava geneettinen tai ympäristötekijä?

Raimo K.R. Salokangas

Bronkodilataatiovasteen puute ei kerro tiotropiumin pitkäaikaisvaikutuksesta

Keuhkoahtaumataudin määrittelyn ongelmat ovat olleet viime aikoina yhä enemmän esillä. On jopa puhuttu skitsofreenisestä suhtautumisesta: pitäisi löytyä ohimenevää keuhkoputkiston obstruktiota, mutta toisaalta sitä ei saisi ollakaan (vrt. astma).

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Kaikille eläinlajeille oma viivakoodi

Kanadalainen tutkijaryhmä on löytänyt mitokondrion DNA:sta 650 emäksen pituisen pätkän, jonka sekvenssin perusteella eläinlajit voidaan erottaa toisistaan. Havainto mahdollistaa oman viivakoodin laatimisen todennäköisesti kaikille eläinlajeille. Toistaiseksi menetelmää on testattu yli 2 000 lajiin ja se on toiminut lähes sataprosenttisesti oikein. Vain muutamien amebojen suhteen ilmeni ongelmia. Varsinkin museoihmiset ovat uudesta systeemistä innoissaan ja kannattavat kaikkien tunnettujen miljoonan eläinlajin viivakoodaamista. Tämä urakka kestää kuitenkin parikymmentä vuotta ja maksaa yli 2 miljardia dollaria.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Tuberkuloosialttius ja gammainterferonia koodaavan geenin homotsygotia

Useita geenejä tai niiden virheitä on syytetty tuberkuloosialttiuden aiheuttajiksi. Espanjalaiset tutkivat 113:n bakteriologisesti varmistetun keuhkotuberkuloosipotilaan, 207 lähikontaktin (näistä 125 tuberkuliinipositiivisia) sekä 100 terveen tuberkuliininegatiivisen verrokin aineiston. Niillä, jotka olivat homotsygootteja gammainterferonia koodaavan geenin (+874) A-alleelin suhteen, oli 3,75-kertainen keuhkotuberkuloosiin sairastumisen riski terveiden riskiin nähden. Perifeerisen veren lymfosyyttien gammainterferonin muodostamiskyky oli heillä niin ikään heikentynyt. Vaikka tutkijat eivät suoralta kädeltä usko tämän geenilöydöksen selittävän koko alttiutta, havainto on mielenkiintoinen. Myös Suomesta voisi löytyä tältä pohjalta kiinnostavaa aineistoa eri alueiden tuberkuloosin ilmaantuvuutta ajatellen.

Hannu Puolijoki

Suomalaisten lääkärien tupakointi vuosina 1990-2001 sekä suhtautuminen tupakointiin potilastyössä

Lääkärien päivittäinen tupakointi väheni 1990-luvun alkupuolella, mutta on pysynyt viime vuosina ennallaan. Vuonna 2001 päivittäin tupakoi 7 % mieslääkäreistä ja 4 % naislääkäreistä. Lääkärit kehottivat aktiivisesti savuttomuuteen potilaita, joilla jo oli tupakointiin liittyvä sairaus, mutta terveitä tupakoitsijoita kehotettiin lopettamaan harvemmin. Naislääkärit kehottivat useammin kuin mieslääkärit raskaana olevia ja ehkäisypillereitä käyttäviä potilaita luopumaan tupakasta. Tupakoivat lääkärit kehottivat potilaitaan lopettamaan polttamisen harvemmin kuin tupakoimattomat. Lääkärien osallistuminen terveyskasvatukseen vaikuttaa melko vähäiseltä, vaikka suurin osa arvioi tietonsa ja taitonsa riittäviksi.

Noel C. Barengo, Tuulikki Uusitalo, Markku Myllykangas, Patrick Sandström, Vesa Jormanainen

Sydämen kroonisen vajaatoiminnan diagnosointi ja hoito Yhteenveto Euroopan Kardiologisen Seuran (ESC) suosituksesta

Sydämen vajaatoiminnan kansanterveydellinen merkitys lisääntyy väestön ikääntyessä ja sydämen vajaatoimintaa sairastavien potilaiden määrän kasvaessa. Euroopan Kardiologisen Seuran (ESC) vuonna 2001 julkistamissa ohjeissa korostetaan sydämen vajaatoiminnan toteamista objektiivisin keinoin, ensisijaisesti sydämen kaikukuvauksen avulla. Hoidossa sovelletaan elämäntapoihin kohdistuvaa neuvontaa, lääkehoitoa, mekaanisia laitteita ja kirurgisia hoitomuotoja. Lääkehoidon kulmakivet ovat ACE:n estäjät ja beetasalpaajat. Lääkehoidossa tulee pyrkiä sellaisiin annoksiin, joiden on voitu osoittaa parantavan potilaiden ennustetta.

