...eivätkä toistuvat kardioversiot auttaneet Euroopankaan puolella

Hollantilaisessa tutkimuksessa taas satunnaistettiin 522 eteisvärinän uusiutumisen takia sähköiseen rytminsiirtoon lähetettyä potilasta joko rytminsiirtoon tai pelkkään eteisvärinän kammiovasteen hallintaan. Sinusrytmi säilyi ensimmäisessä ryhmässä - tarvittaessa toistuvien kardioversioiden ja rytmihäiriölääkkeiden avulla - vain 39 %:lla potilaista runsaan kahden vuoden seurannassa. Eteisvärinän hillintään perustuvassa ryhmässä oli päätynyt sinusrytmiin 10 %. Heistä 13 potilaalle oli jouduttu tekemään kardioversio vaikeiden rytmihäiriöoireiden takia.

Juhani Airaksinen

Uusiin psykoosilääkkeisiin liittyy myös vakavia sivuvaikutuksia

Viime vuosikymmenellä käyttöön tulleet ns. toisen polven psykoosilääkkeet ovat yhtä tehokkaita mutta aiheuttavat neurologisia haittavaikutuksia vähemmän kuin perinteiset psykoosilääkkeet. Kuitenkin myös niihin liittyy vakavia sivuvaikutuksia.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Saisiko olla bronkoskopia uudelleen?

Sinisen lehden pääkirjoituksen laatijan tapaan olen hämilläni keuhkoalan kovimman impaktin lehdessä julkaistusta jutusta, jossa tutkittiin sitä, haluaako joku uudestaan bronkoskopiaan (n = 481). Kysymyksenasettelu on lähinnä hypoteettinen, koska seurantaskopioita ei juurikaan tehdä kuin erityisen painavista syistä. Sinänsä olisi erittäin tärkeää tutkia sitä, millä inhottavalta tuntuva toimenpide saataisiin vähemmän kiusalliseksi. Tässä tutkimuksessa tyyväisyys oli hyvää, ja 71 % tulisi varmasti ja 22 % luultavasti uudestaan toimenpiteeseen. Mm. etukäteisinformatioon tutkimuksen luonteesta olisi panostettava.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Sotakirjeenvaihtajan työ on raskasta

Sotakirjeenvaihtajat joutuvat kohtaamaan äärimmäisiä tilanteita, jotka rasittavat heitä melkoisesti. Tutkijat lähettivät kyselyn traumaperäistä stressireaktion ja depression oireista sekä yleisestä stressaantuneisuudesta 140:lle kansainvälisten tietotoimistojen sotakirjeenvaihtajalle ja 107 reportterille, jotka eivät koskaan olleet osallistuneet sotatilanteen raportointiin. Toisessa vaiheessa tehtiin kliininen haastattelu. Vertailuryhmään nähden sotakirjeenvaihtajat käyttivät enemmän alkoholia ja heillä oli enemmän traumaperäisen stressireaktion ja depression oireita. Strukturoidun haastattelun perusteella 28,6 % sotareporttereista kärsi traumaperäisestä stressireaktiosta (vertailuryhmässä 0 %), 21,4 % vakavasta masennustilasta (5,3 %) ja 14,3 % huumeriippuvuudesta (5,3 %). Hoitoa he eivät kuitenkaan saaneet enempää kuin muut. Sotakirjeenvaihtajilla traumaperäisen stressireaktion esiintyvyys on siis samaa luokkaa kuin taisteluihin osallistuvilla sotilailla.

Raimo Kr Salokangas

Lastenpsykiatristen osastopotilaiden psykososiaalinen selviytyminen aikuisiässä

Satakunnan keskussairaalassa lastenpsykiatrian osastotutkimuksissa tai -hoidossa vuosina 1982-85 olleiden lasten ja nuorten myöhempää selviytymistä tarkasteltiin rekisteritietojen perusteella vuonna 1998. Selviytyjiksi luokiteltiin entiset potilaat, jotka eivät olleet työkyvyttömyyseläkkeellä eivätkä rikosrekisterissä yli 18-vuotiaana tehdyistä rikoksista eivätkä olleet olleet aikuispsykiatrisessa osastohoidossa. Heitä oli 57 % entisistä potilaista. Työkyvyttömyyseläkkeellä oli 21 % entisistä potilasta. Rikosrekisteri täysi-ikäisenä tehdyistä rikoksista oli 19 %:lla ja psykiatrisia sairaalahoitojaksoja aikuispsykiatrisella osastolla 26 %:lla potilaista. Rekisteriseurannalla saadaan selkeä, vaikkakin hyvin pelkistetty kuva entisten potilaiden yhteiskunnallisesta sopeutumisesta.

