Onko kortisoni suun kautta välttämätön astman pahenemisvaiheen hoidossa?

Suun kautta annettua kortisonihoitoa on pidetty yhtenä astman pahenemisvaiheen hoidon kulmakivenä. Viime vuosina on varsinkin omahoidossa kokeiltu, riittäisikö inhaloitavan steroidin annoksen suurentaminen. Kanadalaiset selvittivät tätä päivystysasemalla käyneiden mutta kotiutettujen astmapotilaiden tutkimuksista koostetulla meta-analyysillä.

Hannu Puolijoki

Munasolutuotantoa koe-eläimeen siirretystä ihmisen munasarjasta

Ennen kivesten poistoa tai tuhoutumista otetun sperman syväjäädytys mahdollistaa helposti miehen suvunjatkamisen myöhemmin. Vastaavaa keinoa ei ole ollut naisille, jotka ovat vaikkapa lapsena sairastetun malignooman hoidon yhteydessä menettäneet munasarjakudoksensa.

Pertti Kirkinen

Tunnerasituksen lisääntyminen syynä lääkärien uupumiseen?

Suomessakin tehtyjen tutkimusten mukaan uupuminen on varsin yleistä lääkärien keskuudessa; varsinkin psykiatrit ja lastenpsykiatrit kärsivät siitä usein. Mikä selittää ilmiön esiinnousun viime vuosina?

Raimo Kr Salokangas

RNA-häiritsijöistäkö tulevaisuuden viruslääkkeitä?

RNA-häirinnällä tarkoitetaan ilmiötä, jossa 21 emäksen mittainen kaksisäikeisen RNA:n pätkä tuhoaa lähetti-RNA-molekyylejä ja tätä kautta estää geenin ilmentymisen. Tuho kohdistuu vain molekyyleihin, joiden emäsjärjestys on komplementaarinen häiritsevän RNA:n jommankumman ketjun kanssa. RNA-häirintämekanismit ovat ilmeisesti solujen toiminnan kannalta tärkeitä, koska ne ovat säilyneet hyvin evoluution aikana ja niitä löytyy kaikista tutkituista aitotumallisista soluista. Kasvien on osoitettu torjuvan viruksia RNA-häirinnällä, eläimillä tätä ei toistaiseksi ole osoitettu.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Vähäinenkin allergeenialtistus pahentaa astmaatikon keuhkoputkien inflammaatiota

Hollannissa tutkittiin, voiko hiljainen krooninen allergeenialtistus johtaa astmaatikon keuhkoputkien limakalvon inflammaation pahenemiseen. Kaikilla tutkittavilla oli allergiaa huonepölypunkille ja heidät altistettiin sille 10 peräkkäisenä työpäivänä. Astman perushoitona oli inhaloitava budesonidi 400 myyg/pv (n = 13) tai lumelääke (n = 13). Lumelääkettä saaneilla todettiin nousua yskösten eosinofiilien, ECP:n, IL-5/IFN-gamma-lähetti-RNA-suhteessa ja typpioksidin tasoissa, mutta ei muutoksia esimerkiksi PEF- tai FEV1-arvoissa. Budesonidilla hoidetuilla metakoliini-inhalaatioaltistuksen, yskösten ECP:n ja uloshengitysilman typpioksiditason muutokset olivat erilaisia kuin lumeryhmässä. Tutkijat päättelivät, että jo lieväkin allergeenialtistus voi johtaa inflammaatioon ilman oireiden pahenemista. Tätä prosessia voidaan estää inhalaatiosteroidilla - kuten käytännössä tehdäänkin

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Ruokavalio vaikuttaa rikollisuuteen?

Tutkimusten mukaan rikokseen syyllistyneiden ruokavaliosta puuttuu tärkeitä ravintoaineita. Niinpä pyrittiinkin selvittämään, voidaanko nuorten vankien käyttäytymishäiriöitä vähentää, jos heidän päivittäiseen ruokavalioonsa lisätään tärkeitä vitamiineja, mineraaleja ja essentiellejä rasvahappoja. Lumekontrolloidun kaksoissokkokokeen mukaan aktiivihoitoryhmä teki keskimäärin 140 päivän seurannan aikana 26 % vähemmän (p = 0,03) rikkomuksia kuin lumeryhmä. Voisikohan myös vapaassa yhteiskunnassa monipuolisella ruokavaloilla vähentää rikollista käyttäytymistä?

