Autonomisen hermoston dataa louhimassa

Suvi Tiinanen kehitti väitöstutkimuksessaan uusia laskennallisia menetelmiä autonomisen hermoston toiminnan mittaukseen.

Anne Seppänen

Väitökset 36/2019

Uusista laskennallisista menetelmistä apua autonomisen hermoston toiminnan mittaamiseen

Infektioiden torjunta on tärkeää myös pientoimenpiteissä

Suomessa ei ole julkaistu ohjeistoa pientoimenpiteisiin liittyvien infektioiden torjunnasta.

Janne Laine

Mobiilit geenisakset estävät sairaalabakteerien antibioottivastustuskyvyn leviämistä

Väitöstutkija kehitti mobiilit geenisakset, joilla voidaan tuhota antibioottivastustuskykyä tuottavia geenejä.

Ulla Toikkanen

Hyvät aseptiset käytännöt kuuluvat myös pientoimenpiteisiin

Toimenpiteisiin liittyviin infektioriskeihin pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.

Tiina Lautala

Kuukautiskierron häiriö voi kertoa terveysongelmasta

Kuukautisten poisjäänti voi olla merkki endokrinologisista ongelmista tai estrogeenin puutteesta.

Tiina Lautala

Uusi hoito auttaa sulkijalihasrepeämään

Sakraalihermomodulaatio tehoaa synnytysrepeämän aiheuttamaan ulosteenkarkailuun.

Heli Väyrynen

Perimä ei määrää homoseksuaalisuutta

Laaja genomitutkimus ei löytänyt homoseksuaaliselle käyttäytymiselle perinnöllistä taustaa.

Tiiamari Pennanen

Uutta tietoa sydämen toiminnan mittaamisesta

Vasemman kammion pumppauskyky on sähköisiä muuttujia merkittävämpi ennustava tekijä supistuksen yhdenaikaisuudelle.

Ulla Toikkanen

Modularisaatio voi tukea siirtymistä avopainotteiseen hoitoon

Modularisaation avulla voidaan kenties siirtyä vuodeosastohoidosta kohti avopainotteista hoitoa sairaalassa, osoittaa väitöstutkimus.

Tuomas Keränen

Verisuonitautien riskitekijöiden laskusuunta on jatkunut, mutta hidastunut

Lihavuuden yleistyminen uhkaa myönteistä kehitystä.

Marianne Jansson

Liikuntaharjoittelu kannattaa vielä hoivakodissakin

Hauraus-raihnausoireyhtymä eli gerastenia on muotiaiheita geriatriassa, mutta interventiotutkimuksia siitä on yllättävän vähän. Espanjassa tutkittiin satunnaistetussa vertailuasetelmassa, voidaanko ympärivuorokautisen hoidon asukkaiden gerasteniaa vähentää liikuntainterventiolla.

Kaisu Pitkälä

Suun ja nielun HPV-positiivisen syövän hoidon keventäminen näyttää onnistuvan

HPV-positiivinen suun ja nielun alueen syöpä poikkeaa "perinteisistä" levyepiteelisyövistä mm. siinä, että sitä tavataan tupakoimattomilla ja nuoremmilla ihmisillä. Tauti on yleistymässä ja sen ennuste on erittäin hyvä, mutta hoidon pitkäaikaishaitat muodostuvat merkittäväksi taakaksi tällaisessa potilasjoukossa. Koeasetelmissa on saatu viitettä siitä, että tauti olisi myös herkempi sädehoidolle. Onkin aiheellista pohtia, voisiko hyvän hoitotuloksen saavuttaa kevennetyllä hoito-ohjelmalla.

Sirkku Jyrkkiö

Profylaktinen verkko ei estä avannetyrää

Parastomaalinen hernia eli avannetyrä on varsin tavallinen suoliavanteisiin liittyvä komplikaatio (jopa 30–50 %:lla potilaista). Tyrän muodostumiseen liittyvät potilaasta johtuvat syyt (esim. ylipaino, tupakointi, aliravitsemus, sädehoito) ja joskus myös puutteellinen kirurginen tekniikka. Polypropyleeniverkot ovat auttaneet kirurgia korjaamaan nivus- ja vatsanpeitetyrät. Nyt ruotsalaiskollegat totesivat laajassa monikeskustutkimuksessa, että parastomaaliherniaa avanteen ympärille asetettu profylaktinen tukiverkko ei estä.

Hannu Paajanen

Suoliston mikrobiomin adaptaatio voi vähentää laktoosi-intoleranssin oireita

Ihmisen endogeeninen laktaasi ei sopeudu ravinnon laktoosin määrään, mutta suoliston mikrobiomin kyky prosessoida laktoosia on jossain määrin riippuvainen ruokavalion laktoosista. Näin ollen laktoosi-intoleranteilla suoliston mikrobiomin muutokset voivat vähentää laktoosin aiheuttamia suolisto-oireita.

Nina Kaseva

Pitkä antikolinergihoito yhteydessä dementiariskiin

Veri-aivoesteen läpäisevien antikolinergien kognitiiviset haittavaikutukset vanhuksilla ovat olleet tiedossa jo kauan. Laaja englantilaistutkimus osoitti pitkäkestoisella antikolinergilääkityksellä olevan lisäksi yhteys lisääntyneeseen dementiariskiin.

Ossi Lindell

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät 1992–2017: laskusuunta jatkunut, mutta hidastunut

Lähtökohdat Tietoon perustuvan terveyspoliittisen päätöksenteon pohjaksi tarvitaan riskitekijöiden muutosten seurantaa väestötasolla.

Tiina Laatikainen, Tommi Härkänen, Katja Borodulin, Kennet Harald, Seppo Koskinen, Satu Männistö, Markku Peltonen, Jouko Sundvall, Liisa Valsta, Erkki Vartiainen, Pekka Jousilahti

Miten tunnistan eosinofiilisen ruokatorvitulehduksen?

Eosinofiilisen ruokatorvitulehduksen esiintyvyys on lisääntynyt kansainvälisesti 20 viime vuoden aikana.

Tiina Kauppila, Markku Heikkinen, Mika Mäkelä, Laura Merras-Salmio

Lähisuhdeväkivallan seulontaa tulee vahvistaa

Lähes joka viides parisuhteessa olevista on kokenut jonkinlaista väkivaltaa parisuhteensa aikana.

Katja Kero, Leo Nyqvist, Jenni Rautio, Anne Puuronen

Luotettavan tiedon puolella

Nora Grotenfelt halusi, että lasten terveyttä käsittelevällä väitöstutkimuksella on mahdollisimman suuri vipuvoima.

Anne Seppänen