Keskussairaaloiden silmäklinikat tyhjentyvät Huono palkkaus ja suuri työtaakka ajavat silmälääkärit sairaaloista

Keskussairaaloiden silmäklinikoilla on vaikeuksia täyttää avoimia virkojaan. Virkoja on koko maassa avoinna nelisenkymmentä, mutta sairaalatyöstä maksettavat palkat eivät houkuttele hakijoita. Viroissa olevien lääkärien työtaakka on joissakin sairaaloissa käynyt aivan kohtuuttomaksi, koska he joutuvat hoitamaan kahden, jopa kolmen lääkärin työt.

Suvi Sariola

Lääkäriliitto selvitti sairaanhoitopiirien hallintoa: Lääkäreille annettu vastuuta vaan ei valtaa

Lääkäriliiton kysely sairaanhoitopiirien johtajaylilääkäreille osoittaa, että johtavissa asemissa oleville lääkäreille on paikoin jaettu pelkkää vastuuta ilman vastaavaa valtaa. Muutamassa sairaanhoitopiirissä johtajaylilääkärillä ei ole edes esittelyoikeutta kuntayhtymän hallituksessa.

Suvi Sariola

Piilokiveksisyyden hoidon pitkäaikaistulokset

Laskeutumattomat kivekset ovat yksi tavallisimmista leikkaushoidon aiheista pikkupojilla. Tärkeimpinä piilokiveksisyyden myöhäisongelmina on pidetty lapsettomuutta sekä kivessyöpää.

Seppo Taskinen

Lasten toistuvan päänsäryn ja migreenin lääkehoito

Päänsärky on yleisin lasten toistuvan kivun aiheuttaja. Migreeni on yleisin akuutin toistuvan päänsäryn syy. Migreenistä kärsii 3-10 % lapsista ja nuorista. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lääkkeiden tehoa lasten migreenikohtausten hoidossa.

Mirja L. Hämäläinen

Inhibiini- ja aktiviinialayksikkögeenien ilmentymisen säätely ihmisen munasarjan granuloosasoluissa

Inhibiinit ovat munasarjan granuloosasolujen tuottamia glykoproteinihormoneja. Inhibiinit eristettiin munarakkulanesteestä 1980-luvulla niiden follikkelia stimuloivan hormonin (FSH) eritystä inhiboivan vaikutuksen perusteella. Rakenteellisesti inhibiinien tiedetään koostuvan alfa- ja beeta-alayksiköistä (alfa-beetaA, inhibiini A sekä alfa-beetaB, inhibiini B). Inhibiinien eristyksen yhteydessä löydettiin yllättäen myös beeta-alayksikköjen dimeerejä, aktiviineja, jotka puolestaan lisäsivät FSH:n eritystä (beetaA-beetaA, beetaA-beetaB ja beetaB-beetaB ts. aktiviinit A, AB ja B).

Marja Erämaa

Tahdosta riippumattoman hermoston toimintaan vaikuttavien aineiden sijainnin vertailu

Väitöskirjatyöni tarkoituksena on ollut verrata tahdosta riippumattoman hermoston toimintaan vaikuttavien aineiden sijaintia toisiinsa hermosolmukkeissa; paikoissa, joissa viesti siirtyy hermosolulta toiselle ja joissa tämän viestin sisältöön voidaan vaikuttaa. Koska monetkaan tahdosta riippumattoman hermoston toimintaan vaikuttavien aineiden vaikutukset eivät ole vielä selvillä, mutta näiden aineiden pitoisuuksiin elimistössä vaikutetaan jo erilaisten lääkkeiden avulla (mm. monet masennuslääkkeet, osa migreeni- ia epilepsialääkkeistä), on näiden aineiden keskinäinen sijainti syytä selvittää pohjana niiden yhteisvaikutusten ymmärtämiselle esimerkiksi lääkkeiden sivuvaikutuksina. Tutkimuksessa on myös mukana hermoston toimintaan vaikuttavia aineita, joita on jo aiemmin osoitettu olevan keskushermostossa, mutta joiden sijainti lantion ja vatsan alueen hermosolmukkeissa on ensimmäistä kertaa osoitettu tässä tutkimuksessa.

