Trikiiniä esiintyy edelleen Suomessa

Trikinoosi on matotauti, joka tarttuu lihan välityksellä. Se on erityisesti lihaa syövien nisäkkäiden loinen. Madon toukat vapautuvat suolistossa ja siirtyvät verenkierron välityksellä erityisesti poikkijuovaisiin lihaksiin. Lihaksissa toukat koteloituvat ja säilyvät elinkykyisinä jopa vuosia. Taudin oireita ovat kuume, lihassäryt, silmien ympärysalueen turvotus, muut vaihtelevat yleisoireet sekä eosinofilia. Myokardiitti tai enkefaliitti voivat johtaa jopa kuolemaan. Diagnoosi tehdään anamneesin ja kliinisen kuvan perusteella. Lihasbiopsiaakin voidaan harkita. Hyvää hoitoa tautiin ei ole, mutta matolääkitystä voidaan yrittää.

Pentti Huovinen

Sjögrenin oireyhtymän salat selviämässä

Sjögrenin oireyhtymä on autoimmuunitauti, jossa sylki- ja kyynelrauhaset vaurioituvat niihin ilmaantuvien valkosolukertymien vuoksi. Potilaiden verestä löytyy usein vasta-aineita ribonukleoproteiineja kohtaan. Koska näiden vasta-aineiden kohteita löytyy kaikista tumallisista soluista, ei niiden merkitys voi olla kovinkaan keskeinen niin elinspesifisessä taudissa kuin Sjögrenin oireyhtymä.

Matti Viljanen

Meningiittitilanne Afrikassa

WHO selostaa viikoittaisessa raportissaan tämän vuoden alun meningiittitilannetta. Kaikkein pahin tilanne on ns. Keski-Afrikan meningiittivyöhykkeen alueella, jossa meningokokki aiheuttaa epidemioita 5-10 vuoden sykleissä. Burkina Fasossa (entisessä Ylä-Voltassa) on raportoitu tämän vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana yli 20 000 meningiittitapausta. Naapurimaat Mali, Togo ja Ghana, kuten myös läheinen Nigeria ovat raportoineet tuhansista tapauksista. Kuolleisuus meningiittiin on keskimäärin 10 %. Vaikka tapausten määrä on ollut kasvussa, WHO on optimistinen siitä, että aloitetut rokotuskampanjat sekä monilla alueilla saatu sade lievittäisivät epidemiaa nopeasti. Kansanterveyslaitos suosittaa suomalaisille tavallisten turistialueiden ulkopuolella pitkään oleskeleville meningokokkirokotusta.

Pentti Huovinen

Tulehduskipulääkkeiden järkevä käyttö

Tulehduskipulääkkeiden käyttö näyttää kasvavan lähes jatkuvasti. Suomessa niiden myynti on vielä 15 viime vuoden aikana kolminkertaistunut, ja ne ovat nykyään yksi eniten myydyistä lääkeryhmistä. Tukkumyynti on vuosittain noin 250 mmk, ja noin 5 % koko lääkemyynnistä. Kansainvälisten tilastojen mukaan Suomella on maailmanennätys tulehduskipulääkkeiden käytössä asukasta kohti. Tämän vuoksi käyttöön liittyvät ongelmatkin lienevät Suomessa erityisen suuret.

Heikki Isomäki, Jukka Martio

Lasten akuutin osteomyeliitin ja septisen artriitin kirurginen hoito

Osteomyeliitti ja septinen artriitti ovat perinteisesti kuuluneet ns. kirurgisiin infektioihin. Lasten akuutin hematogeenisen osteomyeliitin ja septisen artriitin hoidossa on runsaan vuosikymmenen aikana tapahtunut selvä muutos: varhain aloitetulla ja oikein suunnatulla antibioottihoidolla on saatu hyviä hoitotuloksia kokonaan ilman kirurgisia toimenpiteitä. Varhaisdiagnoosi ei kuitenkaan ole helppo. Sen viivästyminen muutamalla päivällä, erityisesti pikkulapsilla, saattaa jo tehdä kirurgisen hoidon välttämättömäksi. Vastasyntyneiden märkäiset luu- ja nivelinfektiot johtavat nopeasti kudostuhoon, jonka seurauksia voidaan joutua hoitamaan läpi koko kasvukauden, vieläpä aikuisenakin.

