Raskaus ja aivohalvaus

Kliiniseen perimätietoon kuuluu väittämä, että raskauteen liittyy suurentunut halvaantumisen riski. Asiaa on tutkittu 1960-luvulta asti ja useiden tutkimusten mukaan raskausaikana on todellakin aivoverenkiertohäiriöitä odotettua enemmän.

Robert Paul

Kevytkenkäiset bakteerit

Bakteerien ja ihmisten välisessä kamppailussa on viime vuosina tapahtunut monia hälyttäviä käänteitä. Uusia taudinaiheuttajia löytyy ja vanhat muuttuvat resistenteiksi antibiooteille tai aiheuttavat uudenlaisia taudinkuvia. Yksi esimerkki on kolibakteeri O157, joka on aiheuttanut epidemioita Japanissa ja USAssa.

Heikki Arvilommi

Runsaiden kuukautisten lääkehoitovertailu

Menorragia on tavallinen gynekologinen vaiva: 30-49-vuotiaista naisista jopa 5 % kääntyy vuosittain lääkärinsä puoleen sen vuoksi. Kuukautisvuodon määrän fysiologista säätelyä ei tunneta kovin hyvin, mutta menorragian on ajateltu olevan paikallinen fibrinolyysin häiriö tai prostaglandiiniaineenvaihduntahäiriö. Onkin tunnettua, että fibrinolyysin estäjät ovat tehokkaita runsaiden kuukautisten hoidossa. Sitä sen sijaan ei tiedetä, mikä hoito on paras, fibrinolyysin estäjä (traneksaamihappo), prostaglandiinisynteesin estäjä (mefenaamihappo) vai hemostaatti (etamsylaatti, jota ei ole Suomessa saatavana).

Robert Paul

Käsienpesukampanja Yhdysvalloissa

Nenänsä niistämisen jälkeen vain 33 % yhdysvaltalaisista pesee kätensä. Vessasta tultua kädet pesee kaksi kolmesta, ennen ruoanlaittoa sentään neljä viidestä.

Pentti Huovinen

Lääkärien itsemurhat Suomessa vuosina 1986-1993

Lääkärien itsemurhariski on useissa tutkimuksissa todettu suuremmaksi kuin muiden samassa sosioekonomisessa asemassa olevien. Vuosina 1986-93 Suomessa kaikkiaan 51 lääkäriä, 35 miestä ja 16 naista, teki itsemurhan, ja lääkärien itsemurhakuolleisuus oli selvästi suurempi kuin muiden ylempien toimihenkilöiden. Tutkimus ei sen sijaan tukenut väitettä siitä, että naislääkärien itsemurhariski olisi suurempi kuin mieslääkärien. Erikoislääkäreistä psykiatreilla, gynekologeilla ja kirurgeilla näytti olevan suurin ja yleislääketieteen erikoislääkäreillä sekä erikoistumattomilla vähäisin itsemurha-alttius joskin aineiston pienuus heikentää tuloksen luotettavuutta.

Sari Lindeman, Esa Läärä, Jorma Hirvonen, Erkki Väisänen, Jouko Lönnqvist

Sydäninfarktipotilaan riskien arviointi I Sairaalahoidon jälkeinen kuolemanvaara ja sitä ennustavat kliiniset tekijät

Sydäninfarktista toipuneiden kuolleisuus sairaalahoidon jälkeisen vuoden aikana pysyi 80-luvun ajan noin 10 prosentissa ja näyttää nyt 90-luvulla pienentyneen. Noin kolme neljäsosaa näistä kuolemista tapahtuu puolen vuoden kuluessa kotiutumisesta, ja tärkeimmät kuolinsyyt ovat uusi infarkti, sydämen vajaatoiminta ja vakavat rytmihäiriöt. Näille altistavien tekijöiden yksilöllisellä arvioinnilla ja huomioon ottamisella hoidossa voidaan parantaa potilaiden eliniän ennustetta. Riskiä kuvaavista kliinisistä piirteistä tärkeimmät ovat rintakipu, lepoiskemia ja sydämen vajaatoiminta.

Ilkka Tierala, Lauri Toivonen

Hyaluronaattiruiskeet polvi- ja olkanivelsairauksien hoidossa

Hyaluronaatti eli hyaluronihappo on sidekudoksen luonnollinen komponentti. Kemialliselta rakenteeltaan se on haaroittumaton polysakkaridi, joka koostuu suuresta määrästä disakkaridiyksiköitä ((1-4)-D-glukuronihappo-beeta-(1,3)-D-N-asetyyliglukosamiini) (kuvio 1). Siihen ei liity valkuaisaineydintä, joten aine luokitellaan glykosaminoglykaaniksi. Hyaluronaattia on laajalti sidekudosten solunulkoisessa matriksissa, ja sitä on nivel-, silmän kammio- ja lasiaisnesteessä sekä muissa kudoksissa (1).