Tuula Karhula

Insuliinidiabeetikkoäitien raskaudet

Diabeteksen hoidon kaikenkattavaksi tavoitteeksi on asetettu mahdollisimman normaali glukoositasapaino ja pitkäaikaista glukoositasapainoa mittaavan glykosyloituneen hemoglobiinin HbA1C asettuminen terveiden henkilöiden tasolle. On näet kiistattomasti osoitettu, että diabeteksen komplikaatiot lisääntyvät suhteessa glukoositaseen epätasapainoon.

Robert Paul

Nivelreuman intensiivihoito

Nivelreuman perinteinen hoito pohjautuu lääkityksen vähittäiseen lisäämiseen, jos hoitovaste jää puutteelliseksi. Aloituslääke on usein tulehduskipulääke, ja sen päälle rakennetaan erilaisia lääkeyhdistelmiä tarpeen mukaan. Reumatologit ovat kuitenkin jo pitkään tutkineet intensiivisemmän hoidon sijaa nivelreumassa, ja solunsalpaajat ovat tulleet jäädäkseen. Hollantilaiset reumatologit ovat tehneet laajan tutkimuksen, jossa selvitettiin intensiivisen aloitushoidon ja perinteisemmän aloitushoidon eroja. Lähtöajatuksena oli, että kunnon lääkitys taudin alkuvaiheessa nujertaisi taudin alkuunsa.

Robert Paul

Hormoneja liitännäishoitona myös eturauhassyöpään?

Hormonihoito on vakiinnuttanut asemansa postmenopausaalisten naisten rintasyöpäleikkauksen jälkeisenä liitännäishoitona, mutta paikallisessa eturauhassyövässä hormonihoidon asema on ollut selkiytymättömämpi. Nyt raportoidaan kuitenkin arvovaltaisella foorumilla melko suuri eurooppalainen monikeskustutkimus, jonka mukaan paikallisen eturauhassyövän sädehoitoon kannattaa liittää hypofyysin gonadotropiinineritystä estävä ja siten testosteronitasot alas laskeva hormonihoito.

Heikki Joensuu

Jos infektio estää allergian, miksei rokotuskin?

Onhan näitä infektion ja allergian yhteyttä käsitteleviä tutkimuksia referoitu nyt peräjälkeen, mutta kestettäköön vielä tämä yksi. Japanilaisethan väittivät, että lapsuuden tubibakteerikontakti ehkäisee myöhempää atopiaa. Nyt ruotsalaiset kysyvät, että riittäisikö siihen pelkkä kalmetointi. Paljastetaanpa vastaus heti: ei.

Heikki Arvilommi

Hienommat tutkimukset in English?

Tämän vuosikymmenen suurin lääketieteellisen informatiikan hanke on varmaankin Cochrane-yhteistyö. Kyseessä on jättihanke, jossa kerätään tiedot kaikista satunnaistetuista ja kontrolloiduista tutkimuksista. Vain osa näistä tutkimuksista on yleisissä tietokannoista, sillä kuten tunnettua, nollatulosta ei kustantaja aina siedä eikä aina kirjoittajan rahkeetkaan. Tällaiset tulokset, joissa ei todettu merkitsevää eroa saattavat sen takia jäädä julkaisematta kokonaan tai ne julkaistaan paikallisissa lääkärilehdissä.

Hysteroskooppinen myooman poisto

Noin 15 % kohdun lihaskasvaimista sijaitsee kohtuontelossa tai sen limakalvon alla. Tällainen myooma aiheuttaa tavallisesti runsaita kuukautisvuotoja. Kohtuontelon tähystyksessä tapahtuva myooman poisto on käypä hoito naisille, jotka haluavat säilyttää raskausmahdollisuuden. TAYS:ssa hoidettiin tällä menetelmällä 25 potilaan lihaskasvain. Toimenpide yleensä onnistui hyvin, mikäli myoomasta yli puolet oli kohtuontelon puolella, mutta vain kolmasosalla niistä, joilla lihaskasvain oli pääosin kohdun seinämässä. Kuukautisvuoto väheni valtaosalla potilaista toimenpiteen jälkeen. Hedelmällisyyttä toimenpide ei parantanut. Kohdun poistoleikkaus tehtiin myöhemmin kahdelle potilaalle, toisella heistä oli lihaskasvaimen pahanlaatuinen leiomyosarkooma. Kokemukset korostavat huolellista potilasvalintaa ja tarkkaa myooman koon ja sijainnin määrittämistä ennen toimenpidettä.