Raimo Kr Salokangas

Äkilliset sepelvaltimotautikohtaukset Itä-Suomessa vuosina 1983-1992 (IV) Sepelvaltimotautikuolleisuuden ja sydäninfarktin kohtaustaajuuden kuntakohtainen tarkastelu Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiireissä

Tutkimus tarkasteli vakavien sepelvaltimotautikohtausten aiheuttamaa kuolleisuutta ja sydäninfarktin kohtaustaajuutta terveydenhuoltojärjestelmän perusyksikön kunnan muodostamilla pienalueilla sydäninfarktin hoidon porrastuksen mukaan muodostettujen alueitten (I-III) aluetarkastelun rinnalla. Sepelvaltimotautikuolleisuuden ja sydäninfarktin kohtaustaajuuden pieneneminen oli alueellisesti yhtenäistä. Kuntakohtaisessa tarkastelussa tarkasteltavan yksikön pienuus korosti edullisessa kehityksessä näkyvää fluktuoivaa piirrettä. Mielenkiintoisena havaintona voidaan kuitenkin pitää todettuja kohtaustaajuuksien tilastollisesti merkitseviä kuntakohtaisia eroja. Viitettä yksittäisten kuntien erityistason ongelmiin sepelvaltimotaudin hoidon ja prevention kentällä ei todettu.

Matti Ketonen, Harri Mustaniemi, Pertti Palomäki, Juha Mustonen, Seppo Lehto, Heikki Miettinen, Jorma Torppa, Veikko Salomaa

Eteisvärinän hoito katetriablaatiolla

Eteisvärinä on yleisin sydämen rytmihäiriö ja sisätautien päivystyspoliklinikoiden ensiapukäynneillä kahden tavallisimman diagnoosin joukossa. Perinteisen lääkehoidon tarkoituksena on joko eteisvärinän uusiutumisen esto tai ainakin rytmihäiriön saaminen mahdollisimman vähän haittaavaksi. Kun tieto eteisvärinän synnystä ja elektrofysiologiasta on lisääntynyt, on voitu kehittää uusia hoitomuotoja, joista eräät ovat jopa parantavia. Katetriablaatiotekniikoin suoritettavista hoidoista osa kohdistuu eteisvärinän syihin tai sen syntyä laukaiseviin mekanismeihin, osa on oireenmukaista hoitoa. Katetriablaatio ei sovi jokaiselle eteisvärinäpotilaalle, vaan potilaat valitaan huolellisen rytmikardiologisen arvioinnin perusteella.

Hannu Parikka

Tupakointi ja aikuistyypin diabeteksen riski

Suomessa on 180 000 diabeetikkoa, joista tupakoi yhtä moni kuin väestöstä keskimäärin. Tupakointi on diabeetikolle lisäriski, sillä se aiheuttaa samantyyppisiä kohde-elinvaurioita kuin itse sairaus. Tupakointi lisää insuliiniresistenssiä ja aikuistyypin diabetekseen sairastumisen riski on tupakoivilla noin 2,5-kertainen tupakoimattomien riskiin verrattuna. Tupakoinnin ehkäisy ja tupakasta vieroitus on osa diabeteksen perushoitoa. Diabeetikkojen tupakasta vieroitus kannattaa, sillä tupakoiva diabeetikko sairastuu nuorempana ja vakavammin kuin tupakoimaton.

Kristiina Patja

Tarvitaanko hammaslääketieteessä hoitosuosituksia?

Hoitosuosituksia tarvitaan hammaslääketieteessä, mutta valikoidusti ja muistaen, ettei suu ja siihen liittyvät kudokset eli purentaelin ole mikään muusta elimistöstä erillinen alue vaan päinvastoin elin, johon pätevät samat lait kuin elimistöömme yleensä.

Maria Malmström

Sanojen salat - Puheen ja kielen kehityksen neurologista taustaa

Puheen ja kielen kehityksen neurologinen tausta on kehitysiässä muodostuneissa monimutkaisissa hermoverkoissa. Tietyt aivojen osat ovat kehittyneet reagoimaan erikoisesti lajispesifisille äänille ja ymmärrettävälle puheelle. Aivoihin vastaanotetaan, siellä yhdistellään, talletetaan ja vertaillaan aistien välittämää tietoa. Puhuminen ja lukeminen edellyttävät eri keskusten synkronista, hyvin ajastettua yhteistoimintaa. Nykytekniikat ovat avartaneet tietämystämme näistä tapahtumista normaalitilassa ja erilaisissa häiriössä.