Antti Heikkilä

Helicobacter pylori ja mahalaukun syöpä - Gordionin solmu aukeaa

Kansainvälisen syöväntutkimuskeskuksen IARC:n asiantuntijapaneelin kesäkuussa 1994 tekemä ratkaisu, jolla Helicobacter pylori -infektio määriteltiin mahalaukun syöpää aiheuttavaksi, perustuu lukuisten epidemiologisten ja tapaus-verrokkitutkimusten tuloksiin sekä havaintoihin helikobakteerigastriitin luonnollisesta kulusta. Kuitenkin vasta interventiotutkimukset varmistavat helikobakteerihypoteesin lopullisesti. Helikobakteerin häätöhoidosta onkin odotettavissa tutkimustuloksia muutaman vuoden kuluessa. Mahalaukun syövän patogeneesi on joka tapauksessa monitekijäinen, vaikka helikobakteeri-infektio varmistuisikin sille altistavan tapahtumaketjun avaimeksi.

Pentti Sipponen, Harri Vainio

Syömishäiriöiden tunnistaminen ja hoito

Syömishäiriöt (anoreksia ja bulimia) ovat pääasiassa nuorten tyttöjen sairauksia. Suomessa anoreksian esiintyvyys on arviolta 0,5-1,0 %. Bulimia on selvästi yleisempi, sen esiintyvyys on 2-3 %:n tasolla. Anoreksiaan sairastutaan yleensä jo alle 18 vuoden iässä, bulimiaan myöhemmin. Taudinkulku on molemmissa sairauksissa vaihteleva ja yksilöllinen. Joillakin häiriö voi kestää vuoden verran, toisilla tauti pysyy vuosikausia. Huonoon ennusteeseen liittyviä seikkoja ovat myöhäinen sairastumisikä, sairauden pitkä kesto, lapsuudenaikaiset psyykkiset häiriöt, persoonallisuushäiriöt ja huonot perhesuhteet. Monella syömishäiriöisellä on myös muita psyykkisiä ongelmia kuten masennusta, pelkotiloja ja pakkoajatuksia. Häiriöiden varhaisen toteamisen ja ensihoidon kannalta etulinjassa ovat yleislääkärit ja muut perusterveydenhuollon työntekijät.

Simo Saarijärvi, Tatjana Aaljoki

Sairaus ja lentomatka

Toista miljardia matkustajaa lentää vuosittain reittilentokoneilla, ja heistä viidenneksen arvioidaan olevan useamman tunnin mittaisella liike- tai lomalentomatkalla. Tällöin matkustaja siirtyy jokapäiväisestä elinympäristöstään usein sosiaalisesti ja kulttuuriltaan erilaiseen ympäristöön. Osa matkustajista on jo matkaan lähtiessään tilapäisesti tai pysyvästi sairaita, vajaakykyisiä tai vaikkapa vain korkean iän rasittamia. Monasti matkanteko lentäen on heille ainoa tapa päästä siirtymään maanosasta toiseen. Nykyaikainen matkustajalentokone tarjoaakin sellaiset olosuhteet ettei sairaus yleensä ole esteenä matkustamiselle.

Pekka J. Oksanen

Kipulääkkeiden käyttö ensihoidossa

Moni ensihoitoa tarvitseva potilas kärsii kivuista ja vaatii siten tehokasta kipulääkitystä jo sairaankuljetuksen aikana. Lainsäädännön mukaan lääkkeitä saa antaa ainoastaan terveydenhuollon koulutuksen saanut henkilö. Kuitenkin sairaankuljettajana toimii usein joku muu, esim. palomies-sairaankuljettaja. Terveyskeskuksille suunnatussa kyselyssä ilmeni, että ohjeet lääkkeiden käyttöaiheista ja oikeus antaa lääkkeitä vaihtelevat paljon eri kunnissa. Nykyiseen käytäntöön kaivataan vastuukysymyksiä selkiyttäviä ohjeita, sillä tällä hetkellä ensihoitojärjestelmän tehokkuus on useissa terveyskeskuksissa sairaankuljetuksesta vastaavan lääkärin kiinnostuksen varassa.