Kari Nieminen, Pentti K. Heinonen

Hedelmällisyys hoidetun sisäsynnytintulehduksen jälkeen

Sisäsynnytintulehduksen jälkeistä hedelmällisyyttä tutkittiin 39 naisella, joiden akuutti tulehdus oli aikanaan todettu vatsaontelon tähystyksen, kohdun limakalvonäytteen ja kattavien mikrobinäytteiden avulla. Chlamydia trachomatis ja gonokokki olivat aiheuttaneet lähes puolet tulehduksista. Kaikki potilaat olivat saaneet kahden viikon mittaisen doksisykliini-metronidatsolilääkityksen. Seuranta-aikana, joka oli keskimäärin 6,5 vuotta, naisista 25 tuli raskaaksi. Lopuista kahdelletoista raskaus ei ollut enää ajankohtainen tai he käyttivät ehkäisyä. Kaksi potilasta oli ollut lapsettomuustutkimuksissa, mutta kummassakaan tapauksessa lapsettomuuden syynä ei ollut munanjohtimen vaurio. Potilaiden yhteensä 42 raskaudesta 57 % päättyi synnytykseen. Vain yksi raskaus oli kohdunulkoinen. Sisäsynnytintulehdus ei siis aina heikennä hedelmällisyyttä, jos se hoidetaan tehokkaasti. Doksisykliinin ja metronidatsolin yhdistelmä on edelleen käypä mikrobilääkitys sisäsynnytintulehduksen hoidossa.

Maarit Leinonen, Ari Miettinen, Pentti K. Heinonen

Työperäiset hengitystieallergiat Suomessa 1986-1991

Ammattiastman, ammattinuhan ja työperäisen allergisen alveoliitin ilmaantuvuutta ja ammattikohtaisia vaarasuhteita 1986-91 selvitettiin 25-64-vuotiaasta palkansaaja- ja maatalousyrittäjäväestöstä koostuvasta aineistosta. Ammattiastman vuotuinen ilmaantuvuus oli 14, ammattinuhan 8 ja alveoliitin 10 tapausta/100 000. Ammattiastman vaara oli suurin leipomotyössä, maanviljelyssä ja kotieläinten hoidossa sekä useissa ammateissa, joissa työntekijät altistuvat muovikemikaaleille. Ammattinuhan vaara oli suurin turkkureilla, joskin tapauksia oli vain viisi, mutta vaarasuhde oli suurentunut myös leipomotyössä, sähkö- ja teleteknisten tuotteiden kokoojilla sekä maanviljelyssä ja kotieläinten hoidossa. Työperäisen allergisen alveoliitin vaara oli suurin maanviljelyssä ja kotieläinten hoidossa sekä graafisen alan ammateissa.

Helena Keskinen, Jouni Toikkanen, Pertti Mutanen, Rami Martikainen, Antti Karjalainen, Maija Hytönen, Henrik Nordman

Paraneeko lapsen astma?

Astman perussyy on hengitysteiden inflammaatio. Milloin virusinfektioiden yhteydessä koetut hengitysvaikeudet muuttuvat astmaksi, on vielä selvittämättä. Keskosilla on todettu noin nelinkertainen riski sairastua astmaan. Jos lapsella on atopiaperimä, vaikuttaa varhaislapsuuden allergeenialtistus astman puhkeamiseen. Ennaltaehkäisytoimet eivät ole vähentäneet allergioiden esiintymistä, mutta ovat lieventäneet niiden oireita. Mikäli lapsi ei ole atoopikko, katoavat astmaoireet useimmiten murrosiässä.

Kaisu Juntunen-Backman

Miksi kasvua seurataan?

Terveen lapsen mittaaminen ja punnitseminen määrävälein, kasvukäyrän piirtäminen ja sen tulkinta ovat lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon arkipäivää. Lapsen kasvu ja kehitys toteuttavat perittyä mallia ympäröivien olosuhteiden vaikutuksessa. Kasvuhäiriö voi toimia puhkeavan pitkäaikaissairauden tai lapselle epäedullisten elinolosuhteiden hälytysmerkkinä. Synnynnäiset, esimerkiksi kromosomaaliset, poikkeavuudet saadaan joskus selville vasta kun tutkitaan syytä kasvussa havaittuun muutokseen. Pitkäaikaisen sairauden hoidon aikana saamme viitteitä hoitotasapainosta seuraamalla lapsen kasvua ja kehitystä. Myös ne lapset, jotka ovat perinnöllisistä syistä selvästi ikätovereitaan lyhyempiä tai pidempiä hyötyvät säännöllisestä kasvun seurannasta. Johdonmukaisesti etenevä kasvu tukee heidän käsitystään omasta normaaliudestaan.