Tiina Heliö, Jyrki Olkinuora, Lasse Lehtonen, Jyri Lommi, Markku S. Nieminen

Ateroskleroosin varhaismuutokset lapsilla ja nuorilla

Valtimokovettumataudin riskitekijät ennustavat jo lapsuudessa varhaisia valtimomuutoksia ja riskitekijöihin voidaan vaikuttaa lapsuusiässä suoritetuilla interventioilla. Varhaisia valtimomuutoksia voidaan tutkia ultraäänimenetelmien avulla myös lapsilla ja siten arvioida yksilöllistä riskiä. Kun halutaan tutkia oireettomien henkilöiden ateroskleroosia, käytettävissä ovat valtimoiden endoteelitoiminnan tutkiminen ja verisuonten seinämäpaksuuden mittaaminen. Tulevaisuudessa noninvasiiviset ultraäänitutkimukset saattavat helpottaa päätöksiä hoidon aloittamisesta.

Mikko Järvisalo, Olli Raitakari

Rokotukset raskauden aikana

Suomen oloissa on harvoin välttämätöntä rokottaa odottavaa äitiä. Satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia raskaudenaikaisista immunisaatiokäytännöistä ei ole tehty, ja sen vuoksi odottavan äidin rokottamista erityisesti eläviä, heikennettyjä mikrobeja sisältävillä rokotteilla suositellaan välttämään. On kuitenkin tilanteita, joissa raskaana olevan naisen rokottamisesta saatava hyöty on suurempi kuin siitä mahdollisesti aiheutuvat haitat, kuten altistuminen tetanukselle, rabiekselle ja B-hepatiitille tai matkustaminen keltakuume-endeemiselle alueelle. Vastasyntyneen vakavien pneumokokki-, meningokokki-, RSV- ja hemofilustautien ehkäisemisestä äidin immunisaation avulla on saatu osin lupaavia tuloksia.

Marja-Liisa Eloranta, Seppo Heinonen

Yleislääketieteen erikoislääkärien arvioita erikoislääkärikoulutuksestaan ja erikoisalavalinnastaan - vertailu muihin erikoislääkäreihin

Tämän artikkelin tavoitteena on selvittää, eroavatko yleislääketieteen erikoislääkäreiden kokemukset oman erikoislääkärikoulutuksensa ja oman erikoisalansa valinnan suhteen muiden erikoislääkärien kokemuksista. Artikkeli perustuu 1 836 erikoislääkärin antamiin vastauksiin Lääkäri 98 -tutkimuksen postikyselyssä. Yleislääketieteen erikoislääkäreistä 55 % ilmoitti olevansa tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä saamaansa erikoislääkärikoulutukseen, muista erikoislääkäreistä tyytyväisiä oli 61 %. Yleislääketieteeseen erikoistuneet arvioivat erikoislääkärikoulutuksen eri osa-alueista mahdollisuuden tutkimus- ja kehittämistyöhön selvästi huonommaksi kuin muut erikoislääkärit.

Jaakko Halonen, Esko Kumpusalo, Irma Virjo, Harri Hyppölä, Hannu Halila, Kari Mattila

Kuopion yhteispäivystystutkimus Asiakastyytyväisyys

Kuopion yhteispäivystyksen toimintatutkimuksessa viikolla 20/2002 asiakkaat arvioivat yleislääkäripäivystyksen asiakaspalvelua. Asiakastyytyväisyyttä mittaaviin kysymyksiin vastasi 43 % ja vapaamuotoisia kommentteja saatiin 25 %:lta asiakkaista. Miehet pitivät ilmoittautumisen sujuvuutta, hoitajien asiantuntevuutta ja jatkohoidossa opastamista erittäin hyvänä useammin kuin naiset. Asiakkaiden sanalliset kommentit kuvastivat tyytymättömyyttä palvelujen organisointiin, mutta varsin suurta tyytyväisyyttä henkilökunnan toimintaan.