Leena Mildh, Janne Reitala, Ari Kinnunen, Olli Kirvelä

Onko vanhusten päiväsairaalahoidosta hyötyä?

Keskustelu vanhusten avohoidosta ja laitoshoidosta toistensa vaihtoehtoina aaltoilee eri aikoina. Tällä hetkellä puhutaan voimakkaasti avohoidon inhimillisyyden puolesta. Taustalla on pyrkimys purkaa kallista laitoshoitoa erilaista avohoitoa tehostamalla, ja hoitaa huonokuntoisetkin vanhukset mahdollisimman pitkään omissa kodeissaan yhteiskunnan kannalta mahdollisimman edullisesti. Satunnaistetut, kontrolloidut tutkimukset eivät ole kuitenkaan osoittaneet avohoidon voivan korvata laitoshoitoa tilanteessa, jossa palveluja käyttävät pääsevät itse valitsemaan hoitomuodon (1). Tehostettu avohoito pikemminkin nostaa vanhustenhuollon kokonaiskustannuksia kuin vähentää niitä.

Kaisu Pitkälä

Riittääkö erikoislääkärikoulutuksen laatu - lääkärien mielipiteet erikoistumisesta

Suomalaista erikoislääkärikoulutusta on pidetty korkealaatuisena. Hyvin koulutettua suomalaista lääkäriä ja erikoislääkäriä on totuttu arvostamaan suomalaisen terveydenhuollon kulmakivenä. Onko todella näin? Seuraavassa artikkelissa tarkastellaan nuorten lääkärien käsityksiä omasta erikoistumisestaan. Tulokset perustuvat laajaan Lääkäri 93 -tutkimukseen.

Hannu Halila, Kari Mattila, Esko Kumpusalo, Irma Virjo, Liisa Neittaanmäki, Santero Kujala, Riitta Luhtala, Harri Hyppölä, Mauri Isokoski

STM määritteli terveydenhuollon suuntaviivat: Peruspilareina tasa-arvo, verorahoitteisuus ja kuntien järjestämisvastuu

Suomessa on tarkoitus tulevaisuudessakin taata julkisin varoin tuotetut terveydenhuoltopalvelut yhdenvertaisesti kaikille. Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut lähivuosien terveyspolitiikalle suuntaviivat, jotka korostavat terveydenhuollon rakenteellista tehostamista, asiakkaan aseman vahvistamista ja kuntien vastuuta. Terveydenhuollon suuntaviivat -asiakirja kokoaa lähivuosien terveyspoliittista keskustelua ja esittää ministeriön näkemykset peruslinjoista tilanteessa, jossa terveydenhuollon toimintaympäristössä ja painotuksissa on tapahtunut huomattavia muutoksia. Seuraavassa esitetään tiivistelmä asiakirjan ydinkohdista.

Valtuuskunnan puheenjohtaja Jaakko Karvonen: Tarjouksesta puuttuivat molemmat keskeiset tavoitteet

- Tuli märkä rätti kalkkiviivoilla naamalle, kuvasi Lääkäriliiton valtuuskunnan pettynyt puheenjohtaja Jaakko Karvonen työnantajapuolen tarjousta lääkärisopimukseksi. Sopimusluonnoksessa ei ollut lainkaan otettu huomioon kumpaakaan liiton keskeistä tavoitetta, työaikakysymystä ja sairaalalääkärien tasokorotusta.

Suvi Sariola

Haimasyövän ennustetekijät

Vuosittain Suomessa todetaan noin 700 uutta haimasyöpää. Ennuste on yleisesti ottaen erittäin huono, ja alle 20 prosenttia potilaista on elossa vuosi toteamishetken jälkeen. Kokonaisviisivuotis elonjäämisosuus on 1-2 prosenttia ja se on yksi alhaisimmista, kun otetaan huomioon kaikki eri syöpämuodot. Tällä hetkellä tärkeimpiä ennustetekijöitä ovat taudin levinneisyysaste ja kudostyyppi. Ennuste voi kuitenkin vaihdella potilaiden välillä samasta levinneisyysasteesta huolimatta. Tämä voisi johtua levinneisyysasteen määrittämisen puutteellisuudesta tai biologisista eroista tuumoreiden välillä. Viime vuosina uusien tuumoribiologisten tekijöiden on todettu parantavan ennusteen arviointia useassa syöpämuodossa, mutta niitä ei ole tutkittu riittävästi haimasyövän suhteen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tunnistaa haimasyövän uusia ennustetekijöitä, jotka auttaisivat taudinkulun ennustamisessa ja hoidon suunnittelussa.