Marja-Terttu Saha

Tietokoneohjelma ikteruksen erotusdiagnostiikkaan - kokemuksia Euricterus-projektista

Kliininen päätöksentekoprosessi on monisäikeinen ja vaikeasti tulkittava tapahtuma. Tietojenkäsittelyssä sitä on koetettu rakentaa jatkuvasti monimutkaisempiin ohjelmiin ainakin neljän vuosikymmenen ajan rinnan tietokoneen laskentakapasiteetin kasvun kanssa (1). Parin viime vuosikymmenen aikana kliinistä päätöksentekoa tukevat tietokoneohjelmat ovat kehittyneet prototyyppiasteelta kaupallisiksi sovelluksiksi (2).

Elisa Ylinen, Jorma Lahtela, Anna-Liisa Karvonen, Juhani Sand

Syövän periytyvyysneuvonnan kokeilu Pirkanmaan Syöpäyhdistyksessä

Syöpään liittyvien geenilöydösten uutisointi tiedotusvälineissä on saanut ihmiset huolestumaan periytyvästä syöpävaarastaan niin, että syöpäjärjestöissä on ryhdytty järjestämään asiasta neuvontaa. Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen Tampereella vuosina 1995-96 toteuttamassa neuvontakokeilussa asiakas sai ensin ajan sairaanhoitajan vastaanotolle, jossa hänen syöpäalttiutensa luokiteltiin sukuanamneesin perusteella ja sen mukaan hänet ohjattiin tarvittaessa lääkärin vastaanotolle. Valtaosa neuvonnan 175 asiakkaasta oli naisia ja eniten kysyttiin rinta- tai suolistosyövän vaaraa. Sukutietoihin perustuva riski arvioitiin suurentuneeksi 15 %:lla kävijöistä. Periytyvän syövän vaaran määrittely asiakkaan suvustaan antamien tietojen perusteella on tosin monestakin syystä epävarmaa, mutta asiallisen tiedon jakajana, asianmukaisiin tutkimuksiin ja hoitoon ohjaajana ja huolten lievittäjänä neuvontaa pidetään tärkeänä.

Kaija Holli, Helena Kääriäinen, Jukka-Pekka Mecklin, Tiina Oivanen, Risto Sankila, Outi Simolinna, Tarja Mononen, Harri Vertio

Hätäkeskus - osa terveydenhuoltojärjestelmää

Parhaillaan on käynnissä kaksi suurta valtakunnallista hätäkeskuksia koskevaa hanketta, joiden vaikutukset ovat kauaskantoiset. Sisäasiainministeriön hätäkeskushankkeessa kokeillaan poliisin, pelastustoimen, terveydenhuollon ja sosiaalitoimen hälytyskeskusten toimintojen yhdistämistä. Lisäksi viranomaisradioverkon, maanlaajuisen suojatun radioverkon, rakentaminen aloitetaan ensi vuonna. Terveydenhuollon ja ensihoidon asiantuntijoiden ääni olisi saatava riittävästi kuulumaan molemmissa hankkeissa.

Pia Pajunen, Markku Murtomaa

Sytokiinit IL-10 ja IL-13 nivelreumapotilaan nivelnesteen solujen säätelijöinä

Nivelreumassa nivelonteloon ja nivelkalvolle kertyy runsaasti makrofageja ja lymfosyyttejä. Molemmilla on merkitystä tulehdusreaktion ylläpidossa ja nivelkudostuhon synnyssä. Kudostuhon välittäjinä toimivat merkittävässä määrin näiden valkosolujen erittämät liukoiset proteiinit eli sytokiinit. Sytokiinit ovat immuunijärjestelmän solujen erittämiä liukoisia välittäjäaineita, jotka säätelevät tulehdusreaktioita. Osa sytokiineistä on vaikutuksiltaan tulehdusreaktioita edistäviä, osa puolestaan tulehdusta hillitseviä. Aikaisempien tulosten perusteella nivelreumapotilaiden nivelistä eristetyt makrofagit tuottavat runsaasti mm. sytokiineja tuumorinekroositekijä-alfa (TNF-alfa) ja interleukiini-1 (IL-1), jotka lisäävät rustoa hajoittavien entsyymien tuotantoa ja aiheuttavat siten nivelruston tuhoutumista.

Pia Isomäki