Juhani Miettola, Matti Halinen, Pertti Lipponen, Seppo Hietakorpi, Mirja Kaukonen, Esko Kumpusalo

Hoidon odotusaikojen raportointi ja seuranta läpinäkyvää Australiassa

Hoidon ja palvelujen saatavuus on maasta riippumatta aina tärkeä ja ajankohtainen terveyspoliittinen kysymys. Suomessa odotusaikojen ja hoitoa odottavien määrien vertailu on vaikeaa, koska tietosisällöt eivät ole standardoituja, läpinäkyviä eivätkä reaaliaikaisia. Tilastotietoja ei voi suoraan käyttää päätöksenteossa tai ohjausvälineenä. Näistä syistä monissa maissa on päädytty kehittämään hoidon odotusaikatietojen raportointia ja seurantaa vertailukelpoiseen, läpinäkyvään ja reaaliaikaiseen suuntaan.

Marja Blom

Tupakkalain vaikutukset ja toteutuminen työpaikoilla

6.6.2003 Tampereen yliopisto

Antero Heloma

Kiinteiden rintamuutosten täydentävä kuvantaminen

6.6.2003 Oulun yliopisto

Heli Reinikainen

Hakolantaudin kaksi geeniä

6.6.2003 Helsingin yliopisto

Juha Paloneva

Kliinisesti epäillyn akuutin sisäsynnytintulehduksen diagnoosi ja hoito

6.6.2003 Helsingin yliopisto

Pontus Molander

Vehnän gliadiini rasitusanafylaksian ja lasten vehnäallergian aiheuttajana

6.6.2003 Helsingin yliopisto

Kati Palosuo

Biomarkkerit munuaisen ja virtsarakon syövässä

7.6.2003 Helsingin yliopisto

Harri Visapää

Tobacco control in Finland

The paper describes the national tobacco control efforts in Finland during the past three decades, with emphasis on implementation of a comprehensive legislation and related health promotion activities. There has been a gradual reduction of smoking among men and a levelling off of the increase among women according to a national system to monitor the trends in smoking prevalence since 1978. In 2002 some 27 % of men and 18 % of women were daily smokers in the age group 15-64 years; this level is one of the lowest in Europe. Mortality trends due to major tobacco-related major diseases (CHD, lung cancer) have improved remarkably over time. The surveys and experience show much progress and success in restricting smoking and peoples' exposure to environmental tobacco smoke, much in accordance with the respective legislations: smokefree schools and other public places, restrictions of smoking at worksites, and smokefree areas at restaurants. The Finnish tobacco control policy has been based on evidence and research, with gradual implementation and close monitoring. The policy has been quite successful, but there are still challenges to address in the future. International development, based on the successful implementation of FCTC, will be important for Finland to achieve further progress in tobacco control.

Kimmo Leppo, Pekka Puska

Tobacco epidemic in Finland

Finland has implemented a comprehensive strategy to control and constrain tobacco consumption among the population since the 1970s. A virtual epidemic of tobacco consumption with a prevalence in excess of 70 % of smoking among the adult male population has changed to a moderate prevalence of 28 %. Female smoking has become a problem, as is the case in many western countries, and 20 % of all adult women smoke daily. The decrease in male smoking prevalence continued until the 1990s and was due to both a decrease in smoking initiation and an increase in smoking cessation. The consumption of tobacco products peaked in the early 1970s and was annually 1,75 kilos per capita for every Finn aged 15-year and older. The consumption of tobacco decreased from 1973 to 1977 by 10 % and over the next 15 years by one percent annually. The enforcement of the Tobacco Control Act has had a positive effect on supporting the decrease of smoking and tobacco consumption.

Kristiina Patja, Erkki Vartianen

Epidemiology of tobacco related cancers in Finland

The paper reviews the trends in the incidence and mortality of lung cancer and some non-pulmonary tobacco related cancers in Finland and the other Nordic countries. The incidence of lung cancer is declining among men and increasing among women. Smoking is a significant cause of mortality and morbidity.

Risto Sankila