Johan Lundin

Mahasyövän ennuste

Mahasyöpä on maailmanlaajuisesti yksi tavallisimmista kuolemaan johtavista syövistä, vaikka esiintyvyys onkin vähenemässä länsimaissa. Mahalaukun varhaissyöpä voidaan menestyksellisesti hoitaa kirurgisesti, mutta pidemmälle edenneen mahasyövän ennuste on huono. Ennuste voi kuitenkin vaihdella samassa levinneisyysasteessa olevien kasvainten välillä eli kasvainten biologinen käyttäytyminen vaihtelee. Väitöskirjan tavoitteena oli kartoittaa eräiden tuumoribiologiaan liittyvien seikkojen merkitystä ennusteeseen.

Mikael Victorzon

Kasvainkudoksesta tehtävä Ki-67-värjäys tarkentaa rintasyövän ennustetta

Rintasyöpä on ollut Suomessa naisten yleisin syöpä 1960-luvun alusta alkaen, jolloin se ylitti mahasyövän esiintyvyyden. Vuonna 1995 todettiin rintasyöpä lähes 3 000 suomalaisella naisella ja ensi vuosituhannen alussa uusia tapauksia arvellaan löytyvän vuosittain jopa 3 700. Hoitojen kehittymisen myötä viiden vuoden eloonjäämisennuste on noussut yli 70 %:n. Hankaluutena hoidon suunnittelussa on kuitenkin rintasyövän huono ennustettavuus joissakin tapauksissa. Taudin luonteeseen kuuluu, että vaikka syövästä ei seurannassa olisi useaan vuoteen todettu merkkejä, voi se uusiutua ja etäpesäkkeitä saattaa muodostua vielä vuosien, jopa 15-20 vuoden kuluttua taudin toteamisesta. Näiden huonon ennusteen omaavien tapausten löytämiseksi on kehitetty useita menetelmiä, joiden avulla voitaisiin erityistä huomiota kiinnittää potilaiden hoitoon ja seurantaan.

Timo Pietiläinen

Vilja-allergeenien osoitus ihon pistotesti- ja immuno-blottausmenetelmällä

Kotimaiset viljat ovat suomalaisessa ruokavaliossa keskeisiä ja ravitsemuksellisesti tärkeitä hiilihydraattien, proteiinien, energian, kuitujen ja vitamiinien lähteitä. Viljojen proteiinit voivat kuitenkin herkistää lapsia ja aikuisia joko hengitysteitse tai ruoansulatuskanavan kautta. Ns. liukoisten proteiinifraktioiden on osoitettu aiheuttavan hengitystieallergiaa, esim. leipuriastmaa, kun taas toisentyyppinen valkuaisrakenne on osallisena mm. ohutsuolta vaurioittavassa keliakiassa ja ihokeliakiassa eli dermatitis herpetiformiksessa. Toistaiseksi on ollut epäselvää, mitkä valkuaisrakenteet toimivat herkistäjinä atooppista dermatiittia sairastavilla tai viljan nauttimisen ja sitä seuraavan fyysisen rasituksen aiheuttamassa anafylaksiassa.

Elina Varjonen

Haavaisen paksusuolitulehduksen kirurginen hoito

Haavainen koliitti on etiologialtaan tuntematon krooninen tulehduksellinen suolistosairaus. Potilaista noin kolmasosa joutuu leikkaushoitoon jossakin sairautensa vaiheessa. Väitöskirjassa pyrittiin vastaamaan seuraaviin kysymyksiin haavaisen koliitin kirurgisesta hoidosta: 1) Mitkä ovat ileoanaalileikkauksen pitkäaikaistulokset?, 2) Mitä eroja sillä on avanneleikkaukseen verrattuna?, 3) Onko ileoanaalileikkauksen käyttöönotto vaikuttanut ulseratiivisen koliitin leikkausindikaatioihin?, 4) Mikä on fulminantin koliitin esiintyvyys kirurgiseen hoitoon lähetetyillä potilailla ja mitkä ovat sen hoitotulokset? ja 5) Mikä on haavaiseen koliittiin liittyvän primaarin sklerosoivan kolangiitin insidenssi kolektomiapotilailla, ja onko kolektomialla vaikutusta sappitiesairauden kulkuun? Tutkimus käsitti yhteensä 498 potilasta, joista 430 peräkkäiselle potilaalle oli tehty paksusuolen poistoleikkaus HYKS:n II kirurgian klinikalla 1976-94.

Kari Mikkola