Eila Airaksinen

Jonotyöryhmää vetävä Mats Brommels: Varottava säännöstelykoneistoa, jolla vain torjutaan potilaita

- Terveydenhuoltojärjestelmän tehtävänä on ensisijaisesti huolehtia palvelujen saatavuudesta eikä saatavuuden rajoittamisesta. Hoitoindikaatioiden yhdenmukaistaminen voi helposti johtaa siihen, että syntyy säännöstelykoneisto, jota käytetään ennen kaikkea torjumaan potilaita: hoitoon päästetään vain ne, jotka täyttävät indikaatiot, sanoo professori Mats Brommels.

Suvi Sariola

Uusi jätepolitiikka ja terveys

EU:n ja muidenkin kehittyneiden maiden jätepolitiikat ovat ajautuneet kriisiin. Suomen tiheä kaatopaikkaverkosto on ajettu alas ja tilalle on tuotu keskitetyt kaatopaikkaratkaisut. Terveydenhuollon jätteiden erityispiirteet voivat nostaa kustannuksia tuntuvasti erityisesti taantuvilla haja-asutusalueilla. EU:n kaatopaikkadirektiivi pyrkii lisäämään eloperäisen materiaalin kierrättämistä voimakkaasti. Suomen kylmä ilmasto, yksittäisten jäte-erien pienuus ja koostumuksen vaihtelevuus sekä kompostointiteknologian ongelmat muodostunevat esteeksi laajamittaiselle biojätteen kierrättämiselle Suomessa. Mikäli vaihtoehdoista ei kyetä ajoissa keskustelemaan avoimesti ja asiallisesti voi edessä olla suuria ongelmia ja niukkojen resurssien tuhlaamista.

Mikko Paunio

Sairaanhoitaja lääkehoidon ja verensiirron toteuttajana - lupakäytäntö

Lääkkeen voi antaa erityisissä tapauksissa (infuusio- ja injektionesteet) vain tehtävään koulutettu ja riittävästi kokemusta omaava terveydenhuollon ammattihenkilö, jolle johtava lääkäri on antanut oikeuden edellä mainittujen lääkemuotojen antamiseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa sairaanhoitopiirien erilaisista käytännöistä, jotka koskivat terveydenhuollon ammattihenkilöiden oikeutta lääkehoitoon erityisissä tapauksissa ja verensiirtoon. Kirjallinen lupa oli käytössä 95 %:ssa yksiköistä. Luvan myönsi eriasteinen lääkäri. Kuulustelu järjestettiin 60 %:ssa yksiköistä. Kuulustelun vastaanotti pääosin lääkäri.

Markku Mattila, Arja Isola

Miehen itusolujen apoptoosin säätely

28.6.2002 Helsingin yliopisto

Virve Pentikäinen

Normaalipaineisen aivonestekiertohäiriön diagnoosi, hoito ja hoidon tulokset

28.6.2002 Kuopion yliopisto

Sakari Savolainen

Indusoituvan typpioksidituotannon säätely makrofageissa

28.6.2002 Tampereen yliopisto

Riku Korhonen

Prolyyli-4-hydroksylaasin alfa(II) -alayksikön geenin rakenne hiireltä ja ihmiseltä

4.7.2002 Oulun yliopisto

Ritva Nissi

Varhaisen nivelreuman ennuste

2.8.2002 Helsingin yliopisto

Ritva Peltomaa

Lyhyesti: Kantasolut korjaavat verkkokalvon verisuonivaurioita

Kalifornialainen tutkijaryhmä on onnistunut ehkäisemään verkkokalvon verisuonten rappeutumista ruiskuttamalla luuytimen kantasoluja lasiaiseen. Tutkimuksessa käytettiin hiiriä, joiden retinaverisuonet rappeutuvat geenivirheen vuoksi jo nuorella iällä. Tutkijat olivat yllättyneitä siitä, että kantasolut osasivat hakeutua juuri vialliseen kohtaan. Tämä hakeutumistaipumus mahdollistaa solujen käytön maagisina luoteina, joihin voidaan ladata sopivia lääkkeitä, esimerkiksi verkkokalvon suonten liikakasvua hillitseviä tekijöitä.

Matti Viljanen