Jouko Viljanto

Omaverensiirto

Verituotteiden mukana levinneet HIV-tartunnat herättivät monissa maissa keskustelun potilaan oman veren käytöstä leikkaukseen liittyvissä verensiirroissa. Suomalaisessa sairaalassa verensiirto on varsin turvallinen, eivätkä leikkausta edeltävät verenkeräysohjelmat tai oman veren luovutus leikkauksen yhteydessä ole saaneet meillä suosiota. Toisaalta niissäkin maissa, joissa tartuntojen vaara on suurempi, yli 90 % verensiirroista tehdään edelleen vieraalla verellä.

Juhani Leikola

Lääkärintutkimus seksuaalirikoksissa

Seksuaalirikoksissa on kyse yksilön itsemääräämisoikeuden loukkaamisesta riippumatta sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta. Lääkärin tehtävänä on antaa uhrille ensiapu, tutkia ja dokumentoida vammat, ottaa tapahtuneen rikoksen selvittämiseksi tarvittavat näytteet, tarvittaessa ohjata uhri jatkohoitoon sekä laatia lausunto käytettävissä olevien tietojen ja havaintojen perusteella. Puolueeton lääkärintutkimus ja lausunto palvelevat ensisijaisesti uhrin, mutta myös rikoksesta syylliseksi epäillyn oikeusturvaa. Artikkelissa esitellään näissä tilanteissa tarpeelliset toimenpiteet ja tutkimukset sekä annetaan ohjeita lausunnon laatimisesta oikeusviranomaisia varten.

Annakatri Öhberg

Laboratorio- ja kuvantamistutkimukset depression diagnostiikassa ja hoidossa

Depression toteamiseen ei ole käytettävissä diagnostista laboratorio- tai kuvantamistutkimusta. Sen sijaan näitä menetelmiä tarvitaan masennusoireiden somaattisen taustan selvittelyssä, koska depressio ja somaattiset sairaudet usein kytkeytyvät yhteen tai esiintyvät muuten samanaikaisesti. Kyseiseen erotusdiagnostiikkaan suunnitelluista tutkimusohjelmista on hyötyä erikoissairaalassa kriittisesti käytettyinä. Avohoidossa ne palvelevat parhaiten muistilistana tutkimuksista, joiden tarvetta potilaalle tulee harkita. Depression hoidossa laboratoriotutkimuksia käytetään masennus-lääkkeiden soveltuvuuden ja turvallisuuden varmistamiseen. Lääkepitoisuusmäärityksiä tulisi käyttää nykyistä enemmän hoidon tehon seurannassa.

Erkki Äärelä

Lyhyt johdatus lääketieteellisten toimenpiteiden taloudellisiin analyyseihin Käsitteet ja esimerkki 4S-tutkimuksen tuloksista

Lääketieteellisten hoitojen vaikutusten taloudellinen arviointi on saanut voimavarojen niukentumisen myötä yhä enemmän painoa. Tässä kirjoituksessa luodaan lyhyt katsaus lääketieteellisten toimenpiteiden taloudelliseen arviointiin. Näkökulma on näitä analyysejä lukevan kliinikon - ei taloustieteilijän. Sen jälkeen käydään esimerkkinä läpi pohjoismaisesta sepelvaltimotaudin sekundaaripreventiotutkimuksesta, 4S-tutkimuksesta, julkaistut taloudelliset analyysit. Tässä kontrolloidussa tutkimuksessa toteutui ihanteellinen asetelma: tiedot taloudellisia analyysejä varten kerättiin prospektiivisesti tutkimuksen kestäessä. Näin voitiin suoraan vertailla kliinisiä hyötyjä ja niiden hintaa.