Ritva Erkolahti, Elina Lahtinen

Ulkustaudin epidemiologia tänään Kirurgisen hoidon ilmaantuvuus, sairaalahoitojaksot sekä kuolleisuusluvut Suomessa

Ulkustaudin lääkehoito on parantunut merkittävästi viimeisten 20 vuoden aikana.Tutkimuksemme tarkastelee ulkustaudin epidemiologiaa lääkehoidossa tapahtuneet muutokset kattavan ajanjakson aikana. Totesimme, että vuosien 1987-1997 välisenä aikana elektiivisen ulkuskirurgian vuosittainen ilmaantuvuus on laskenut yli 90 %, mutta päivystysleikkausten ilmaantuvuus puolestaan lisääntynyt 27 %. Sairaalahoitojaksojen ilmaantuvuus on vuosien 1972-1992 välisenä aikana kohonnut yli 160 % lähinnä vanhemmilla henkilöillä ilmenneen akuutin mahaverenvuodon vuoksi. Ulkustautiin liittyvä kuolleisuuden nousu näyttää sen sijaan viime vuosina pysähtyneen.

Niku Oksala, Hannu Paimela, Leena Paimela, Riitta Luosujärvi, Eero Kivilaakso

Keliakian diagnosointi

Aiemmin keliakia todettiin vasta, kun oireet olivat selviä, ja ohutsuolessa näkyi tällöin kiistaton suolinukan madaltuminen. Nykyään tauti todetaan varhaisemmin, joten dia- gnostiikassa kohdataan uusia vaikeuksia. Dia-gnoosi perustuu ohutsuolikoepalaan, mutta sen tulkinta on rajatapauksissa vaikeaa, ja siksi näytteiden on oltava laadukkaita. Lisäksi on selvitettävä oireet, sukuanamneesi ja samanaikaiset autoimmuunisairaudet. IgA-luokan endomysium- ja kudostransglutaminaasivasta-aineet soveltuvat keliakian alustavaan seulontaan. Diagnostiikassa on myös huomattava taudille ominaisten tulehdussolujen esiintyminen sekä kliininen ja histologinen vaste gluteenittomaan ruokavalioon.

Pekka Collin, Katri Kaukinen

Voidaanko posttromboottista oireyhtymää estää tehostamalla hoitoa invasiivisilla menetelmillä?

Akuutti syvä laskimotukos hoidetaan yleensä antikoagulanteilla ja lääkinnällisellä hoitosukalla. Posttromboottisen oireyhtymän ilmaantuvuus pitkäaikaisseurannoissa on konservatiivisen hoidon jälkeen 30-70 %. Korkean, pohkeesta lantioon ulottuvan laajan laskimotukoksen ennuste on hyvinkin ongelmallinen, sillä vain 10-30 % potilaista pysyy oireettomina. Optimaalisella antikoagulanttihoidolla ja hoitosukan käytöllä voidaan vaikuttaa ennusteeseen. Kajoavat hoitomuodot, kuten paikallinen katetriohjattu liuotushoito, vähentävät posttromboottisen oireyhtymän ilmaantuvuutta. Täyttä varmuutta laskimoläpän suojauksesta näilläkään menetelmillä ei ole.

Jukka Saarinen, Jorma Lahtela

Aivojen kuvantamismenetelmät psykoterapian tuloksellisuuden tutkimisessa

Moniin psykiatrisiin sairauksiin on todettu liittyvän poikkeavia aivojen kuvantamislöydöksiä. Niitä on todettu välittäjäaineiden kantajamolekyylien tiheyksissä, verenvirtauksessa ja glukoosin kulutuksessa tietyillä aivoalueilla. Psyykenlääkehoitojen aikana nämä muutokset saattavat normalisoitua. Myös psykoterapian aikana on havaittu tapahtuvan osittain samankaltaisia muutoksia verenvirtauksessa ja glukoosiaineenvaihdunnassa. Aiheesta on toistaiseksi julkaistu varsin vähän tutkimuksia, joten löydöksiä on pidettävä vasta alustavina.

Tommi Tolmunen, Mikko Joensuu, Pirjo Saarinen, Pasi Ahola, Jyrki Kuikka, Johannes Lehtonen

Kuopion yhteispäivystystutkimus Yleislääkäripäivystyksen toimivuus ja odotusajat kiireellisyysluokittain

Asiakkaat arvioivat päivystyspoliklinikan palvelujen toimivuutta ja laatua tutkimuksessa, jossa selvitettiin Kuopion yliopistollisessa sairaalassa 11.3.2002 käynnistyneen ympärivuorokautisen yhteispäivystyksen toimintaa. Päivystävät lääkärit arvioivat käyntien kiireellisyyttä, tarpeellisuutta ja tulosyitä. Sekä hoitaja että lääkäri määrittelivät kunkin asiakkaan kiireellisyysasteen. Odotusajan mediaani lääkärin vastaanotolle oli 1,4 tuntia ja keskiarvo 1,9 tuntia. Lääkärin arvion mukaan 23 % kävijöistä ei olisi tarvinnut kiireellistä lääkärin apua.

