Syöpäpotilas hyötyy monialatiimin tukihoidosta

Oireenmukainen ja kuntouttava hoito parantaa etäpesäkkeistä ruokatorvisyöpää sairastavan potilaan elämänlaatua ja jopa elinaikaa.

Sirkku Jyrkkiö

Geeniterapia uusi keino pinnallisen rakkosyövän hoidossa

Yhdysvaltalaisessa vaiheen III monikeskustutkimuksessa geeniterapiavalmiste nadofarageenifiradenoveekilla saatiin merkittävä teho BCG-huuhteluhoitoon reagoimattomaksi muuttuneen, huonosti erilaistuneen pinnallisen virtsarakkosyövän hoidossa. Nadofarageenifiradenoveekki koostuu ihmisen interferoni alfa-2b -geenin kopiosta, jonka replikaatiokyvytön rekombinantti adenovirusvektori siirtää virtsarakon uroteelisoluihin. Sen seurauksena solut alkavat erittää interferoni alfa-2b:tä, joka käynnistää puolustusreaktion kasvainta vastaan.

Ossi Lindell

Myosiinin aktivaattoriako vaikeaan sydämen vajaatoimintaan?

Sydämen pumppaustoiminnan hiipumisesta johtuvan vajaatoiminnan ennuste on huonompi kuin useimpien syöpäsairauksien, vaikka hoitoon on tullut uusia ennustetta parantavia hoitoja. Pumppaustakin on pyritty virkistämään lääkkeillä, mutta laihoin tuloksin.

Juhani Airaksinen

Endogeeniseen insuliinin­tuotantoon saatiin vaikutusta tuoreessa tyypin 1 diabeteksessa

Proinflammatorisella sytokiinilla TNF-α:lla on rooli usean autoimmuunitaudin kehittymisessä ja etenemisessä. Yhdysvaltalaistutkimuksessa TNF-α:n estäjä golimumabia saaneilla tuoreilla tyypin 1 diabeetikoilla endogeeninen insuliinintuotanto säilyi pitempään ja eksogeenisen insuliinin tarve oli pienempi kuin lumelääkettä saaneessa verrokkiryhmässä.

Nina Kaseva

Aikuisväestön ruoankäytön ja ­ ravintoaineiden saannin ­muutokset vuosina 1997–2017:kansallinen FinRavinto-tutkimus

Finravinto-tutkimusten mukaan haasteita ovat hiilihydraattien ja rasvan laatu sekä suolan saanti.

Niina E. Kaartinen, Heli Tapanainen, Satu Männistö, Heli Reinivuo, Suvi M. Virtanen, Pekka Jousilahti, Seppo Koskinen, Liisa M. Valsta

Aikuisväestön ruoankäytön ja ravintoaineiden saannin muutokset vuosina 1997‒2017: kansallinen FinRavinto-tutkimus

Lähtökohdat

Niina E. Kaartinen Erikoistutkijaheli Tapanainen Tilastoasiantuntijasatu Männistö Tutkimuspäällikköheli Reinivuo Erityisasiantuntijasuvi M Virtanen Tutkimusprofessoripekka Jousilahti Tutkimusprofessoriseppo Koskinen Tutkimusprofessoriliisa M Valsta Tutkimuspäällikköterveyden Ja Hyvinvoinnin Laitos, Hyvinvointivaikuttajat

Sarkopenia – lihasmassan ja -voiman kato

Toistaiseksi paras hoito on lihasvoimaharjoitusten ja ravitsemushoidon yhdistelmä.

Timo Strandberg, Kaisu Pitkälä, Sarianna Sipilä

Oikeuspsykiatri tutki potilaiden kuolleisuutta

Oikeuspsykiatristen potilaiden kuolleisuus on samankaltaista kuin skitsofreniapotilailla on yleisesti todettu, eli jopa kolminkertaista samanikäiseen yleisväestöön nähden kokonaiskuolleisuuden osalta. Erona kuitenkin on sairaalahoidon pituus.

Anne Seppänen

Väitökset 5

Varhaiset epäsuotuisat tekijät altistavat etenkin poikia psykiatriselle häiriölle nuoruudessa

Lapselle tai nuorelle psyykenlääkitys – milloin tutkitaan EKG?