Timo Strandberg

Kokemuksia terveydenhuollon laadun arvioinnista SERVQUAL-menetelmällä

Potilaiden tyytyväisyyden tutkiminen on nykyään merkittävä osa terveydenhuollon laadun arviointia. Potilaiden ilmaisemien odotusten ja kokemusten vertailuun perustuva SERVQUAL-menetelmä on yksi keino mitata potilastyytyväisyyttä. Englannissa Leicestershiressä ja Suomessa Vaasan keskussairaalassa tällä menetelmällä tehdyt kyselyt antavat mielenkiintoista vertailutietoa siitä, mitä potilaat näissä maissa painottavat terveydenhuollon laatutekijöinä. Menetelmä konkretisoi palauteinformaation niin, että siitä voidaan tunnistaa kehittämistarpeita. Ongelmana menetelmässä on, että se ei pysty erottelemaan, mitä kukin vastaaja laadun käsitteellä ymmärtää.

Pirkko Vartiainen

Suojaako suonenisku sydäntä?

On epidemiologista, kokeellista ja kliinistä näyttöä, että henkilöillä, joilla on runsaasti rautaa elimistössään, on myös suurentunut sydäninfarktin riski. Ei ole varmaa tietoa, onko kyseessä kausaalinen yhteys vai ei, mutta raudan määrän väheneminen saattaa joka tapauksessa suojata sydäntä lipidiperoksidaatiolta ja happiradikaaleilta.

Robert Paul

Sytomegalovirus huijaa immuunipuolustusta: temppu 3

Kerroin tällä palstalla jokin aika sitten, miten sytomegaloviruksen proteiinit pystyvät salpaamaan antigeenien esittelyn sytotoksisille T-soluille ja sitä kautta viruksen infektoimien solujen tuhon. Tämän lisäksi virukset voivat vähentää antigeenien esittelylle välttämättömien luokan I kudosantigeenin (MHC class I) määrää solujen pinnalla. MHC:n vähentäminen ei kuitenkaan ole viruksen kannalta täysin ongelmatonta. Elimistö on nimittäin valmistautunut tätä temppua vastaan luonnollisilla tappajasoluilla (NK), joiden tehtävänä on pitää silmällä ja tuhota sellaisia soluja, joiden pinnalta normaali MHC-varustus on syystä tai toisesta kadonnut. NK-soluilla onkin keskeinen rooli sytomegaloviruksen aiheuttamien infektioiden torjunnassa.

Matti Viljanen

Tupakoinnin jatkaminen jouduttaa pallolaajennuspotilaan kuolemaa

Tupakointi on tunnettu sepelvaltimotaudin riskitekijä. Sepelvaltimotautipotilaista osa joutuu pallolaajennukseen, mutta tähän mennessä ei ole ollut tietoa miten tupakoinnin lopettaminen tai jatkaminen pallolaajennuksen jälkeen vaikuttaa pitkäaikaisennusteeseen.

Robert Paul

Stentti vai pallolaajennus yhden suonen tautiin?

Useissa tutkimuksissa on osoitettu, että pallolaajennus on parempi hoitovaihtoehto kuin lääkkeet, jos potilaalla on yhden suonen tauti. Lisäksi on viitteitä siitä, että stentti on pallolaajennustakin parempi vaihtoehto, mutta asia on vaatinut varmistuksen, kun kyse on yhden suonen taudista.

Robert Paul

Ydinjätteen käsittelylaitokset ja leukemia

Euroopassa on kolme teollisen tason ydinjätteen käsittelylaitosta: Sellafield Englannissa, Dounreay Skotlannissa ja La Hague Ranskassa. Sellafield tuli aikanaan tunnetuksi, kun alueella todettiin odotettua enemmän lasten leukemiatapauksia, ja samanlaisia havaintoja tehtiin myös Doundreayssä. Radioaktiivisten päästöjen ohella selitykseksi on ehdotettu muuttoliikkeen seuduille mukanaan tuomia uusia virusinfektioita, isän työperäistä säteilyaltistumista ennen hedelmöitystä ja sattumaa. Toisin kuin brittilaitoksista, La Haguesta ei ole ennen tätä artikkelia raportoitu leukemian suhteen poikkeuksellista.

Heikki Joensuu

Espanjantaudin virus

Voisiko menneisyyden tappava rutto tai influenssa iskeä maailmaan uudestaan tänään? Vastaukseen tarvittaisiin tietoa siitä, mikä mustasta surmasta tai espanjantaudista teki niin tappavia. Espanjantautina tunnettu influenssaepidemia riehui vuonna 1918, ja siihen kuoli yli 20 miljoonaa ihmistä, suuri osa nuoria ja terveitä.