Juhani Miettola, Matti Halinen, Pertti Lipponen, Seppo Hietakorpi, Mirja Kaukonen, Esko Kumpusalo

Keskeneräinen potilas eli aika sairaanhoidossa

Pitkälti yli nelikymppisenä jouduin ensimmäistä kertaa syntymäni jälkeen sairaalaan. Leikkausta seurasi puolen vuoden monimutkainen prosessi tutkimusten ja hoitojen, kivun sekä säryn, heikentyneen työkyvyn ja sairauslomien merkeissä. Seuratessani antibiootin laiskaa tippumista IV-pullosta en voinut välttää vertaamasta käsityksiä ajasta sairaanhoidossa ja teollisuudessa. Sairaanhoidosta käydyssä keskustelussa on käsitelty paljon hoitojärjestelmien tuottavuutta, jonkun verran laatukysymyksiä, mutta aikaa tuskin nimeksikään. Teollisuudessa ajan merkitystä kilpailutekijänä ruvettiin vakavasti tutkimaan vasta parikymmentä vuotta sitten.

Paul Lillrank

Paklitakselin ja sädetyksen sekä sisplatiinin vaikutus ulkosynnytinsyöpäsolulinjoissa

22.11.2002 Turun yliopisto

Misa Raitanen

Streptococcus pneumoniae -bakteerin mikrobilääkeresistenssi

22.11.2002 Turun yliopisto

Marja Pihlajamäki

Lastenkoteihin sijoitettujen lasten psykososiaaliset ongelmat

22.11.2002 Turun yliopisto

Raija Hukkanen

Uusi syövälle altistava oireyhtymä, periytyvä leiomyomatoosi ja munuaissyöpä (HLRCC)

22.11.2002 Helsingin yliopisto

Maija Kiuru

Verenkierron ja aineenvaihdunnan muutokset kokeellisessa suoliston verenkiertovajauksessa

29.11.2002 Kuopion yliopisto

Jyrki Tenhunen

Perimän vaikutus murtumariskiin ja hormonikorvaushoidon tehoon vaihdevuosien jälkeen

29.11.2002 Kuopion yliopisto

Timo Salmén

Valkosolumäärä ennustaa äkillisen sepelvaltimotautikohtauksen tappavuutta

Veren valkosolumäärän ja valtimotautien yhteys todettiin jo neljännesvuosisata sitten. Vasta viime vuosina on tullut esille tulehdusreaktion keskeinen merkitys äkillisen sepelvaltimotautikohtauksen synnyssä.

Juhani Airaksinen

Lisävalaistusta immunologisen toleranssin kehittymiseen

Lymfosyytit koulutetaan erottamaan vieraat kudokset omista useilla tavoilla. Yksi näistä tavoista on negatiiviseksi valinnaksi nimitetty kovakourainen menetelmä. Siinä liian hanakasti omien kudoksien kanssa reagoivat solut päästetään suorasukaisesti päiviltä. T-solujen negatiivinen selektio tapahtuu kateenkorvan medullassa. Immunologeja on suuresti askarruttanut kysymys, miten medullan epiteelissä voi olla edustettuna koko se antigeenien kirjo, johon reagoivat T-solut tulisi likvidoida.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Iäkkäiden isien lapsilla skitsofrenian vaara

Skitsofrenian riskitekijäksi on tuoreissa tutkimuksissa noussut isän ikä lapsen syntymähetkellä. Kahdesta tutkimuksesta toisessa yli 45-vuotiaiden isien lapsilla skitsofrenian riski oli lähes nelinkertainen alle 25-vuotiaiden isien lasten riskiin verrattuna. Kun äidin ikä ja muut sekoittavat tekijät otettiin huomioon, riskisuhde säilyi, mutta ei ollut enää tilastollisesti merkitsevä. Toisessa tutkimuksessa riskisuhde 45-vuotiaiden isien lapsilla oli lähes kolminkertainen ja merkitsevä. Tutkijat arvelevat, että ikääntymisen myötä lisääntyvä sukusolujen geneettinen mutaatiofrekvenssi selittää riskin suurenemisen. Toisaalta on mahdollista, että myöhemmällä iällä lapsen hankkineiden isien joukossa psyykkinen häiriintyneisyys on tavallista yleisempää, jolloin kyse on häiriöalttiuden perinnöllisestä siirtymisestä lapseen.

Raimo Kr Salokangas