EKG:tä ei tarvita, mikäli kliiniset löydökset ovat normaalit ja suvussa ei tule esille riskitekijöitä.

Anita Hiippala, Juha-Matti Happonen

Oikaisu

Lääkärilehdessä 1–2/2021 julkaistussa tutkimusartikkelissa Insuliinihoidon aloittamisen ajankohta ja perusteet tyypin 2 diabetekseen sairastuneilla oli virhe taulukossa 1 (s. 50): ensimmäisellä rivillä on miesten määrä ja osuus, ei naisten. Virhe on korjattu artikkelin pdf-versioon.

Valmentava avohoito oli vaikuttavaa nuorten anorektisissa syömishäiriöissä

Hoitotapa muistuttaa perhepohjaista mallia.

Jaana Ronkainen, Jukka Ronkainen

Yleistyvätkö mielenterveyshäiriöt vaiko vain niiden aiheuttama haitta?

Julkisessa keskustelussa huoli asioiden tilasta tiivistyy usein käsitykseen mielenterveyshäiriöiden yleistymisestä. Keskusteltaessa työelämän pirstaloitumisesta tai nuorten syrjäytymisestä tuntuu oikeutetulta olettaa aikamme muutosten lisäävän mielenterveyshäiriöitä. Ajatus on siinä mielessä perusteltu, että juuri mielemme sopeuttaa meidät ympäristön muutoksiin, jotka juuri nyt saattavat näyttää melko kaoottisilta ja kuormittavilta. Päätelmä on kuitenkin melko suorasukainen, sillä sen enempää fyysiset sairaudet kuin mielenterveyshäiriötkään eivät suoraan ilmaise ulkoisten tekijöiden muutoksia, vaan ne ovat yleensä lukuisien riskitekijöiden monimutkaisia lopputulemia.

Sami Pirkola

Mikä vaikuttaa pandemiarokotusten tehokkuuteen?

Rokotusohjelman hyödyt ovat sitä suuremmat, mitä paremmin epidemiatilanne on hallinnassa, sanoo Pekka Nuorti.

Pekka Nuorti

Kasvispainotteisessa ruokavaliossa on huolehdittava kalsiumin ja D-vitamiinin saannista

Eläinproteiinin osittainen korvaaminen ruokavaliossa kasviproteiinilla muutti luuston aineenvaihduntaa ja vähensi sekä kalsiumin että D-vitamiinin saantia.

Hertta Vierula

Kohdennettu sädehoito on tehokasta paikallisessa eturauhassyövässä

LL Kristiina Vuolukan väitöstutkimuksessa tarkasteltiin kahden kohdennetun sädehoitomuodon tehoa ja haittoja paikallista eturauhassyöpää sairastavilla potilailla.

Hertta Vierula

Työterveyshuollon kyselyt ennustavat luotettavasti työkyvyttömyyttä

Yleisimmät syyt työkyvyttömyyteen ovat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt.

Hertta Vierula

Selkärankamurtuma lisäsi kaikkien ikäryhmien pitkäaikaiskuolleisuutta

Yleisin tapaturmaisten selkärankavammojen syy oli kaatuminen Pohjois-Suomessa.

Ulla Toikkanen

Mitraaliläpän bioproteesi ei este suoran antikoagulantin käytölle

Suorat antikoagulantit ovat korvaamassa varfariinin eteisvärinän antikoagulaatiohoitona. Mekaaniset tekoläpät ovat vasta-aihe niiden käytölle, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan mitraaliläpän bioproteesi ei näytä estävän suorien antikoagulanttien turvallista käyttöä.

Juhani Airaksinen

Yleispätevä influenssarokote haussa

Influenssarokotteiden tehon perusongelma on seurausta kahdesta asiasta: viruksen muuntumiskyvystä ja arvauksesta. Rokotteissa on viruksen pinnasta sojottavien nuijien glykoproteiini, hemagglutiniini, jolla virus tarttuu soluihin. Se on hyvä kohde suojaaville vasta-aineille, mutta nuijien nuppi on myös erikoisen hanakka muuntumaan. Arvauksen osuus taas on sitä, että tulevan influenssakauden rokotteen virusvalikoima pitää ennustaa noin puoli vuotta etukäteen, eikä ennustus aina osu kohdalleen.

Heikki Arvilommi