Heikki Arvilommi

Kokemuksia vaikean veriryhmäimmunisaation tutkimisesta ja hoidosta

Raskaudenaikainen veriryhmäimmunisaatio on Suomessa nykyään harvinainen. Merkityksellinen vasta-aine löydetään vuosittain vain noin 0,3 %:lta raskaana olevista naisista. Veriryhmäimmunisaatio voi kuitenkin johtaa sikiön vaikeaan anemisoitumiseen ja jopa kuolemaan, jollei sikiölle tehdä verensiirtoja. Selvitimme OYS:n naistenklinikassa tammikuun 1991 ja kesäkuun 1996 välisenä aikana veriryhmäimmunisaation vuoksi 23 sikiölle tehtyjen 80 napasuonipunktiohoidon tuloksia. Punasolujen siirto tehtiin 10 sikiölle yhteensä 33 kertaa. Matalin määritetty sikiön hemoglobiiniarvo oli 17 g/l. Yhtään lasta ei menetetty ja vain kolme syntyi ennenaikaisina. Yleisin punktiokomplikaatio oli lyhytaikainen verenvuoto napanuoran pistoskohdasta lapsivesitilaan. Sikiön bradykardiaa esiintyi 5 %:ssa, hematooma 2 %:ssa punktioista. Napasuonipunktioiden ja -verensiirtojen sekä keskitetyn hoidon ansiosta sikiön vaikeankin hemolyyttisen taudin hoitotulokset ovat nykyään yleensä hyvät.

Tarja Laitinen, Pentti Jouppila, Leo Mäkäräinen

Painoindeksi ja sosiaalinen asema Suomessa ja Ruotsissa

Ylipainoisuus ja lihavuus ovat kehittyneiden maiden kasvavia kansanterveysongelmia. Suomessa ongelma on selvästi suurempi kuin Ruotsissa. Molemmissa maissa tehdyissä haastattelututkimuksissa ilmeni, että sekä suomalaisten miesten että naisten keskimääräinen painoindeksi on suurempi kuin ruotsalaisten. Ylipainoisuus vaihtelee kummassakin maassa sosiaaliluokan mukaan, mutta Ruotsissa sosiaaliluokkien väliset painoerot ovat suuremmat kuin Suomessa.

Ossi Rahkonen, Olle Lundberg, Eero Lahelma, Minna Huuhka

Työikäisten diabeetikoiden hoitotasapaino Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä 1994

Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä on selvitetty työikäisten diabeetikoiden hoitotasapainoa kahdessa kartoituksessa, vuonna 1988 ja vuonna 1994. Aineistot ovat hyvin kattavat; jälkimmäiseen selvitykseen saatiin tiedot 2 375 potilaasta eli 87 %:sta Kelan lääkekorvausrekisterin 16-65-vuotiaista potilaista. Suurin osa alueen potilaista on perusterveydenhuollon hoidossa. Nuoruustyypin diabeetikoiden HbA1C-tasot olivat oleellisesti parantuneet lähes kaikissa hoitopisteissä vuoden 1988 tilanteesta: hyvässä tasapainossa oli potilaista 22 %, huonossa 14 %. Erityisen selvä parannus on nuorimmassa ikäryhmässä. Sen sijaan aikuistyypin diabeetikoista oli hyvässä tasapainossa alle 3 % ja huonossa peräti 61 %.

Juha Saltevo, Ilkka Kunnamo, Marianne Laukkanen

Maastrichtin sopimus - uusi eurooppalainen suositus Helicobacter pylori -infektion hoidosta

Maastrichtiin kokoontui syyskuussa 1996 joukko asiantuntijoita pohtimaan ensimmäistä yhteistä eurooppalaista suositusta helikobakteeri-infektion hoidosta ja tutkimuksesta. Lokakuussa julkaistulla suosituksella pyritään hyödyntämään helikobakteeritutkimuksen viimeaikaisia tuloksia sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon tasolla ja tarkastelemaan helikobakteeri-infektiota myös kansanterveysongelmana. Tässä katsauksessa esitellään suosituksen sisältö ja tarkastellaan, miten se poikkeaa kansallisesta suosituksestamme tammikuulta 1996.

Martti Färkkilä